Sekalaista keskustelua jarruista, psykologiasta & foorumista

[optimistx]

Perheenäiti A huomaa, että viemäri ei vedä. Kiireisenä ja viemäriasioista tietämättömänä hän tahtoo hankkia ratkaisun.

Nykyaikaisena ihmisenä hän ostaa ratkaisun. Putkimiehelle soitto, ratkaisun toimitus ja laskun 205 euroa maksaminen.

Ylpeänä hän kertoo ystävättärilleen nopeasta ja laadukkaasta ongelman ratkaisusta. Ystävätär nyökkää hyväksyvästi: "Niin minäkin teen, putkimies Brandinen on hyvä". "Joo, minulla kävi Merkkilä ja homma hoitui mainiosti". Kolmas selittää:" En tahdo tietää mitään siitä, miten putkimies pulman ratkaisee. Putkimiehestä S. Himanen minulla on hyviä kokemuksia, mutta kun putkimies Putkonen yritti ratkaista pulman, ja jouduin soittamaan uudestaan peräänsä. Ei hyvä".

Iloinen ja yhteisymmärryksessä sujuva keskustelu jatkuu.

Perheenäiti B on ollut kemiasta kiinnostunut ja aprikoi itsekseen: "Jos tukkeuma on rasvan kertymisestä aiheutunut, niin rasvaa liuottava kemikaali putkeen ratkaissee pulman". Valintamyymälässä hän on nähnyt korean pakkauksen "Perheenäidin putkimies" ja hinnan 7 euroa / litra. Toinen vaatimaton pakkaus "Natriumhydroksidia 20 % vesiliuksena", 2 euroa litran pakkaus. B tutkii lain vaatimaa tuoteselostetta suurennuslasilla:"Perheenäidin putkimies sisältää näköjään natriumhydroksidia 10 % ja loput vettä. Perheenäidin putkimies maksaa 70 euroa / litra 100 % vahvuisena, ja tuo toinen vain 10 euroa 100 % vahvuisena, onpa hintaero melkoinen. Kannattaa osata pikkusen laskea. Voi niitä raukkoja, jotka hairahtuvat mainossanaan "putkimies" ja maksavat siksi 7-kertaisen hinnan samasta ratkaisusta"

B kaataa 20 % liuosta viemäriinsä illalla puolet pakkauksesta. Aamulla on pulma on ratkaistu, siis hintaan 1 euro.

B kertoo ratkaisustaan ystävättärilleen ja saa osakseen kummeksuneita katseita. "Mehän keskustelemme firmoista ja merkeistä tässä emmekä tahdo viilata pilkkua"

B huokaa: "Niin. Ehkä maksoitte S. Himaselle 205 euroa ratkaisusta, jonka olisitte voinut itse tietämisen avulla saada 1 eurolla. Ettekä edes tiedä, mitä kemikaalia hän käytti. Se lienee liikesalaisuus"

A: "Liikesalaisuus tietysti. Sen täytyy olla jotain todella erikoista, koska lasku on noin iso. Mene pois sinne omaan omituiseen tiedemaailmaasi viisastelemaan. Prosenttilaskuja ja kaikkea muuta käsittämätöntä. Kuka tahtoisi tietää, että on ehkä tehnyt aivan turhaan kalliita ratkaisuja?"

B: "Juttelin yhden putkimiestuttuni kanssa. Hän käyttää natriumhydroksia tukusta, hinta noin 1/4 vähittäiskaupan hintoihin verrattuna"

A: "Lopeta jo. Keskustelemme merkkien eroista. Mikä merkki ja firma on hyvä ja mikä ei. Näinhän se luotettavimmin selviää, ilman viisasteluja, ilman prosentteja, ilman tietoja, ilman tiedettä. Kokemuksella. Miellyttävästi. Otatko lisää kahvia?"

"Kiitos, kyllä se maistuisi".

