Kiitos kommenteista. Enpä tullut ajatelleeksi nopeuserojen vaikutusta. Jorin mainitsema surullinen tapaus vahvisti sen, ettei peräänajomahdollisuus ole pelkkää teoriaa tai superharvinainen.
Kysymys heräsi Keski-Suomen keväisillä sohjokeleillä taajamissa ja maanteilla vaihteeksi ajellessa, kun pyörätiet olivat käytännössä ajokelvottomia paikoitellen. Ajotielläkin lunta ja sohjoa niin, ettei valkoisen viivan pientareen puolelle päässyt. Kun ajotien oikeassa laidassa tasapainoillessani sain pari säikäyttävää tööttäystä viereltäni, vei itsesuojeluvaistoni vasempaan laitaan (vaihtoehtona odottaa kesää kotona). Tööttäykset ehkä tarkoittivat : 'Häivy pyörätielle siitä, kun se on olemassa!'.
Rauhallisilla kiemurtelevilla asfaltoiduilla maanteillä vasen laita tuntui kyllä niin paljon turvallisemmalta, että ajattelin jo: " Joko ajan nyt täällä tai en aja ollenkaan". Ja sitten aloin kysellä itseltäni seurauksia: paljonko olisi sakkoa, miten usein, vai olisiko ollenkaan? Vastasin sitten , ilman suurta riitaa ja suukopua: "Kokeillaanpa, sittenhän sen tietää"
Jopa vilkasliikenteisellä päätiellä, jossa on leveät pientareet, vasen laita tuntui rauhoittavammalta kuin oikea. Jos siellä takana onkin joku älytön hurjastelija, huumehörhö, juoppo, tutiseva puolisokea vanhus, itsaria valmisteleva tai moniongelmainen tapaus, niin lohduttaako henkeä menettäessäni tai kasviksi sairaalan siirtyessäni ajatus 'mutta minäpä olin oikeassa ja lainkuuliainen'.
Tosin pääteiden melu tuntuu minulle (kuulo-ongelmaiselle: hyperakusia) niin pahalta, ettei siellä pitkiä aikoja aja, ellei lähes pakko ole. Suomea ristiin rastiin ja päästä päähän ei taida kuitenkaan pikkuteitä myöten päästä matkan pidentymättä paljoa.
Onnettomuustodennäköisyyksistä voisi yksinkertaistaen pohtia näin:
Otaksutaan, että miljoonasta ohittavasta lähintä kaistaa ajavasta autoilijasta yksi ajaisi pyöräilijän päälle.
Oikealla ajava pyöräilijä väistää sen verran kuin väistää riippumatta siitä, onko auto tulossa kohti tai ei ole (ilmän takapeiliin vilkuilemista ei näe autoa, kuulee vaan). Tapahtuu onnettomuus yhden kerran miljoonasta ohituksesta.
Otaksutaan edelleen laskuesimerkin vuoksi , että vasemmalla ajaessa pyöräilijä myöhästyy tarpeellisessa vastaantulijan väistämisessä yhden kerran miljoonasta. Karkeasti ottaen onnettomuus tapahtuu vain silloin, kun pyöräilija JA autoilija molemmat yhtäaikaa epäonnistuvat törmöyksen torjunnassa. Jos epäonnistumiset ovat toisistaan riippumattomia, niin onnettomuusfrekvenssi on 10^-6 * 10^-6 eli yksi tapaus biljoonasta.
Näillä luvuilla ja oletuksilla vasen laita olisi miljoona kertaa turvallisempi. Jos nopeusero oikeassa laidassa lisää autoilijan armonaikaa reaktiolle esim. 2- tai 10-kertaiseksi vasempaan laitaan verrattuna, niin vasen laita olisi silti vähintään 100 000 kertaa turvallisempi. Se tuntuu kyllä selkäytimessäni.
(edellä otaksuma 1 miljoonasta on mielivaltainen, ja yhtä hyvin voisi kuvitella 1 / 100 000:sta tms).