Energia ja liikkuminen

[optimistx]

Me innokkaasti polkemista kannatamme, jotta luonto säästyisi.

Hämmennyin itse joku vuosi sitten siitä, että ihminen on aika huonotehoinen kone. Se tarvitsee kalliita raaka-aineita tankkiinsa, ja tuottaa niistä vain neljänneksen tai viidenneksen liike-energiaksi parhaimmillaan. Ihmisen polttoainetta varten on hakattu metsiä ja viidakoita pelloiksi. Jos liikkumisen takia kulutettaisin ihmisen ruoka-energiaa tuplamäärä, niin peltojakin ilmeisesti tarvitaan tuplamäärä. Voi kauniita viidakoita!

Hörhöillessä atomivoimasta joku vitsiniekka lohkaisi, ettei siellä Loviisassa mitään atomeita särjetä, vaan siellä on kiinalaisia polkemassa sähköverkkoon kytkettyjä kuntopyöriä isot hallit täynnä.

Kannattaisikohan se?

Nyt vielä kilowattitunnin sähköenergiaa saa ostaa noin 10 sentillä. Jos ihminen polkee tunnin ahkerasti, niin hän saa esim. tuotettua 100 wattituntia energiaa sähköksi. Tämän polkemisen arvo on siis nykyhinnoin noin 1 sentti. Aika huonoja tuntipalkkoja niille Loviisan kiinalaisille pitäisi maksaa, jotta Fortumillekin jäisi jotain katetta. Arvellaan noin puoli senttiä tunnissa.

Kun me Loviisan energian sijasta poljemme tunnin, niin säästämme ehkä sen puoli senttiä luonnon resursseja, mutta sitten menemme syömään kauraa, vehnää, palmuöljyä, lehmää, soijaa ja maissia niin, että viidakot ja metsät matalaksi! Jos sitä ruokaa syömme 1 eurolla emmekä 1 sentillä, niin säästyikö luontoa sittenkään?

[jori]

Kun me Loviisan energian sijasta poljemme tunnin, niin säästämme ehkä sen puoli senttiä luonnon resursseja, mutta sitten menemme syömään kauraa, vehnää, palmuöljyä, lehmää, soijaa ja maissia niin, että viidakot ja metsät matalaksi! Jos sitä ruokaa syömme 1 eurolla emmekä 1 sentillä, niin säästyikö luontoa sittenkään?

Kuitenkin, jos saamme aikaan kulkineen, jolla saatamme kulkea paikasta toiseen polkemalla, meillä on väline, jolla pääsemme vähällä energialla riippumatta siitä, millä tuo energia on tuotettu. Sitten on Ihan sama, millä sen lopulta tuotamme. Polkeminen on vain kohtuullisen energiankulutuksen mittaraja ja aina mukana seuraava mahdollisuus.

[jviirret]

Polttomoottori auton korvaajan suunnittelu on "hölmöä", pitäisi suunnitella yhteiskunta jossa ei tarvis liikkua pitkiä matkoja, eikä liikkua nopeasti. Nythän on menty päinvastaiseen suuntaan sata vuotta, on paljon ihmisiä joiden päivittäinen liikkumis tarve on yli 50km. Nykyisillä polku- ja sähköpyörillä pärjää ihan hyvin jos päivittäinen liikkumistarve on lyhempi.

Jukka

[jori]