---

Kirjoitelmaa inspiroi mm. SUURI jarrutesti:
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 433#p15433

[Pastori]

Otatko lisää kahvia?"
"Kiitos, kyllä se maistuisi".

Hyvä kirjoitelma. Kyseisessä ketjussa on toki harhauduttu hieman alkuperäisestä otsikon aiheesta. Olisi voinut olla fiksua eriyttää keskustelut. Mietin asiaa ja omalta osaltani päätin ettei se ole tarpeen.

Aika helppoa on toki nostaa viestistä aina esille jokin detalji, ja kirjoittaa vastaus siitä - ja jotakuta saattaa ärsyttää vaikka vastauksessa on vissiä sisältöä.

---

Olen viime aikoina aika paljon perehtynyt kahvin uuttamiseen ja erilaisiin metodeihin joilla kahvin laatu kasvaa, siis kahvijuoman.

Keskeisin havainto joka tukeutuu mm. Scott Raon kirjoihin ja verkosta löytyneisiin kokemuksiin on kahvin ja veden suhde toisiinsa. Suosin uuttosuhdetta 1g kahvia ja 17 g kuumaa vettä. Punnitsen jauhetun kahvin 0,1g tarkkuusvaakaa käyttäen ja veden sitten normaalilla keittiövaa'alla. Kahvin jauhan joka kerta erikseen joko sähkö tai ihmisvoimaisella kahvimyllyllä. Tärkeää on 2 pikkuseikkaa - punnita jauhettu kahvijauhe (sähkömyllyssä on pieni hävikki) ja kuuman veden punnitseminen

Tämän hetkinen suosikkimetodini (80% kahvijuoman teosta - 20% espressokoneella) on valutus keraamisen suodatinpidikkeen läpi. Valutan ensin kuumaa vettä - ja suppilo kuumee ja suodatinpaperi kastuu valmiiksi. Kahvi suppiloon ja tasoitus ravistamalla. Kaadan sitten veden kahvin päälle 5:ssä noin 15 sekunnin välein tapahtuvassa erässä. Ensimmäisellä kaatokerralla kastelen kahvimassan kosteaksi (kahvia ei vielä lorise suodattimen läpi) ja kääntelen lusikalla massaa varmistuen että se on kokonaa kostea turpoamiseen menee n. 15 sekuntia. Tätä uuttoprosessia sitten ylläpidän muilla kaatokerroilla - jolloin kahvijauheesta saadaan uudella kuuman veden annoksella irrotettua lisää makua (vertailukohtana metodi jossa vesi kaadetaan kerralla ja vettä on suppilossa enemmän ja se viilenee koko ajan tasaisesti).

Valmistan kahvia myös muilla metodeilla, niistä ehkä lisää myöhemmin.

[jori]

Kahvista innostunut pastori.
Tuo oli hyvä huomio tuo suodatinpaperin kastelu vedellä. Ei katoa aromi paperiin imeytymällä. Itse olen enempi teisti, enkä ymmärrä kahvista hölönpölöä. Tyylilaji sen sijaan on tuttu. Nimimerkki ukram myös paahtaa papunsa joka kerta erikseen ja ostaa raakakahvinsa netistä. Perustakaa kahvitredi. Mieluusti seuraan asiastaan innostuneiden ihmisten keskustelua.

Jori

[jviirret]

B: "Juttelin yhden putkimiestuttuni kanssa. Hän käyttää natriumhydroksia tukusta, hinta noin 1/4 vähittäiskaupan hintoihin verrattuna"

Jarrujen vertailussa ei oikein voi käyttää tuota vertailukeinoa, koska harva valmistaja ilmoittaa materiaaleja. Niimpä esim. Shimano Deore V-jarrut on IRC keskustelujen perusteella paljon paremmat kuin Promax:n vastaavat, vaikka ovat huomattavasti sirommat ja kevyemmät. "maallikko" siis kouratuntumalta valitsemalla ottaa varmasti Promaxit, kun ovat vielä paljon halvemmatkin. Lisäksi harva alkaa itse tekemään, vaikka tarkat kuvat ja tiedot materiaaleista saisivatkin. Siksi luonnolisempaa vertailla kokemuspohjaisia tietoja ja käyttää kaupallisia nimiä. Niin mukavaa kun se olisikin pitää kaupallinen ajattelu pois keskusteluista.

