Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Onko elämässäsi muutakin kuin nojapyöräily?

Paljonko voi punasella puolella olla enintään massaa ilman, että jarruvavaijeri alkaa liukua?

a.alle 4 kg (alle 0 % enempi)

1
8%

b. 4.000 -4.039 kg (0 - 0.9 % enempi)

0
Ei ääniä

c. 4.040 - 4.079 kg (1 - 1.9 % enempi)

0
Ei ääniä

d. 4.080 - 4.159 kg (2 - 3.9 % enempi)

0
Ei ääniä

e. 4.160 - 4.319 kg (4 -..7.9 % enempi)

1
8%

f. 4.320 - 4.639 kg (8 - 15.9 % enempi)

2
17%

g. 4.640 - 5.279 kg (16 - 31.9 % enempi)

4
33%

h. 5.280 - 6.559 kg (32 - 63.9 % enempi)

4
33%

i. 6.560 - 9.120 kg (64 - 128 % enempi)

0
Ei ääniä

j. yli 9.12 kg (yli 128 % enempi)

0
Ei ääniä
 
Ääniä yhteensä: 12

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 12381
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja jviirret »

optimistx kirjoitti:

Millaisia mietteitä herää?

Ainakin selittää sen miksi hydrauliset jarrut on niin paljon paremman tuntuiset kuin vaijerijarrut. Ja miksi vaijerijarrut yläohjatussa nojakissa tuntuvat pystäriä huonommalta: Pidemmät vaijerit ja paaljon pidemmät vaijerin kuoret.

Jukka

Riman ali ja suoraa ohi maalin...

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 13787
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja jori »

optimistx kirjoitti:

Useaan kertaan eri päivinä toistettu koe antoi tulokseksi 5.85 kg, +- 0.1 kg, eli 46 % enempi. Luokka h.
Jos toistat koetta omilla välineillä, niin on tarpeen huolehtia, että vaijerin päät ovat juuri kohtisuorassa lautaa vastaan, eikä vaijeri saa yhtään hangata lautaan. Ennen mittausta vetelin vaijeria edestakaisin noin 35 mm matkan noin 10 kertaa, koska muuten näytti liukuminen hieman herkentyvän aloituksen jälkeen.
Liikekitkavoima oli hyvin lähellä lepokitkavoimaa: tuolla painolla 5.85 kg hyvin pieni ja lyhyt tönäisy sai vaijerin liikkumaan noin 2-4 mm ja pysähtymään sitten; uusi tönäisy, ja pysähdys jne. Mutta 5.95 kg painolla vaijeri liukui kauniisti, hitaasti stoppiin asti (n. 35 mm)
Kun kaikkien testien jälkeen öljysin vaijerin, niin se alkoi takkuilla todella pahasti, meni käyttökelvottomaksi jarruna. Ilmeisesti vaijerissa on joku pinnoite (silikon? teflon?), jota ei saa öljytä. Täytynee hankkia uusia vaijereita

Tulos ällistytti minua : melkein 50 % voimanlisäystä ennenkuin jotain tapahtuu!. Olisi nyt kiinnostavaa tietää, oliko upouusi kokeiluvaijerini poikkeuksellisen kitkainen vai miksi kokeen tulos ja monien odotukset poikkesivat näin paljon.
Millaisia mietteitä herää?

Tulos oli, suoraan sanoen, täsmälleen oletettu. Tuo 46% vastaa kitkakerrointa 0,121, mikä on teräs muovi parille hyvin tyypillinen. Olisin ollut erittäin hämmästynyt, jos se olisi ollut paljon pienempi. Alue g olisi ollut mahdollinen onnistuneella teflon sisäputkella, mutta sitä alempia arvoja tuo vaijerimekanismi ei oikein voi saada. Sileä kiillotettu teräslanka ja jääputki saavuttaa parhaimmillaan kitkakertoimen 0,02. Tämäkin antaisi tulokseksi tässä tapauksessa voimasuhteen, joka olisi vastannut aluetta e. Tuon alemmaksi ei tuo mekanismi yletä. Nojakki- ja Fillarifoorumin välisessä kisassa voiton vei Nojapyöräfoorumi. Nojapyöräfoorumilla oikein vastanneita oli selvästi yli kolmannes (36 %). Fillarifoorumilla oikein arvioi vain nelisen prosenttia (2/45) vastanneista. Nojapyöräfoorumi on siis parviälykkäämpi foorumi. :)

Jori

Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Avatar
optimistx
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 675
Liittynyt: 26 Marras 2006, 18:49
Paikkakunta: Espoo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja optimistx »

Kiitos kaikille osallistuneille!