Polttomoottori auton korvaajan suunnittelu on "hölmöä",

Onko sähköauton suunnittelu sinusta hölmöä. Niitä on tehty teollisesti vasta muutama vuosi ja ovat jo nyt aika hyviä. Ei tosin vielä yli sadan kilometrin päivämatkoille, mutta siihen tarkoitukseen voikin käyttää autossaan hybridivoimanlähdettä ja autoaan junassa. Olen sitä mieltä, että henkilöauto muuttuu aikaa myöten pienemmäksi ja hivenen hitaammaksi ja junat, joihin autot aikanaan kätevästi saadaan, muuttuvat nopeammiksi. Yli 80 km/h liikkuva henkilöauto on tuossa tilanteessa tarpeeton. Kun ha:lla ajetaan hitaammin, ei se tarvitse niin tehokasta moottoria, eikä sen tarvitse turvallisuusstyistä olla niin painava ja suuri, kuin nykyisin. Pitkien matkojen ajaminen muuten, kuin matkailumielessä kiireettömästi on turhaa, koska pidempää matkaa varten auton saa kätevästi junaan. Näkökulmasi matkustustarpeesta on kovin maalainen. Väkirikkaissa maissa isompi osa kansasta kulkee yli 50 km joka päivä, mutta käyttää tähän metroja ja muita junia.

[Nojanalle]

Sähkö auto on sinäänsä tyhmä kekesintö , että se käyttää jo kertaalleen tuotettua enerkiaa hyväksi. Eikä useinkaan , se enerkia ole tuotettu uusiutuvalla . Vaan öljyä, tai kivihiiltä käyttäen. Poltomoottorit on hyvä keksintö ,mutta kun siellä tarvitsee olla useampien kuluttajien mielestä 200hv. Kun neljännes siihen kulkemiseen riittäisi täysin, tai vähempikin.
Jukka on oikeassa ,nämä pitkät ja järjettömät työmatkat on ongelma.
Jos öljyteollisuus ei olisi alvariinsa vaikeuttamassa autojen poltomoottoritekniikoiden kehitystä , niin varmaan suurin osa henkilöliikenteen kalustosta pystyisi 1-2 litran kulutukseen.

[jori]

Sähkö auto on sinäänsä tyhmä kekesintö , että se käyttää jo kertaalleen tuotettua enerkiaa hyväksi. Eikä useinkaan , se enerkia ole tuotettu uusiutuvalla . Vaan öljyä, tai kivihiiltä käyttäen.

Alle 15% on nykyisin hiiltä tai öljyä.

[PW]

Mutta jos polttomoottoriautot muutettas sähköautoiksi, kuinka paljon sähköä tarvittas lisää ja millä se tuotettas ? Säästettäskö luonnonvaroja ?
Nyt taitaa Sakarin ketju mennä pilalle

Petri

[Nojanalle]

Riippuu näkökannoista. Älä unohda turvetta ja atomivoimaa. Jos nämä laskee ,niin 53,7 prosentia . Kyllä poltomoottori voi käyttää muitakin poltoaineita kuin öljyperäsiä.

[jori]

Mutta jos polttomoottoriautot muutettas sähköautoiksi, kuinka paljon sähköä tarvittas lisää ja millä se tuotettas ? Säästettäskö luonnonvaroja ?
Nyt taitaa Sakarin ketju mennä pilalle

Me kirjoitellaan mitä lystää ja modet siirtää omaksi ketjukseen, jos näkevät tarpeelliseksi. Tai siis, eikös tämä ollut alun perinkin aiheena.

Henkilöautolla ajetaan vuosittain keskimäärin noin 20000 km. Nettoenergiankulutus vierintä ja ilmanvastuksiin tuolla matkalla on vähän keskimääräisestä autosta riippuen 10-15 kWh/100 km, eli 2000-3000 kWh / vuosi. Talvella lämmitykseen voi maksimissaan kovimmilla pakkasilla mennä, jos mikään autoissa ei muutu, vielä 5 kWh lisää sataa kilometriä kohti.

Autoja on suomessa reilu 2 miljoonaa, eli yhteensä sähkönkulutus lisääntyisi 4-8 GWh. Sähkön kokonaiskulutus suomessa on 87 TWh, eli 16 339 kWh/asukas tähän tuo 2000-4000 kWh tuo noin 12-24% lisää.