Jukka

[jori]

Niimpä esim. Shimano Deore V-jarrut on IRC keskustelujen perusteella paljon paremmat kuin Promax:n vastaavat, vaikka ovat huomattavasti sirommat ja kevyemmät.

Valitettavasti en ole tuohon IRCiin oppinut (vielä). Voisitko hiukan referoida, millaisesta paremmuudesta on kyse, saisiko sitä jotenkin numeroiksi. Eli onko kyse vipujen pituus- tai paksuus- vai taipuisuuseroista, valmistustoleransseista, säätömekanismeista. Millaista moitittavaa näissä Promaxeissa on ollut verrattuna vastaavaan Shimanoon. Pystyykö koeajaja tunnistamaan nämä jarrut toisistaan, jos molempiin laitetaan samat jarrupalat.

Jori

[Mustasudenkorento]

Optimistx sai taas aikaan hyvän kirjoituksen...

Tämä on vähän sellainen tarina että tätä voi soveltaa aika moneen eri elämän alueeseen.

Itse lisäisin vielä tämän tee se itse porukan tähän.
meinaan viimeksi ku viemäri oli tukossa laitoin kumihanskat kouraan ja putsasin hajulukon hiuksista ja muusta maallisesta mömmöstä.
en tiedä paljon ne kumi hanskat on 100kpl laatikossa aikanaan maksanut mutta aika edullista kuitenkin.

mitä tuohon jarru keskusteluun tulee niin tulin itsekkin samaan tulokseen kuin pastori.
täytyy kuiten muistaa että kaikki tallaa tavallaan, ja vaikka osa tekstistä ei ehkä vastaa itse alkuperäisin kyselyn sisältöä niin kyllä niissä jarruttamisesta puhutaan..

itsellä menee aika lailla aina Jorin ja Optimistx in jutut hieman yli hilseen, niitä on tosi kiva lukea mutta omat matematiikan lahjat ei pysy oikein perässä.
mutta kiinnostus tekniikkaan ja fysiikkaan on kuitenkin aika kova joten kyllä ne aina tulee luettua useampaan kertaan.

itse en vastannut alkuperäiseen jarru kysymykseen lainkaan koska omalla kikottimella ei oikeen 30kmh vauhtia saavuta ja toisekseen jarrut ovat niin karseat että pelkällä etujarrulla "paniikki" jarrutus ajaa oikealle ulos tieltä...

Iloisia ajohetkiä kaikille ja pidetään brandit ja tiede nojailussa sulassa sovussa, molemmista kun on pitkässä juoksussa lajille iloa.

[jviirret]

Niimpä esim. Shimano Deore V-jarrut on IRC keskustelujen perusteella paljon paremmat kuin Promax:n vastaavat, vaikka ovat huomattavasti sirommat ja kevyemmät.

Valitettavasti en ole tuohon IRCiin oppinut (vielä). Voisitko hiukan referoida, millaisesta paremmuudesta on kyse, saisiko sitä jotenkin numeroiksi. Eli onko kyse vipujen pituus- tai paksuus- vai taipuisuuseroista, valmistustoleransseista, säätömekanismeista. Millaista moitittavaa näissä Promaxeissa on ollut verrattuna vastaavaan Shimanoon. Pystyykö koeajaja tunnistamaan nämä jarrut toisistaan, jos molempiin laitetaan samat jarrupalat.