Koe herätti tällaisia kysymyksiä, joihin en tiedä vielä vastausta :

Otaksutaanpa kokeen vaijeria käytettävän jarrussa oheisen kaavion mukaisesti (kuivana), mutta 50 % tuloksella (46 % sijasta, laskujen yksinkertaistamiseksi)

Ämpärikokeessa tarkasteltiin kuvan voimia F2 (punanen ämpäri, punanen käyrä) , F3 (= kitkavoima) ja F4 (sininen ämpäri, sininen käyrä).

Miten voima F4 vaihtelee, kun voimaa F2 vaihdellaan ?

Tarkastellaan 20 sekunnin jarrutusta. Oheisessa taulukossa on punasella merkitty voima F2 ja sinisellä voima F4. Jarruvaijerissa vaikuttava suunnaltaan ja suuruudeltaan ovelasti vaikuttava kitkavoima on keltanen. Taulukossa on virhe, tai virheitä. Mitä sanoisit siitä ja miksi?
Miten sanoisit tiehen vaikuttavan jarruvoiman vaihtelevan sen mukaan, miten jarrukahvaa painetaan syvemmälle, löysätään tai pidetään paikallaan? Mitkä olisivat päättelysäännöt?
(esim. olisiko oikein tämä: Kitkavoima on enintään kolmannes suuremmasta voimasta ja vastustaa suurempaa voimaa (?) )

Liitteet
Jarrutuksen kokonaiskaavio. Voimat F2, F3 ja F4 tarkastelun kohteena tässä.
Jarrutuksen kokonaiskaavio. Voimat F2, F3 ja F4 tarkastelun kohteena tässä.
Voimakäyräkuvio korjattavaksi
Voimakäyräkuvio korjattavaksi
jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 13787
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja jori »

Noinhan tuo menee, ainakin periaatteessa. Tuo vaijerin liikettä vastustava kitkavoima riippuu kuitenkin molempien vaijerinpäiden voimista, eli se täytyy laskea tuosta Eulerin yhtälöstä ( F = F0 * e-μφ ). Totuus kuitenkin on juuri tuo, että kahvaa voi liikutella aika paljon edestakaisin jarrutusvoiman muuttumatta lainkaan.

Tämä on siis vaijerikäytön ominaisuus. Hydrauliset jarrut toimivat toisin. Niissäkin on kitkavaikutuksia, jotka aiheuttavat edellä kuvatunlaista jarruvoiman muuttumattomuutta kahvavoiman liikkeestä huolimatta, mutta tämä osuus on hydraulisissa jarruissa paljon pienenmpi. Toisaalta hyrdraulisissa jarruissa esiintyy hitautta, jossa kahvan liike vaikuttaa jarrupalan liikkeeseen pienen hitauden päässä, vaikkei voimaeroa tilanteen tasaannuttua olekaan.

Parhaiten tuohon vaijeriputken vastukseen saa vaikutettua pienentämällä vaijerien mutkien kulmia. Iso kaari on parempi, kuin pieni, mutta vieläkin tärkeämpää on vaijerin mutkan kulma. 90 asteen mutkalla oleva vaijeri vastustaa vain 1,20%, kun 180 vastusti 1,46 ja täysi kierros vastustaa jo kertoimella 2,1.

On parempi, ettei noita voimia vertaa prosentteina (prosenttia enemmän kuin tyyppisesti), sillä vertaaminen toiseen voimaan voi harhauttaa luulemaan, että 100% olisi joku raja, jossa mikään ei liiku. Ei, sata prosenttia on vain se tilanne, jossa toisen pään voima on kaksinkertainen toiseen verrattuna. Parempi siis käyttää kertoimia.