Millä se tuotetaan on oikeastaan yhdentekevää, sillä nykyisinhän se tuotetaan huonolla hyötysuhteella auton moottorissa kalleimmasta mahdollisesta polttoaineesta. Tottakai tuohon täytyy laskea vielä akkuun varastoimisen ja sähkömoottorin hyötysuhde, mutta niiden vaikutus ei muuta suuruusluokkaa. Henkilöauto kuluttaa nettoenergiankulutuksena noin 15-20% suomalaisten sähköenergiantarpeesta.

[jori]

Jos oikeasti siirrytään sähköautoihin ja muutetaan myös infra sen mukaiseksi, eli latausasemia ja autojunia kehitetään, vähenee kokonaisenergiankuluts tuostakin, sillä autoista tulee kevyempiä, eikä niitä tarvitse lämmittää pitkillä matkoilla talvella, pitkä matkathan tehdään junassa ja lyhyilläkin makoilla auto kannattaa lämmittää latauspiuhassa ennen matkaa, jolloin akuista ei tarvitse ottaa läheskään niin suurta lämmitysenergiaa.

Minusta ihan kätevä liikkumismuoto olisi kaikilla asemilla pysähtyvä juna, johon tähän tarkoitukseen suunnitellut sähkökäyttöiset ajokit ajettaisiin tai automaatilla pukattaisiin poikittain. Matkustajat istuisivat autoissaan koko matkan, jolloin autoja voisi ajaa vieriviereen kahteen tai kolmeen kerrokseen junanvaunuun. Jos tulee pissahätä kesken, täytyy se tehdä pulloon tai odottaa seuraavaa asemaa, jolla sitten tuuppauttaa autonsa pois junasta, käy asemlla pissalla ja ostamassa eväskaalin ja tuuppauttaa automaatilla kärrynsä takaisin seuraavaan junamoduuliin.

Kun lastaus tehtäisiin automaattisesti asemalle etukäteen lastausasemiin ajetuista sloteista, ei pysähdyksiin kuluisi aikaa muutamaa sekuntia enempää. Vähän kuin automaattinen autometro tai -kuljetin siis. Pidemmille matkoille voisi sitten ostaa ravintola ja yövytyspalveluja siihen varustetuista muista vaunuista, jotka olisi kytketty autokennostovaunun eteen tai takse. Laskutus automaattisesti autoihin liitetyista rf-id laitteiden kautta autokohtaisesti riippumatta, mitä tai ketä autossa on kyydissä.

[jviirret]

Polttomoottori auton korvaajan suunnittelu on "hölmöä",

Onko sähköauton suunnittelu sinusta hölmöä. Niitä on tehty teollisesti vasta muutama vuosi ja ovat jo nyt aika hyviä. Ei tosin vielä yli sadan kilometrin päivämatkoille, mutta siihen tarkoitukseen voikin käyttää autossaan hybridivoimanlähdettä ja autoaan junassa. Olen sitä mieltä, että henkilöauto muuttuu aikaa myöten pienemmäksi ja hivenen hitaammaksi ja junat, joihin autot aikanaan kätevästi saadaan, muuttuvat nopeammiksi. Yli 80 km/h liikkuva henkilöauto on tuossa tilanteessa tarpeeton. Kun ha:lla ajetaan hitaammin, ei se tarvitse niin tehokasta moottoria, eikä sen tarvitse turvallisuusstyistä olla niin painava ja suuri, kuin nykyisin. Pitkien matkojen ajaminen muuten, kuin matkailumielessä kiireettömästi on turhaa, koska pidempää matkaa varten auton saa kätevästi junaan.

Tämä on sitä yhteiskunnan muuttamista johon tuossa viittasin.

Näkökulmasi matkustustarpeesta on kovin maalainen. Väkirikkaissa maissa isompi osa kansasta kulkee yli 50 km joka päivä, mutta käyttää tähän metroja ja muita junia.