No Deoreilla kuulemma pääsee lyhyempään jarrutusmatkaan. Omaa käyttö kokemusta on lähinnä näistä Promaxeista ja muista halpajarruista. Promaxien jarrutusteho ainakin heikkenee käytön myötä, todennäköisesti johtuu länkien pehmenemisestä. Ainakaan jarrupalojen säädöllä/vaihtamisella niitä ei uuden veroiseksi saa. Jarrupaloissakin on varmasti eroa. Lisäksi monista halpajarruista näyttää hajoavan helposti se rauta johon vaijerin kuori kiinnittyy. Just näiden erojen selvittämiseksi olisi ollut kiva ettei tuota alkuperäistä jarrukeskustelua ois lyöty heti läskiksi.
VaijeriDeoret 160mm levyllä ainakin toppaa paremmin kun VaijeriPromaxt 160mm levyllä, tämän olen kokeillut, joskin nuo deoret oli eri pyörässä.
Netissä noita kuvia tuossa katselin, eipä nuo em. esimerkit juuri ulkomitoiltaan toisista poikkea, lähinnä taipuvuuserot tulee kai materiaalista tai muotoilusta.

Jukka

[jori]

No Deoreilla kuulemma pääsee lyhyempään jarrutusmatkaan. Omaa käyttö kokemusta on lähinnä näistä Promaxeista ja muista halpajarruista.

Keskusteluun on siis ottanut osaa joku, joka on samassa pyörässä ja samassa jarrutuspaikassa verrannut molempia jarruja. Testi tietenkin tehtiin sokkona, jottei kognitiivinen dissonanssi saa kalliimmilla jarruilla yksinkertaisesti painamaan kahvaa enemmän.

Promaxien jarrutusteho ainakin heikkenee käytön myötä, todennäköisesti johtuu länkien pehmenemisestä. Ainakaan jarrupalojen säädöllä/vaihtamisella niitä ei uuden veroiseksi saa.

Metallilla ei ole pehmenemisilmiötä kuin korkeissa lämpötiloissa. Jos länkien jäykkyys pienenee merkittävästi, on hyvin läheisessä tulevaisuudessa odotettavissa murtuma. Jäykkyyden väheneminen on aina merkki geometrisesta muutoksesta esim. näkymättömästä säröstä, joka pienentää tehollista poikkileikkausta. Tällöin lujuus on jo heikentynyt niin, ettei osa kestä enää kuin murto-osan alkuperäisestä kuormastaan. Katkenneita länkiä ei silti taida olla suuremmin näkynyt.

Jarrupaloissakin on varmasti eroa.

Eikö silloin olisi vertailun asiallisuuden vuoksi tärkeää verrata jarruja samoilla jarrupaloilla -kulutustavaraa kun ovat.

Lisäksi monista halpajarruista näyttää hajoavan helposti se rauta johon vaijerin kuori kiinnittyy.

Jarruttaessako, vai ainoastaan epäkunnioittavan käsittelyn takia?

VaijeriDeoret 160mm levyllä ainakin toppaa paremmin kun Vaijeri Promaxt 160mm levyllä, tämän olen kokeillut, joskin nuo Deoret oli eri pyörässä.

Eri pyörällä ja alkuperäisillä jarrupaloilla. Ei anna relevanttia tietoa muusta, kuin ehkä jarrupalojen kitkakertoimesta.

Netissä noita kuvia tuossa katselin, eipä nuo em. esimerkit juuri ulkomitoiltaan toisista poikkea, lähinnä taipuvuuserot tulee kai materiaalista tai muotoilusta.

Eri alumiinilaatujen kimmokerroinerot ovat mitättömiä. Todennäköisesti jarrupalojen kitkakerroinerot selittävät taipuman. Liukkaammilla paloilla täytyy puristaa kahvaa enemmän, jolloin koko systeemi joustaa enemmän.

Kun puhutte eri jarrumerkeistä. Vaihdatteko samalla myös vaijerin ja kahvat?