Jori

Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Avatar
optimistx
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 675
Liittynyt: 26 Marras 2006, 18:49
Paikkakunta: Espoo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja optimistx »

jori kirjoitti:

Noinhan tuo menee, ainakin periaatteessa. Tuo vaijerin liikettä vastustava kitkavoima riippuu kuitenkin molempien vaijerinpäiden voimista, eli se täytyy laskea tuosta Eulerin yhtälöstä ( F = F0 * e-μφ ).
...

Joo. Ajankohdassa 18 sekuntia edelläolevassa kaaviossa rikotaan Eulerin yhtälöä, eli taulukossa on virhe ainakin siinä kohdassa: jos toisella puolen on voiman arvo 6 ja toisella puolen 3, niin kitka ei jaksa pitää tasapainoa koska suuremman voiman suhde pienempään saa olla enintään 1.5 (eikä 2, kuten 18 sekunnin kohdalla olisi).

Aika dramaattista arvontaa tuntuu olevan tuo jarruvoiman säätely. Miten ihmeessä edes kokeneet ajajat voivat tietää, milloin jarruvoima on lähellä kuperkeikkaa, vaikkapa 10 % päässä, kun kahvavoiman muuttelu + 50 % -33 % saattaa olla vaikuttamatta yhtikäs mitään jarruvoimaan?

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 12381
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja jviirret »

optimistx kirjoitti:

Miten ihmeessä edes kokeneet ajajat voivat tietää, milloin jarruvoima on lähellä kuperkeikkaa, vaikkapa 10 % päässä, kun kahvavoiman muuttelu + 50 % -33 % saattaa olla vaikuttamatta yhtikäs mitään jarruvoimaan?

Ei kai sitä tiedäkkään ennen kuin takarengas nousee, sitten vaan löysätään kunnes se laskeutuu. Tässä astuu sitten kuvioihin se jarrutuntuma, jota ei kai hirmu hyväksi saa koskaan vaijerijarrulla. Siksi tehokkaita jarruja tarvivat ovat siirtyneet nestejarruihin, ei pelkän jarrutehon vaan myös tuntuman vuoksi.

Näihin "temppuihin" löytyy jopa youtubesta ohjeita
Hakusanoilla bicycle stoppie alkaa tuolta löytä videoita josta näkee mihin harjoittelulla pääsee ja mihin epäonnistumiset johtaa :| Toisaalta, nuo on enempi temppuja kuin tehokkaita jarrutuksia, mutta noista harjoituksistakaan tuskin on haittaa tosi tilanteita ajatellen?

Jukka

Riman ali ja suoraa ohi maalin...

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 13787
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja jori »

optimistx kirjoitti:

Miten ihmeessä edes kokeneet ajajat voivat tietää, milloin jarruvoima on lähellä kuperkeikkaa, vaikkapa 10 % päässä, kun kahvavoiman muuttelu + 50 % -33 % saattaa olla vaikuttamatta yhtikäs mitään jarruvoimaan?

Ei mitään ongelmaa. Jarrtutustapahtuma ei ole digitaalinen, vaan sillä on oma äärellinen nopeutensa ja jarrutusvoiman kehittymisaikansa, jonka aikana jarrutusvoima säädetään optimiksi. Jarruvoimaa kasvatettaessa tilanne on aivan yksiselitteinen. Jokainen lisää puristettu newtoni tuottaa täsmällisen määrän lisää jarrunewtoneita. Jos sen sijaan jarruvoimaa kertyy liikaa, katoaa lineaarisuus. Tämä tilanne hallitaan päästämällä kahva nopeasti jonkin verran löysemmälle ja aloittamalla hallittu kiristäminen uudelleen.

Kokenut jarruttaja puristaa jarrukahvaa kokemuksensa perusteella mahdollisimman nopeasti tiettyyn turvalliseen kohtaan, josta jatkaa hitaammin ja tunnustellen puristamista. Kuperkeikka ei ala yllättäen, vaan ainakin nuoriso näkyy osaavan jarrutella pitäen takapyörää ilmassa tarkalla kahvavoiman säädöllä ja siirtämällä jarrutuksen aikana yläkroppaansa tasapainon säilyttämiseksi.

