jviirret kirjoitti:
No noissa Promaxin vannejarrussa se on selvästi tuo jarrumodulaattori. Se alkaa painumaan kasaan kun kahvaa puristaa "liikaa". Tämän hetken jälkeen lisää painaminen vain painaa modulaattoria kasaan.
Levyjarrussa taas loppuu sormista voima. Vaihtamalla kahvaksi V-jarrukahvan sijaan Cantilever kahvan saisi vaijeriin voimaa lisää erilaisen vipusuhteen vuoksi, mutta kestääkö satula tätä, kun on tarkoitettu V-jarru kahvalle? En ainakaan nyt ennen Lowrideä ala tuota kokeileen ja mahdollisesti hajoittamaan.
Jukka
Jos Promax on tahallaan esim. turvallisuuden takia lisännyt modulaattorin estämään kuperkeikkaa, niin sehän on jarrun suunniteltu ominaisuus eikä toteutuksen huonoutta.
Wikipediassa on todella monipuolinen artikkeli polkupyörien jarrujen ominaisuuksista, eduista ja haitoista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bicycle_brake_systems
ja niille jotka haluavat naureskella googlen tekemän suomennoksen äärellä, http://translate.google.com
(kopioi ylläolevan sivun osoite tekstilaatikkoon, valitse english ja finnish ja paina translate)
Wikissä väitetään, että kumin ja kuivan asfaltin lepokitkakerroin on noin 0.5 - 0.8. Kun etupyörälle juuri ennen kuperkeikkaa vääntyy koko yhdistelmän massa (esim. luokkaa 100 kg), niin vanteeseen pitäisi aikaasaada pyörimissuunnan vastakkaista voimaa silloin noin 50 - 80 kilopondia (noin 500 - 800 newtonia). Vannejarrussa yritetään aikaansaada se jarrukumin ja vanteen metallipinnan kitkavoimalla, joka on ko. pintojen välinen kitkakerroin kertaa jarrukumia painava kohtisuoraan pintaa vastaan vaikuttava voima. Minulla ei ole aavistustakaan ko. kitkakertoimesta, mutta jos laskuesimerkin vuoksi otaksuisi sen olevan 1.0, niin pitäisi jarruvaijerin alapäässä olla enintään noin 80 kilopondia.
Jos vaijerin yläpäässä olisi käytettävissä sormien puristusvoimaa vaikka vain 10 kilopondia, niin vipusysteemissä tarvitaan kiekon pysäyttämiseksi vahvistusta 8* (kahdeksan kertaa) plus mahdolliset häviöt (oletan toistaiseksi täysin jäykät ideaaliosat selityksen yksinkertaistamiseksi). 8-kertaiseksi voimaa vahvistavassa vivussa matkaa tarvitaan 8-kertainen määrä (vrt. lasten puiston vanha lankkukeinu, jossa painava ja kevyt lapsi voivat keskenään tasapainoilla siirtymällä lankulla). Jos sormet liikuttavat kahvaa esim. 48 mm, niin jarrukumi liikkuu 6 mm. (todellisuudessa kahvalla aiheutetaan vääntömomenttia, mutta ei mutkisteta käsittelyä vielä).
Jos sormien voimat eivät riitä, niin jatkovarrella sormien paikkaa siirtämällä 2-kertaiselle etäisyydelle, alapään voima saadaan 16-kertaiseksi (tai paikat hajoavat, kuten aiheellisesti huomautit).
JOS puhutaan noin 80 kilopondin (800 newtonia) rasituksesta vaijerihin ja osiin, niin ihmetyttää, jos ne alkavatko tosiaan hajota edes halpisratkaisuissa? (täytyykin tässä rikkoa muutama romukappale, niin eiköhän se selviä...).
Levyjarrussa tarvitaan kiekon ja levyn halkaisjan suhteessa suurempi voima alapäässä ja vastaavasti suurempi voiman vahvistus.
Mitä meni tässä päättelyssä pieleen?
(Muokattu lisäys, kun wikipedian muinainen lusikkajarru niin viehätti yksinkertaisuudellaan)
Kuvassa olen yrittänyt opetella periaatteellisen "tassujarrun" toimintaa.
Punanen rasti on kiinteä tukipiste.
Sininen nelikulmio on jarrutassu, joka voidaan painaa kiekon kumia vasten painamalla pitkää vipuvartta kohdasta "paina tästä".
Jos sinisen jarrutassun renkaanpuoleinen pinta olisi asfalttia (!), niin kuinka suuri voima tarvittaisiin, jotta kiekko pysähtyisi ja tekisi alla olevaan tien asfalttiin mustan jäljen?
Kiekolla oleva kokonaiskuorma eli asfalttia vastaan painava pystysuora voima olkoon esim. 100 kilopondia. (Kiinteä tuki on yhdistetty haarukalla kiekon keskiosaan, joten se ei vaikuta tien pintaan kohdistuvaan kokonaisvoimaan ).
Jos sininen tassu painaa ylhäältä kiekon kumia yli 100 kilopondin voimalla, niin eikös se silloin voita kamppailua ja pyörä lakkaa pyörimästä? (molemmilla kilpailevilla voimilla on asfaltti ja kumi kitkapintoina)
Paljonko tuohon 100 kilopondin ylittämiseen tarvitaan ajajalta voimaa?
Jos ajaja painaisi sinisen tassun kohdalta, niin ilmeisesti tarvittaisiin 100 kilopondia. Jos hän painaakin kohdasta "paina tästä", joka on noin 9-kertaisella etäisyydellä kiinteästä tuesta, niin hän tarvitseekin vain 1/9 voimasta eli noin 11 kilopondia.
Jos ajaja painaisi vielä kauempaa kohdasta "tai tästä" joka on noin 2.5 -kertaisella etäisyydellä edelliseen painokohtaan verrattuna, niin voimaa tarvittaisiin vain 1/2.5 osa edellisestä, eli noin 4.4 kilopondia.
Tässä kuvitteellisessa yksinkertaisessa jarrussa tarvitsee käyttää kohtuullisen vahvaa vipuvartta, mutta muuten sen tekemiseen ei tarvita liikesalaisuuksia tai syvällistä fysiikan ymmärtämistä. (tosin asfalttipinnan käyttäminen tassun pinnoitteena on vain oppimistarkoituksessa, joutuisi uusimaan vähän väliä ja kuluttaisi kumia turhan päitten).