Jori

Ps. Tietääkö joku maantiepyörän sivuvetojarrua (ei jarrutappeja haarukassa) , jonka leveys ei ylitä keskeltä uloimpaan vipuun 60 mm, mutta jossa mahtuisi pyörimään vähintään 37 rengas.

[jviirret]

No Deoreilla kuulemma pääsee lyhyempään jarrutusmatkaan. Omaa käyttö kokemusta on lähinnä näistä Promaxeista ja muista halpajarruista.

Keskusteluun on siis ottanut osaa joku, joka on samassa pyörässä ja samassa jarrutuspaikassa verrannut molempia jarruja.

Ei kai jarrutuspaikan tarvi olla sama, jos molemmissa on kestopäällyste ja tasaista? Eikä pyörien tarvi olla samat, jos kummankaan jarrun teho ei riitä lukitsemaan pyörää tai jarruvoimaa tarvi löysätä perän nousemisen vuoksi? Varsinkin kun mittaustarkkuuskin on mitä on, suuruusluokkaa metrejä.

Promaxien jarrutusteho ainakin heikkenee käytön myötä, todennäköisesti johtuu länkien pehmenemisestä. Ainakaan jarrupalojen säädöllä/vaihtamisella niitä ei uuden veroiseksi saa.

Metallilla ei ole pehmenemisilmiötä kuin korkeissa lämpötiloissa. Jos länkien jäykkyys pienenee merkittävästi, on hyvin läheisessä tulevaisuudessa odotettavissa murtuma.

Tarviiko länkien merkittävästi pehmetäkkään jotta jarrutehossa huomaa eron? Venyykö noissa halvoissa sitten kiinnitys reiät, tai holkin ja längen välinen kiinnitys, mutta joku niissä käytössä huononee. Ideoita?

Jarrupaloissakin on varmasti eroa.

Eikö silloin olisi vertailun asiallisuuden vuoksi tärkeää verrata jarruja samoilla jarrupaloilla -kulutustavaraa kun ovat.

Miten täällä mitään vertailee kun kaupallisten nimien käyttäminen on kuin punainen vaate joillekkin?

Lisäksi monista halpajarruista näyttää hajoavan helposti se rauta johon vaijerin kuori kiinnittyy.

Jarruttaessako, vai ainoastaan epäkunnioittavan käsittelyn takia?

No onneksi sen pellin venymisen on huomannut ennen sitä viimmeistä äkkijarrutusta muun huollon yhteydessä. Mutta noissa puretuissa pyörissä se on usein pettänyt, luultavasti jarrutettaessa kun muut osat(jarrut, kahvat, palat...) ovat kunnossa.

Kun puhutte eri jarrumerkeistä. Vaihdatteko samalla myös vaijerin ja kahvat?

No alunperin oli tarkoitus että vertais kokemuksia eri jarrukokonaisuuksista, ettei tarvis ihan kaikkea itse ostaa, vaihdella ja kokeilla, mutta ei näköjään onnistu.

Tietääkö joku maantiepyörän sivuvetojarrua (ei jarrutappeja haarukassa) , jonka leveys ei ylitä keskeltä uloimpaan vipuun 60 mm, mutta jossa mahtuisi pyörimään vähintään 37 rengas.

Pitääkö tähänkin yrittää vastata ilman minkään kaupallisen yhtiön nimeä ja tuotemerkkejä käyttämättä, "tieteellisesti ajattelemalla"?

Jukka

[jori]

Ei kai jarrutuspaikan tarvi olla sama, jos molemmissa on kestopäällyste ja tasaista? Eikä pyörien tarvi olla samat, jos kummankaan jarrun teho ei riitä lukitsemaan pyörää tai jarruvoimaa tarvi löysätä perän nousemisen vuoksi? Varsinkin kun mittaustarkkuuskin on mitä on, suuruusluokkaa metrejä.