Jori

Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Avatar
optimistx
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 675
Liittynyt: 26 Marras 2006, 18:49
Paikkakunta: Espoo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja optimistx »

jori kirjoitti:
optimistx kirjoitti:

Miten ihmeessä edes kokeneet ajajat voivat tietää, milloin jarruvoima on lähellä kuperkeikkaa, vaikkapa 10 % päässä, kun kahvavoiman muuttelu + 50 % -33 % saattaa olla vaikuttamatta yhtikäs mitään jarruvoimaan?

Ei mitään ongelmaa. Jarrtutustapahtuma ei ole digitaalinen, vaan sillä on oma äärellinen nopeutensa ja jarrutusvoiman kehittymisaikansa, jonka aikana jarrutusvoima säädetään optimiksi. Jarruvoimaa kasvatettaessa tilanne on aivan yksiselitteinen. Jokainen lisää puristettu newtoni tuottaa täsmällisen määrän lisää jarrunewtoneita. Jos sen sijaan jarruvoimaa kertyy liikaa, katoaa lineaarisuus. Tämä tilanne hallitaan päästämällä kahva nopeasti jonkin verran löysemmälle ja aloittamalla hallittu kiristäminen uudelleen.

Kokenut jarruttaja puristaa jarrukahvaa kokemuksensa perusteella mahdollisimman nopeasti tiettyyn turvalliseen kohtaan, josta jatkaa hitaammin ja tunnustellen puristamista. Kuperkeikka ei ala yllättäen, vaan ainakin nuoriso näkyy osaavan jarrutella pitäen takapyörää ilmassa tarkalla kahvavoiman säädöllä ja siirtämällä jarrutuksen aikana yläkroppaansa tasapainon säilyttämiseksi.

Jori

:), heh, nythän kokeneiden jarruttajien salat alkavat paljastua aivan vasta-alkajillekin.... Jos painoi etujarrua vähänkin liikaa, niin on löysättävä heti kahvaa todella reilusti (ainakin 1/3 voimasta tai jopa puolet pois tosi äkkiä) ja aloitettava jarruvoiman lisääminen sitten uudestaan. Homma vienee lähes sekunnin (miten nopeasti pystyy kämmentä aukomaan ja puristamaan hallitusti? kokeillaan...). Painopisteen siirtäminen taaksepäin, miten se onnistuu ettei pahenna tilannetta? Lapsoset ajelevat etupyörä ilmassa kilometrikaupalla, mutta kuinkahan pitkään onnistuu takapyörä ilmassa rullailu (alamäessä)?

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 12381
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja jviirret »

optimistx kirjoitti:

Lapsoset ajelevat etupyörä ilmassa kilometrikaupalla, mutta onnistuukohan takapyörä ilmassa rullailu pitkään (alamäessä)?

Tai alkuvauhdeista. Tuossa moottoripyörällä 300m eturenkaalla:
Tuossa vähän tarkkuusjarrutusta:
Ja polkupyörällä yli 70m jarrutus, huom vannejarrulla:
Ja tuossa rullataan yksirattaisella renkaasta jarruttamalla kohta 0:55

Jukka

Riman ali ja suoraa ohi maalin...

Avatar
optimistx
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 675
Liittynyt: 26 Marras 2006, 18:49
Paikkakunta: Espoo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja optimistx »

jviirret kirjoitti:
optimistx kirjoitti:

Lapsoset ajelevat etupyörä ilmassa kilometrikaupalla, mutta onnistuukohan takapyörä ilmassa rullailu pitkään (alamäessä)?