Käykö esimerkiksi maailman väkirikkain maa Kiina, ihmisiä miljari. Sielläkö kansa liikkuu päivittäin pidempiä matkoja kuin Suomessa?
Tämä länsimainen demokratia johtaa tällaiseen Suomen tapaiseen kehitykseen. Vahva keskushallinto joka keskitetään yhteen pisteeseen ja kaikki raha koko maasta samaan kasaan verotuksen avulla. Vetää ihmisiä puoleensa kuin sontakasa kärpäsiä, no eihän ne kaikki siihen mahdu joten muutetaan vähän kauemmas ja huristellaan päivittäin kodin ja sontakasan väliä. Vois kuvitella että jos tällaisesta siirtomaa-ajattelusta luovutaan ja valtaa/verovarjoa jaettaisiin vähän usemmalle keskustalle ympäri maan niin syntyisi pienempiä ja tehokkaammin toimivia keskustoja.

Jukka

[optimistx]

Oli moderaattorilta aivan oikein tehty, että tämä siirrettiin omaksi säikeeksi. Kiitos.

Kun innoissani tavallaan haukuin lyttyyn polkemisharrastuksen, niin täytyy yrittää katsoa asian mittasuhteita kokonaisuuden kannalta.

Jos 70 kg ihminen liikkuakseen siirtelee 1000 kg massaa milloin raivoisasti kiihdyttäen, milloin jarruja kuumentaen, niin hän katsoo tarvitsevansa ainakin 100 kilowattia eli 100 000 wattia. Muuten hän on mielestään täysi nynny tai köyhimys.

Polkemalla hän liikkuu 100 watilla kohtalaisia matkoja. Siis tuhannesosalla!

Kritiikkini polkemista kohtaan on oikeastaan vain sitä, että jos tuon 100 watin tuottamiseen käytetään edelleen huonon hyötysuhteen (20-25%) "moottoria", niin ei vielä olla optimaalisessa resurssien käytössä. Jos siihen käytetään 80 % hyötysuhteen sähkömoottoria, niin ollaan vielä säästetty noin 2/3.

Jos polkemista verrataan autonkäyttöön, niin on voitettu jo 1000-kertaisesti energia-asiassa. Kun voitaisiin voittaa 3000-kertaisesti. Sähköntuotto esim. koskivoimasta on hyvällä hyötysuhteella joka vaiheesta aivan kiekon pyörittämiseen asti.

Optimaalisuutta voidaan kyllä jahdata loputtomiin. Parasta luonnon säästämistä ihmiselle olisi olla lisääntymättä. Ja tehdä itsari, tarkemmin ajatellen.

Ugh, päivän vaahtoaminen suoritettu, amme.

[Pastori]

Tämä länsimainen demokratia johtaa tällaiseen Suomen tapaiseen kehitykseen. Vahva keskushallinto joka keskitetään yhteen pisteeseen ja kaikki raha koko maasta samaan kasaan verotuksen avulla. Vetää ihmisiä puoleensa kuin sontakasa kärpäsiä, no eihän ne kaikki siihen mahdu joten muutetaan vähän kauemmas ja huristellaan päivittäin kodin ja sontakasan väliä. Vois kuvitella että jos tällaisesta siirtomaa-ajattelusta luovutaan ja valtaa/verovarjoa jaettaisiin vähän usemmalle keskustalle ympäri maan niin syntyisi pienempiä ja tehokkaammin toimivia keskustoja.

Jukka

Ot. Voi jeesus että mä nykyään fanitan Jukan kirjoituksia. Niissä on samaa vittumaista, terävää, herkkää ja lyyristä tatsia kuin Linkolalla. Teknologian taju on toki parempaa.

[jviirret]

Kritiikkini polkemista kohtaan on oikeastaan vain sitä, että jos tuon 100 watin tuottamiseen käytetään edelleen huonon hyötysuhteen (20-25%) "moottoria", niin ei vielä olla optimaalisessa resurssien käytössä. Jos siihen käytetään 80 % hyötysuhteen sähkömoottoria, niin ollaan vielä säästetty noin 2/3.