Jotain vikaa täytyy olla jossain, jos et uudellakaan jarrulla saa etupyörää lukkoon. Noista levyjarruista en tiedä, mutta olen kuvitellut niiden olevan tehokkaampia kuin v-jarrut. Uudet v-jarrutkin ovat ainakin minulla aina lukinneet etupyörän myös asfaltilla. Arvelen, että olet saanut epäkelvot jarrupalat jarruihisi.

Tarviiko länkien merkittävästi pehmetäkkään jotta jarrutehossa huomaa eron? Venyykö noissa halvoissa sitten kiinnitys reiät, tai holkin ja längen välinen kiinnitys, mutta joku niissä käytössä huononee. Ideoita?

Jarrupalat kovettuvat ja vaijerit kuluvat ja alkavat takellella suurilla voimilla.

Jarrupaloissakin on varmasti eroa.

Eikö silloin olisi vertailun asiallisuuden vuoksi tärkeää verrata jarruja samoilla jarrupaloilla -kulutustavaraa kun ovat.

Miten täällä mitään vertailee kun kaupallisten nimien käyttäminen on kuin punainen vaate joillekkin?

Käytä vain samoja jarrupaloja. Ei niiden nimiä tarvitse sanoa, jos ei kehtaa.

Kun puhutte eri jarrumerkeistä. Vaihdatteko samalla myös vaijerin ja kahvat?

No alunperin oli tarkoitus että vertais kokemuksia eri jarrukokonaisuuksista, ettei tarvis ihan kaikkea itse ostaa, vaihdella ja kokeilla, mutta ei näköjään onnistu.

Minulle on iso yllätys, ettei jarruissa riitä teho etupyörän lukitsemiseen. Jos kerran kyse on jarruvoiman vajavuudesta, ymmärrän Jukan näkökulman paremmin. Jos tarkoitus oli vain etsiä jarruja, jotka tuottavat riittävän voiman, on merkkivertailu paikallaan.

Syy siihen, ettei riittävää jarruvoimaa löydy hiukan kummastuttaa. Onkohan jarrut suunniteltu tahallaan niin heikoiksi, ettei tule pystypyörällä kuperkeikkoja. Nojakki kestää kovempia jarrutuksia pukittamatta. Minun ensimmäiset v-jarruni (malli halpis) ainakin pysäyttivät etupyörän myös asfaltilla. Voi olla, että jarrupaloista on nyttemmin tehty tahallaan huonommin pitäviä koheloiden korvausvaatimusten pelossa.

Jori

[jviirret]

Ei kai jarrutuspaikan tarvi olla sama, jos molemmissa on kestopäällyste ja tasaista? Eikä pyörien tarvi olla samat, jos kummankaan jarrun teho ei riitä lukitsemaan pyörää tai jarruvoimaa tarvi löysätä perän nousemisen vuoksi? Varsinkin kun mittaustarkkuuskin on mitä on, suuruusluokkaa metrejä.

Jotain vikaa täytyy olla jossain, jos et uudellakaan jarrulla saa etupyörää lukkoon. Noista levyjarruista en tiedä, mutta olen kuvitellut niiden olevan tehokkaampia kuin v-jarrut. Uudet v-jarrutkin ovat ainakin minulla aina lukinneet etupyörän myös asfaltilla. Arvelen, että olet saanut epäkelvot jarrupalat jarruihisi.

En koskaan ole ajanut pyörällä jossa etujarrulla saisi asfaltilla kumin sutiksi, siksi en osaa sellaista odottaakkaan.
Kyllä minäkin kuvittelin että halvat levyjarrut olisivat tehokkaammat kuin halvat V-jarrut, mutta näin ei näytä olevan, ainakaan jos rengas on 26" ja levy 160mm. Isompi levy ja/tai pienempi rengas kääntäisivät varmaan tilanteen päinvastaiseksi. Pidetään mielessä.
Eikä tuossa "higracerissa" mene etupyörä sutiksi vaikka jarrutan molemmilla etujarruilla, mutta jarrutusmatka lyhenee puoleen. Ei kai tuo pelkistä slickseistä(näille kumeillekkin löytyy valmistaja ja nimi, mutta jätetäämpä nyt sanomatta) voi johtua?

