ilmasto

[Mustasudenkorento]

että joka sekunti kuolee mailmassa KOLME lasta nälkään.

Eikös jonkun statistiikan mukaan tämä vuosi ollut ensimmäinen jolloin liikalihavuuden seurauksena kuoli enemmän ihmisiä kuin mitä kuoli nälkään?

Ei sillä että se lohduttaisi.
Ongelma on että rahatalous ja poliitikot haluavat jatkuvaa kasvua koska homma ei muuten nyky systeemillä toimi, niin kauaa tämä kulutus juhla ei lopu kunnes teemme isompia muutoksia...

[Nojanalle]

Joo näin on . Jossain sen taloudenkin huippu on . Joko kaikki romahtaa , tai rahalla ei tee mitään . Kun ei ole mitään ostettavaa, kun kaikki on kulutettu loppuun. Eli on hukuttu paskaan kirjaammellisesti.
Nyt taidetaan vaan lähtee väärille urille. Meidän piti keskustella tästä PW aiheesta ilmasto . Täällä sataa vettä , eli tuolla sohjossa ei tee mieli ajaa. Niin taidan vaipua netin syövereihin ja tutkia niitä lämpökäyriä menneestä.

[Nojanalle]

Auringon aktiivisuus ja ilmasto: aiheuttaako Aurinko ilmaston lämpenemisen?

Skeptinen argumentti...
"Viimeisten muutaman sadan vuoden aikana auringonpilkkujen lukumäärä on ollut tasaisessa nousussa, samaan aikaan kun Maapallo on lämmennyt. Datan perusteella Auringon aktiivisuus vaikuttaa globaaliin ilmastoon aiheuttaen ilmaston lämpenemisen." (BBC)

Mitä tiede sanoo...
Kun Maapallon lämpötila on ollut nousussa viime vuosikymmeninä, Auringon aktiivisuuden vaikutus on ollut hiukan viilentävä. Aurinko ja ilmasto ovat muuttuneet eri suuntiin viimeisen 35 vuoden ilmaston lämpenemisen aikana.
Ollessaan lähes kaiken Maapallon ilmastoon liittyvän energian toimittaja, Auringolla on voimakas vaikutus ilmastonmuutokseen. Vertailu Auringon ja ilmaston välillä viimeisten 1150 vuoden aikana osoitti lämpötilojen vastaavan hyvin Auringon aktiivisuuden muutoksia (Usoskin 2005). Vuoden 1975 jälkeen lämpötila kuitenkin nousi, vaikka Auringon aktiivisuudessa ei näkynyt muutoksia. Tämän perusteella he päättelivät: "näiden viimeisten 30 vuoden aikana Auringon kokonaissäteilytehossa, Auringon ultraviolettisäteilytehossa ja kosmisten säteiden vuossa ei ole ollut pitkän aikavälin trendejä, joten ainakin tälle viimeisimmälle lämpenemisjaksolle täytyy olla toinen aiheuttaja."

Itse asiassa monet riippumattomat Auringon aktiivisuuden indikaattorit osoittavat, että Auringossa on ollut viilenevä trendi vuoden 1960 jälkeen samaan aikaan, kun Maapallon ilmasto on lämmennyt. Viimeisen 35 vuoden ilmaston lämpenemisen aikana, Aurinko ja ilmasto ovat muuttuneet eri suuntiin. Auringon trendien analyysi näytti, että Auringon vaikutus on itse asiassa ollut viilentävä viime vuosikymmeninä (Lockwood 2008).

Kuva 1: Vuotuinen globaalin lämpötilan muutos (himmeä punainen) ja sen 11 vuoden liukuva keskiarvo (voimakas punainen). Lämpötilat ovat NASAn GISSistä. Vuotuinen Auringon säteilyteho, TSI (himmeä sininen) ja sen 11 vuoden liukuva keskiarvo (voimakas sininen). TSI vuodesta 1880 vuoteen 1978 on Solangin tutkimuksesta. TSI vuodesta 1979 vuoteen 2009 on PMODista.