Tai alkuvauhdeista. Tuossa moottoripyörällä 300m eturenkaalla:
Tuossa vähän tarkkuusjarrutusta:
Ja polkupyörällä yli 70m jarrutus, huom vannejarrulla:
Ja tuossa rullataan yksirattaisella renkaasta jarruttamalla kohta 0:55

Jukka

Yllätys, näköjään onnistuu.
70 metrin ajo, ja sitten lopussa jarrutus? Vähän kuin yksipyöräisellä ajoa. Vai ilmenikö, että jarrutusta tapahtui kaiken aikaa? (alussa nostetaan takapyörä ilmaan etujarrulla, sitten painopistettä säädetään ilman jarrun painamista, ja lopussa jarrutus?)
Moottoripyörien jarrutukset taitavat olla tässä kovin erilaisia, kuten autojenkin. Tuskin niissä vaijereiden kitka näyttelee mitään osaa, vaan jarruvoima on yksikäsitteisesti riippuvainen kahvan/jarrupolkimen asennosta (ei siitä, mistä päin asentoon on päädytty)?

Yhä ihmettelen kauhiasti: Jos ajaessani mäkeä alas (kaltevuus? pinnan laatu?) hurjaa vauhtia (v = 48 km/h) painopiste jossain paikassa x, y, sivulta ilmestyy este z metrin päähän eteeni, ja siinä mietiskelen kylmän rauhallisesti 230 millisekuntia, mitä tehdä: painanko jarrua kohtaan k, valmistatuen vetämään sitä puolet takaisin, jos k oli liian pitkällä (menettäen melkein sekunnin, ja edeten 15 metriä) , vai painanko varmuuden vuoksi paikkaan 0.8*k, ja sitten ehkä pikkusen lisään ja sitten ehkä vielä, vai kaartaisinko sittenkin jommallekummalle sivulle unohtaen nämä jarrulaskelmat, vai ryhtyisinkö oitis James Bondiksi, jolle kaikki onnistuu eka yrityksellä...

Pitäisiköhän tehdä nettiin pieni visuaalinen peli tämmöisistä tilanteista ja jarruexpertit voisivat näyttää taitonsa.

Jos jarrujen fysiikka on edelläkuvattujen diagrammien mukaista, niin ehkä olisi mahdollista tehdä keittiönpöydällä köyhän miehen abs-jarru: arduno-piirilevy (muutaman euron), ja sopivat ohjaimet ja sensorit? Vai onko näitä jo markkinoilla?

Teemu Kalvas
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 771
Liittynyt: 26 Elo 2006, 18:36

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja Teemu Kalvas »

optimistx kirjoitti:

Yhä ihmettelen kauhiasti: Jos ajaessani mäkeä alas (kaltevuus? pinnan laatu?) hurjaa vauhtia (v = 48 km/h) painopiste jossain paikassa x, y, sivulta ilmestyy este z metrin päähän eteeni, ja siinä mietiskelen kylmän rauhallisesti 230 millisekuntia, mitä tehdä: painanko jarrua kohtaan k, valmistatuen vetämään sitä puolet takaisin, jos k oli liian pitkällä (menettäen melkein sekunnin, ja edeten 15 metriä) , vai painanko varmuuden vuoksi paikkaan 0.8*k, ja sitten ehkä pikkusen lisään ja sitten ehkä vielä, vai kaartaisinko sittenkin jommallekummalle sivulle unohtaen nämä jarrulaskelmat, vai ryhtyisinkö oitis James Bondiksi, jolle kaikki onnistuu eka yrityksellä..

Paras ratkaisu on todennäköisesti ajaa suoraan yli, ja jos mahdollista, nostaa vielä etupyörää tangosta nykäisemällä. Olettaen että nyt puhutaan jyrkästä ja päällystämättömästä alamäestä. Asfaltilla nyt yleensä on mahdollista väistää, mutta äkkijarrutushan on aina merkki siitä että tilannenopeus oli liian suuri, eli kuski ei osannut ajaa. Jopa ylämäessä.

Hallittu rajatilajarrutus on tosiaan merkittävästi helpompaa hydraulisilla jarruilla. Ei kenellekään tulisi mieleenkään rakentaa autoja tai moottoripyöriä muuten kuin hydraulisilla jarruilla, mitä nyt raskaassa liikenteessä on pneumaattisia.