Syy siihen, ettei riittävää jarruvoimaa löydy hiukan kummastuttaa. Onkohan jarrut suunniteltu tahallaan niin heikoiksi, ettei tule pystypyörällä kuperkeikkoja. Nojakki kestää kovempia jarrutuksia pukittamatta. Minun ensimmäiset v-jarruni (malli halpis) ainakin pysäyttivät etupyörän myös asfaltilla. Voi olla, että jarrupaloista on nyttemmin tehty tahallaan huonommin pitäviä koheloiden korvausvaatimusten pelossa.

Promax välttänee tuon vastuun "jarrumodulaattorilla" ja jos sen poistaa niin tuo vaijerin kuoren peltinen kiinnitys laukeaa kun aikunen mies kahvasta paniikissa puristaa.
IRC:ssä keskusteltu myös joskus tuosta V-jarrupalojen huonosta laadusta ja yksi syy siihen on varmaan oikeiden maastoajajien siirtyminen yksistään levyjarrujen käyttöön. Parempia(kalliimpia?) ei siis enään tehdä kun kysyntä on vähäistä, tai ainakaan niitä ei mistään tuppukylän siwasta saa.

Jukka

[optimistx]

Minulle on iso yllätys, ettei jarruissa riitä teho etupyörän lukitsemiseen. Jos kerran kyse on jarruvoiman vajavuudesta, ymmärrän Jukan näkökulman paremmin. Jos tarkoitus oli vain etsiä jarruja, jotka tuottavat riittävän voiman, on merkkivertailu paikallaan.

Syy siihen, ettei riittävää jarruvoimaa löydy hiukan kummastuttaa. Onkohan jarrut suunniteltu tahallaan niin heikoiksi, ettei tule pystypyörällä kuperkeikkoja. ..
Jori

Samaa ihmettelen, ja ihmettelin SUUREN jarrutusketjun alussakin: miksi vertailla jarrujen jarrutusmatkoja, JOS millä tahansa oikein säädetyllä jarruilla saa kiekon lukkoon TAI kuperkeikan?

Onko todella niin, että joku lukija ei todellakaan saa säätämisen jälkeenkään moitteettomilla jarrupaloilla kiekkoaan lukkoon eli tekemään mustaa jälkeä asfalttiin?

Ainakin minulla jarrutuskeskustelussa toivottu koe jäi etujarrun osalta loppuun suorittamatta aloituksesta huolimatta, kun totesin, että kuperkeikka siitä tullee enkä katsonut terveelliseksi vahvistaa asiaa, ainakaan vielä. Jos muutan mieltäni, ehkä videoin tilanteen tarvittaessa Tapiolan keskusaltaaseen tms sukeltamalla äkkijarrutuksesta.

Ei kai tässä jarrututkimuksessa yritetä mittailla ihmisten rämäpäisyyden tai uskalluksen astetta: kuka uskaltaa painaa etujarruaan tyhmimmin?

7 lukijaa on äänestänyt. Montako äänestänyttä ja jarrutusmatkahavaintoa tarvittaisiin merkkien erojen löytämiseksi toivotulla luotettavuustasolla (esim. on 95 % todennäköistä, että merkin Mx jarrutusmatka on lyhempi kuin merkin My)?

Pahoittelen, jos jarrutustapahtuman analyysi piirroksin ja luvuin ja kuperkeikkapuhein on vähentänyt innostusta tehdä kokeita.