Muita tutkimuksia Auringon vaikutuksesta ilmastoon
Tämän johtopäätöksen vahvistavat monet tutkimukset, joiden mukaan Aurinko aiheutti lämpenemistä 1900-luvun alkupuolella, mutta ei ole aiheuttanut lämpenemistä (tai on jopa viilentänyt) muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana:

Erlykin 2009: "Me päättelemme, että suurin määrä viimeaikaisesta Maapallon keskimääräisestä pintalämpötilan noususta, joka voidaan laskea Auringon aiheuttamaksi, on 14% havaitusta lämpenemisestä."
Benestad 2009: "Analyysimme näyttää, että Auringon säteilypakotteen todennäköisin osuus ilmaston lämpenemisestä on 7 ± 1% 1900-luvulla ja on mitätön vuoden 1980 jälkeisestä lämpenemisestä."
Lockwood 2008: "Osoitetaan, että Auringon vaihtelun osuus vuoden 1987 jälkeisestä lämpötilatrendistä on pieni ja alaspäin; paras arvio on −1.3% ja 2σ -varmuustaso asettaa epävarmuusalueen −0.7 ja -1.9 %:n välille."
Lockwood 2008: "Edellisen paperimme johtopäätös, että Auringon säteilypakote on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana, kun pintalämpötilat ovat jatkaneet nousuaan, osoitetaan pätevän kaikille varteenotettaville aikavakioille auringon säteilypakoitteen vaihteluiden ilmastovasteessa."
Ammann 2007: "Vaikka Auringon ja tulivuorien vaikutukset näyttävät hallitsevan suurinta osaa ilmaston vaihteluista viimeisen tuhannen vuoden aikana, kasvihuonekaasujen vaikutukset ovat olleet hallitsevia viime vuosisadan toisesta puoliskosta lähtien."
Lockwood 2007: "Havaitun nopean nousun globaalissa keskimääräisessä lämpötilassa vuoden 1985 jälkeen ei voida katsoa aiheutuneen Auringon vaihtelusta, riippumatta mekanismista ja Auringon vaihtelun vahvistuksen määrästä."
Foukal 2006 päättelee: "Satelliitista mitatut vaihtelut vuoden 1978 jälkeen ovat liian pieniä, jotta niillä olisi ollut merkittävä osuus viimeisen 30 vuoden aikana tapahtuneeseen ilmaston lämpenemiseen."
Scafetta 2006 sanoo: "vuoden 1975 jälkeen ilmaston lämpeneminen on tapahtunut paljon nopeammin kuin voidaan järkevästi odottaa aiheutuvan Auringosta yksinään."
Usoskin 2005 päättelee: "näiden viimeisten 30 vuoden aikana Auringon kokonaissäteilytehossa, Auringon ultraviolettisäteilytehossa ja kosmisten säteiden vuossa ei ole ollut pitkän aikavälin trendejä, joten ainakin tälle viimeisimmälle lämpenemisjaksolle täytyy olla toinen aiheuttaja."
Solanki 2004 rekonstruktoi auringonpilkkuluvun 11400 vuoden ajalta käyttäen radiohiilipitoisuuksia, havaiten, että "Auringon vaihtelu ei todennäköisesti ole ollut hallitseva syy viimeisen kolmen vuosikymmenen aikaiseen voimakkaaseen lämpenemiseen".
Haigh 2003 sanoo: "havaintodata viittaa siihen, että Aurinko on vaikuttanut lämpötiloihin kymmenien, satojen ja tuhansien vuosien aikaskaaloilla, mutta päätelmät säteilypakotteista ja energiatasapainomallien ja yleisten virtausmallien tulokset viittaavat siihen, että 1900-luvun viimeisen osan lämpenemistä ei voida katsoa kokonaan Auringon vaikutusten aiheuttamaksi."
Stott 2003 kasvatti ilmastomallien herkkyyttä Auringon säteilypakotteelle ja silti havaitsi: "suurin osa viimeisen 50 vuoden lämpenemisestä on todennäköisesti aiheutunut kasvihuonekaasujen lisääntymisestä."
Solanki 2003 päättelee: "Auringon osuus on ollut vähemmän kuin 30% vuodesta 1970 lähtien tapahtuneesta ilmaston lämpenemisestä."
Lean 1999 päättelee: "on epätodennäköistä, että Aurinko-ilmasto vaikutussuhde voi selittää paljoakaan vuoden 1970 jälkeisestä lämpenemisestä".
Waple 1999 löytää "vähän todisteita, jotka viittaavat siihen, että irradianssin vaihteluilla on suuri vaikutus nykyiseen lämpenemistrendiin."
Frolich 1998 päättelee: "Auringon säteilytuoton muutoksien osuus oli vähäinen 0.2°C:n noususta globaalissa keskimääräisessä lämpötilassa viimeisen vuosikymmenen aikana"
Translation by Ari Jokimäki

[PW]

Ehkäpä viimeistään harmajapartaisena vaarina minustakin kuoriutuu aito ituhippi mutta sitä kohti matkatessa yritän pitää kiinni edes yhdestä kasvisruokapäivästä viikkoa kohti