Jos otat tuohon hyötysuhde laskelmaasi akkujen ja sähkömoottorien valmistuksen niin rupsahtaa taatusti huonommaksi ja enempi ympäristöä luormittavaksi kuin perus polkupyörän hyötysuhde. Ympäristön kannalta pieni polttomoottorikin(=mopo) on parempi vaihtoehto. Talvivaarassa on esimerkki mitä akku- ja sähkötekniikan tarvimien materiaalien louhiminen maaperästä aiheuttaa.

Jukka

[jori]

Jos oikeasti siirrytään sähköautoihin ja muutetaan myös infra sen mukaiseksi, eli latausasemia ja autojunia kehitetään, vähenee kokonaisenergiankuluts tuostakin, sillä autoista tulee kevyempiä, eikä niitä tarvitse lämmittää pitkillä matkoilla talvella, pitkä matkathan tehdään junassa ja lyhyilläkin makoilla auto kannattaa lämmittää latauspiuhassa ennen matkaa, jolloin akuista ei tarvitse ottaa läheskään niin suurta lämmitysenergiaa.

Minusta ihan kätevä liikkumismuoto olisi kaikilla asemilla pysähtyvä juna, johon tähän tarkoitukseen suunnitellut sähkökäyttöiset ajokit ajettaisiin tai automaatilla pukattaisiin poikittain. Matkustajat istuisivat autoissaan koko matkan, jolloin autoja voisi ajaa vieriviereen kahteen tai kolmeen kerrokseen junanvaunuun. Jos tulee pissahätä kesken, täytyy se tehdä pulloon tai odottaa seuraavaa asemaa, jolla sitten tuuppauttaa autonsa pois junasta, käy asemlla pissalla ja ostamassa eväskaalin ja tuuppauttaa automaatilla kärrynsä takaisin seuraavaan junamoduuliin.

Kun lastaus tehtäisiin automaattisesti asemalle etukäteen lastausasemiin ajetuista sloteista, ei pysähdyksiin kuluisi aikaa muutamaa sekuntia enempää. Vähän kuin automaattinen autometro tai -kuljetin siis. Pidemmille matkoille voisi sitten ostaa ravintola- ja yövytyspalveluja siihen varustetuista muista vaunuista, jotka olisi kytketty autokennostovaunun eteen tai takse. Laskutus automaattisesti autoihin liitetyista rf-id laitteiden kautta autokohtaisesti riippumatta, mitä tai ketä autossa on kyydissä.

Innostuin itse omasta ideastani konttislottijunakuljettimesta.

Tuotahan voisi mainiosti käyttää myös tavaran kuljettamiseen. Sama automaatti tuuppaisi kontit vaunun lokeroon ja sieltä pois automaattisesti määräasemillaan. Henkilökuljetukseen se kävisi myös ilman pyöriä olevilla henkilökonteilla, joita voisi olla varustelultaan monenlaisia matkustustarpeen mukaan: neuvottelu, toimistotyö, nukkuminen jne. Automaattinen tuuppaus junaan ja pois mahdollistaisi paljonkin monimutkaisemmat reitit, kuin nykyisin, eikä asemalla sössimiseen mene aikaa eikä kädet veny matkatavaroita kantaessa raiteelta toiselle.

Polkupyöränsä tai kinnerinsäkin saisi helposti kyytiin joko omaan konttiin ihmisten kanssa tai erilliseen tavarakonttiin, jonka työntelisi sitten lastausslottiin ja ohjelmoisi menemään minne kuskikin. Kun lastaus ja purku toimii automaattisesti noilla slottituuppaimilla, ei asemilla tarvita enää useaa raidetta junien seisottamiseen, vaan yksi raide kumpaankin suuntaan riittää. Tämä mahdollistaa tavara-asemien rakentamisen käytännössä minne tahansa.

Toki asemille täytyy kehittää konttienkäsittelylaitteet noiden slottituuppaimien lisäksi, mutta mallia voi ottaa konttisatamista, pienentää vain kontin koon ja ennen kaikkea pituuden junan leveyteen sopivaksi.

Innostukaa nyt muutkin, ettei tarvitse yksin hihkua.