Millainen olisi esimerkinomainen taulukko hyvin sujuvasta ei-läskiksi-menneestä kyselystä? Näinkö:

Merkki on valmistajan ja mallin mukainen tunnus (kaikkiaan esim. 12 eri tunnusta tyyliin M ja perään numero)
Jarrutusmatkat ovat eri kokeissa (tyypillisesti eri suorittajien) saatuja jarrutusmatkoja metreissä yhden desimaalin tarkkuudella (kaikkiaan esim. 20 jarrutuskoetta)

Merkki Jarrutusmatkat (m)
M1 7.2 9.2 15.7
M2 4.9
M3 15.0 9.1
M4 12.4
M5 19.8
M6 11.2 11.7
M7 3.0
M8 14.1 4.8
M9 9.2 15.4 7.2 8.9
M10 11.1
M11 8.0
M12 8.9

Montako koetta tarvittaisiin? Riittääkö 20? Montako merkkiä lukijoilla / markkinoilla on? Mitä johtopäätöksiä ylläolevasta esimerkistä voitaisiin tehdä?

[jviirret]

Onko todella niin, että joku lukija ei todellakaan saa säätämisen jälkeenkään moitteettomilla jarrupaloilla kiekkoaan lukkoon eli tekemään mustaa jälkeä asfalttiin??

on, todellakin

Montako koetta tarvittaisiin? Riittääkö 20? Montako merkkiä lukijoilla / markkinoilla on? Mitä johtopäätöksiä ylläolevasta esimerkistä voitaisiin tehdä?

Jos oman pyörän saa pysäytettyä 5-7m matkalla niin jarrut on parhaimmasta päästä ja niihin lisää panostaminen olisi turhaa
Tuloksella 8-12m jarrut olisi keskikastia, eli vähintään voisi kokeilla säätää ja huoltaa, jos kaipaa parempaa jarrutustehoa.
Tuloksella 12m tai yli jarrut ovat selkeästi keskiveroa huonommat, joko viallisten tai alaarvoisten osien vuoksi. Voisi katsella muiden testaajien tuloksia ja valita omaan budjettiin ja tarpeisiin sopivia osia nettikaupoista.

Jukka

[Teemu Kalvas]

IRC:ssä keskusteltu myös joskus tuosta V-jarrupalojen huonosta laadusta ja yksi syy siihen on varmaan oikeiden maastoajajien siirtyminen yksistään levyjarrujen käyttöön. Parempia(kalliimpia?) ei siis enään tehdä kun kysyntä on vähäistä, tai ainakaan niitä ei mistään tuppukylän siwasta saa.

Jarrupaloissa on hirveän suuria eroja. Jotkut toimivat vain kuivalla, toisissa on ajateltu enemmän märkää ja kuiva suorituskyky on sitten mitä sattuu olemaan (yleensä kuitenkin parempi kuin märkä).

Kool stopin märän kelin jarrupalat on minulla ainoita käytössäolevia vannejarruissa ollut jo vuosia kun en jaksa jatkuvasti olla testaamassa eri merkkisiä.

[optimistx]

Onko todella niin, että joku lukija ei todellakaan saa säätämisen jälkeenkään moitteettomilla jarrupaloilla kiekkoaan lukkoon eli tekemään mustaa jälkeä asfalttiin??

on, todellakin
...

Yllättävää. Nyt minulla on taas tilaisuus korjata luulojani eli oppia jotain . Mikä osa estää lisäämästä voimaa/voiman vipuvartta niin, että pyörä lukittuisi? Esim. jos jarrukahva sattuu ohjaustankoon, niin eikö voi säätää jarrupaloja lähemmäs? Onko jarruvaijeri kuin kuminauhaa? Tai jarrun osat pajukeppejä? Vanteet kahdeksikolla? Jarrukumin vastapinta jäänliukkaaksi kulunut? (hyrbolinen runollisuus provokaation takia . Arkhimedes jo aikoinaan totesi: "Antakaa minulle kiinteä piste, niin vipuan koko maapallon" ).