Omakohtaista kokemusta harmaapartaisuudesta ja vaariudesta sen verran että tähän voi hyvin yhtyä, helpointa ympäristöystävällistä elämäntapaa on noudattaa nyt kun lapset on lähteneet, kelloa voi hidastaa ja kalenteria väljentää. Ei siis oo pakko ihan kaikkee ainakaan heti.
Nuoren perheellisen pitää olla todella sitoutunut noudattaakseen ekologista elämän tapaa. Jo pelkästään yhteiskunnan ja kanssaihmisten paine vaikuttaa, pitäs tehdä kuten muutkin ja lapsille pitäs olla samat romut, anteeks lelut ku muillakin. Voi olla ett vapaaehtosilla yksityisillä valinnoilla homma ei hoidu.

Petri

[Lizard100]

Täällä dataa jos kiinnostaa; http://www.newscientist.com/topic/climate-change

Muistaakseni Venäjä tuottaa 50% kaikesta gas flaring CO2 päästöstä joka kaikenkaikkiaan on noin miljardi m3 vuosittain...se kuulemma kerääntyy navoille mustana "tuhkana" ja aiheuttaa napojen epänormaalin sulamisen.

Toinen ongelma lienee, että sademetsistä on jäljellä noin 5/8 tms...eli noita luonnollisia co2 syöjiä alkaa olla vähän.

Jonkinlainen ongelma saattaa pian olla myös se, että öljyntuotannon huippu on saavutettu ja kohta maailmassa on jo yli miljardi autoa.

Talvella on edelleen kylmää ja navat jäässä, mutta etelämantereen ( ei navan ) ennari oli hiljattain +15 C kesällä ( siis meidän talvella ), että ihan kaikki ei taida olla kuten ennen.

---

Faktoja:

Täällä väitetään, että sademetsistä olisi n. 43% jäjellä; http://www.rain-tree.com/facts.htm

Täällä taas että gas flaring on 140 miljardia kuutiometriä !...eli pelkkää lisäystä olisi 2 miljardia kuutio metriä. http://www.worldbank.org/en/news/2012/0 ... g-increase

Peak oil procuctionia ( öljyntuotannon huippua ) kuvaava käyrä on jo jyrkässä laskussa; http://en.wikipedia.org/wiki/Hubbert_peak_theory

Etelänapamanner ei ihan heti sula 1983 oli yli 89 astetta pakkasta; http://en.wikipedia.org/wiki/Climate_of_Antarctica

Täällä on jokin löydös..sademääräennätyksiä tulee solkenaan; http://wmo.asu.edu/recent-investigations

Lämpötiloja käsittelin aiemmin täällä; http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... =12&t=2823

[Lizard100]

http://yle.fi/uutiset/maapallo_kuumempi ... na/6530928

Se on jännää että VW:n XL1 kuluttaa 0.83-0.9 litraa sadalle mutta kaupasta saa vaan autoja joiden hiilituotto on yli 100 g/100 km.

[Jarcco]

http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa ... s/a2173945
"Kun sähköauto lähtee tehtaalta, on se aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä 13 600 kilogramman edestä. Polttomoottoriauton kohdalla vastaava määrä on 6 350 kiloa."
"..koska sähköauton valmistuksen päästöt ovat suuremmat tarkoittaa se, että sähköauto nousee ekologisemmaksi vaihtoehdoksi vasta noin 130 000 ajokilometrin jälkeen"

[mhelander]

Mun ratkaisu näihin ongelmiin on hankkiutua eroon kokonaan uusista/uudehkoista autoista ja ajaa edelleen vähät ajot -88 valmistetulla, -89 käyttöön otetulla jenkillä. Ja muuttamalla sen E85 -polttoaineella käyväksi.

Jännityksellä odotan milloin tulee töpselistä ladattavia, järkevän hintaisia täys-sähkö kopperoita joilla vois vähäisistä (vaimon) ajoista suurimman osan, eli kaupunkiajot suorittaa.

[PW]

Mun ratkaisu näihin ongelmiin on hankkiutua eroon kokonaan uusista/uudehkoista autoista ja ajaa edelleen vähät ajot -88 valmistetulla, -89 käyttöön otetulla jenkillä. Ja muuttamalla sen E85 -polttoaineella käyväksi.

Jännityksellä odotan milloin tulee töpselistä ladattavia, järkevän hintaisia täys-sähkö kopperoita joilla vois vähäisistä (vaimon) ajoista suurimman osan, eli kaupunkiajot suorittaa.