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 13787
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja jori »

optimistx kirjoitti:

Yhä ihmettelen kauhiasti: Jos ajaessani mäkeä alas (kaltevuus? pinnan laatu?) hurjaa vauhtia (v = 48 km/h) painopiste jossain paikassa x, y, sivulta ilmestyy este z metrin päähän eteeni, ja siinä mietiskelen kylmän rauhallisesti 230 millisekuntia, mitä tehdä: painanko jarrua kohtaan k, valmistatuen vetämään sitä puolet takaisin, jos k oli liian pitkällä (menettäen melkein sekunnin, ja edeten 15 metriä) , vai painanko varmuuden vuoksi paikkaan 0.8*k, ja sitten ehkä pikkusen lisään ja sitten ehkä vielä, vai kaartaisinko sittenkin jommallekummalle sivulle unohtaen nämä jarrulaskelmat, vai ryhtyisinkö oitis James Bondiksi, jolle kaikki onnistuu eka yrityksellä...

Tässä on kyse ns. ehdollisesta refleksistä, jossa ei todellakaan enää mietiskellä mitä tehdään, vaan refleksin ehto muuttuu ajon aikana sen mukaan, mitä edessä on. Jos on liukasta tai jyrkkä mäki jarrutus on maltillisempi. Tärkeintä on painaa jarrua heti niin nopeasti, kuin vain mahdollista ja vasta tämän jarrutuksen aikana säätää jarrutustehoa. Joka tapauksessa kaikki jarrutukset kehittyvät pienemmästä suurempaan päin. Muista nyt, että tuo voltti edellyttää todella jyrkkää alamäkeä ja erittäin pitävää alustaa. Ei siihen helposti vahingossa joudu. Jos taas ajat todella jyrkkää mäkeä alas, olet jo orientoitunut (ehdollistanut refleksisi) jarruttamaan heti ja maltillisesti. Tilanne muistuttaa siis juuri tuota viimeisimpänä esittämääsi heti 0,8*k ja sitten säädetään tai väistetään este.

Kyllä noissa etupyörän varassa tehdyissä jarrutuksissa pysytään pystyssä säätämällä myös jarrutusvoimaa. Pieniä muutoksia jarrutusvoimaan tulee jarruvaijerin ja -putken joustosta ja viskoosikitkan tyyppisestä mikroliukumasta vaijeriputkessa. Ei se todellisuudessa ihan noin onneton tilanne ole, kuin tuo staattinen testisi antoi ymmärtää. Yhden pyörän varassa tasapainottelu on kuitenkin melko hidastempoista säätämistä. Pyöräkön (vertaa ratsukko) hitausmomentti etupyörän ympäri on melko suuri ja rotaatioliikkeet kiihtyvät melko hitaasti pienillä jarruvoiman muutoksilla.

Jori

Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Esko M
Viestit: 184
Liittynyt: 16 Marras 2009, 18:09
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja Esko M »

Kaareva kaapeli ei vastaa tilannetta polkupyörässä. Paine (molempien sankojen paino) kohdistuu sivusuunnassa vaipan kuoreen, mitä ei tapahdu ainakaan samassa määrin polkupyörän kaapeleissa, ellei kaapeli ole reilusti mutkalla. Veto on enemmän tai vähemmän kaapelin suuntainen eikä kaapeli puristu korta vasten.

Tee rinnakkaiskoe, jossa vaippa on suora ja sisäkaapelin toinen pää yhdistetään ämpäriin rissapyörän kautta, tarvittaessa apuvaijeri/langan avulla. Kaapelikuori voi olla pystyssä tai vaakasuorassa tai miten vain, ei pahemmin vaikuttane tulokseen.

Esko

Avatar
optimistx
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 675
Liittynyt: 26 Marras 2006, 18:49
Paikkakunta: Espoo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja optimistx »

Esko M kirjoitti:

Kaareva kaapeli ei vastaa tilannetta polkupyörässä. Paine (molempien sankojen paino) kohdistuu sivusuunnassa vaipan kuoreen, mitä ei tapahdu ainakaan samassa määrin polkupyörän kaapeleissa, ellei kaapeli ole reilusti mutkalla. Veto on enemmän tai vähemmän kaapelin suuntainen eikä kaapeli puristu korta vasten.

Tee rinnakkaiskoe, jossa vaippa on suora ja sisäkaapelin toinen pää yhdistetään ämpäriin rissapyörän kautta, tarvittaessa apuvaijeri/langan avulla. Kaapelikuori voi olla pystyssä tai vaakasuorassa tai miten vain, ei pahemmin vaikuttane tulokseen.

Esko

Kiva kun sinäkin pohdit tätä, arvostan kovin "maailmanympäripyöräilykokemustasi".

En ole aivan varma, ymmärsinko oikein. Järjestelyssä ei vaijerin päässä ole juurikaan tuntuvaa sivuttaisvoimaa. Kun nostelin käsin vaijeria laudan rakoon, niin voima tuntui olevan ainoastaan suoraan alaspäin (vaikka aivan pientä voimaa muihin suuntiin ei siinä varmaan olisi pystynyt huomaamaankaan). En ole vielä hankkinut uutta vaijeria, joten en pysty nyt tarkistamaan.

Liiteripyörän vanha V-jarrun vaijeri tekee 180 asteen kaaren: kahvasta lähtee vaijeri vaakasuorassa ja päätyy jarrulänkeen vaakasuorassa aika tarkoin vastakkaisesta suunnasta. Tosin alapäässä on vaijeri jäykän metallikuoren takia pakotettu tekemään 90 asteen mutka jyrkemmin kuin mutka muualla. Ounastelisin siksi V-jarrujärjestelyn antavan suuremman kitkan kuin muuten samanlaisen tasaisen kaaren järjestelyn. (ehkä kokeilen lähiaikoina).

Rissapyörä(t) kunnon laakerein ilman mitään vaippaa antaisi varmaan aika ihanteellisen tuntuman. Semmoisia on käytettykin paremmissa jarruissa. Lieneekö yhä?

Tulikin tuosta rissapyörästä mieleen, että voisi tehdä ketjujen suhteen samantapaisen ämpärikokeen, eli katkaistussa ketjussa ämpärit roikkumaan , toinen keskiön etupuolella, toinen takavaihteiston takapuolella, pyörä nostettuna aika ylös. Väitetään, että hyötysuhde olisi luokkaa 92-98 % eli kitkavoima kai 2-8 % (?). Rissapyörät sitten seuraavaksi mitattaviksi testiin.

Jos vaijerikuoressa hukkaantuu 46 % ja ketjuntapaisessa järjestelyssä 2 %, on hukka 23-kertainen!

Viimeksi muokannut optimistx, 12 Elo 2010, 10:27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
optimistx
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 675
Liittynyt: 26 Marras 2006, 18:49
Paikkakunta: Espoo

Re: Parviäly ja jarruvaijerin kitka

Viesti Kirjoittaja optimistx »

Teemu Kalvas kirjoitti:

...

Paras ratkaisu on todennäköisesti ajaa suoraan yli, ja jos mahdollista, nostaa vielä etupyörää tangosta nykäisemällä. Olettaen että nyt puhutaan jyrkästä ja päällystämättömästä alamäestä. Asfaltilla nyt yleensä on mahdollista väistää, mutta äkkijarrutushan on aina merkki siitä että tilannenopeus oli liian suuri, eli kuski ei osannut ajaa. Jopa ylämäessä.

Hallittu rajatilajarrutus on tosiaan merkittävästi helpompaa hydraulisilla jarruilla. Ei kenellekään tulisi mieleenkään rakentaa autoja tai moottoripyöriä muuten kuin hydraulisilla jarruilla, mitä nyt raskaassa liikenteessä on pneumaattisia.

Sinäpä sen sanoit ytimekkäästi. Jos tosiaan alkaisin otaksua, että "Kyllä pyöräni pysähtyy aina enintään 10 metrin matkalla, kun minulla on markkinoiden tehokkaimmat jarrut", niin olisin varmaan ajeleva katastrofi odottamassa tapahtumista.
Siinä mielessä tämä jarrukeskustelu pintapuolisesti ymmärrettynä voi olla karhunpalvelus turvallisuudelle.

Vastaa Viestiin