Näistä asioista on erilaisia käsityksiä,vähän sen mukaan mihin päin kukakin on "kallellaan". Radiosta perjantaina kuuntelin jotakin autoalan asiantuntijaa joka oli sitä mieltä ett Suomessa on aivan liian vanhat autot ja pitäs esim verohelpotuksilla auttaa uudistamaan autokantaa. Polttoaineen kulutus pienenis kuin myös päästöt. Asiantuntija oli autokauppias

Petri

[mhelander]

Näistä asioista on erilaisia käsityksiä,vähän sen mukaan mihin päin kukakin on "kallellaan". Radiosta perjantaina kuuntelin jotakin autoalan asiantuntijaa joka oli sitä mieltä ett Suomessa on aivan liian vanhat autot ja pitäs esim verohelpotuksilla auttaa uudistamaan autokantaa. Polttoaineen kulutus pienenis kuin myös päästöt. Asiantuntija oli autokauppias

Niin tietysti. Mulla vaan ei mene järkeen miksi hankkia uusi auto jonka tekeminen ei ole ympäristöteko, vaikka se sitten kuluttaisikin vähemmän polttoainetta. Saati sitten omistaa sitä autoa vähän pidempään kuin takuuajan jonka jälkeen vekottimen huoltaminen nykykäytännöillä sekä tuulettaa lompakkoa oikein urakalla, että on vielä pahempi ympäristöteko.

Näihin nyky katiskoihin kun ei varsinaisesti korjata juuri muuta kuin jarruja. Heti jos joku muu ei "toimi", niin alkaa palikoiden vaihtorulianssi. Entisenä kahden uuden BMW:n omistajana voin sanoa että isoja on ne palikat mitä vaihdetaan... esimerkiksi 3-sarjalaisen automaatin vaihdekahvaa ei saanut manuaaliasentoon enää... Internet paljasti että siellä on ohkasia johtoja jotka katkeaa... arvaas korjattiinko tai vaihdettiinko johdot ? No ei tietenkään, koko vaihdevipu kaikkineen meni uusiksi... en edes viitsiny kysyä paljonko makso.

Jenkin korjaaminen onnistuu itseltä, ja ei siihen saa muut koskeakaan. Ja kaiken voi korjata, mukaan lukien moottorin ohjaustietokoneen, johdotukset, sensorit, yms. Vaatii toki vähän tietoa ja viitseliäisyyttä. Mutta mullahan on tuo katiska ollu vasta -94. Kunhan peltejä ei mene kolaroimaan, varsinkin keulasta, on laitos suorastaan ympäristöteko.

Ja mitä tapahtuu vaikkapa jenkin särkyneelle laturille tai startille ? Voihan ostaa tilalle omaksi uuden, tai sellaisen jossa vanha annetaan "core":na vaihdossa. Nuo sitten korjataan tehtaalla uuden veroiseksi, mielestäni reipas ympäristöteko. Näinköhän biimerin latureita tai startteja tehdaskorjataan ? Tietääkö edes kukaan ?

[PW]

Pitkälti samanlainen mutu miullakin autojen suhteen ku Mikalla. Kun vielä kilometrejä tulee vähän niin vanhallakin pärjää.

Petri

[GodTdd]

Tähän auto keskusteluun on pakko trollata väliin että en omista moista vekotinta. Eikö se ole paras teko?

Ja järjen nimissä on sanottava että on olemassa paljon ihmisiä jotka ei ilman autoa pärjää ja tavara ainakin jossain vaiheessa liikkuu pyörillä.

[irakas]

Tähän auto keskusteluun on pakko trollata väliin että en omista moista vekotinta. Eikö se ole paras teko?

Ja järjen nimissä on sanottava että on olemassa paljon ihmisiä jotka ei ilman autoa pärjää ja tavara ainakin jossain vaiheessa liikkuu pyörillä.

Se, että tarvitseeko autoa, riippuu paljon siitä missä asuu, mikä on perhetilanne mitä harrastaa ym.

Komppaan Mikaa siinä, että käytetyn auton ostaminen ja pitäminen on paljon järkevämpää kuin uuden tuliterän. Hyvän käytetyn auton saa nykyään pitkästi alle 10 000 €. Uuden auton ensimmäiset kilometrit ovat mielettömän kalliita.

Vaikka ajelen yleensä kaupunkireissut nojakilla (paitsi talvella) kyllä autottomuus rajoittaisi paljon eri toimintamahdollisuuksia.

Sakari