Kasvisruokavalio

[PW]

Toisen "roska" voi olla toisen herkku - Vuoksella pilkkijöiden kesken toimii bilateraalinen vaihtotalous, venäläiset vaihtaa saamansa ahvenet mielellään särkiin ja molemmat saa herkkukalaa

[jori]

Toisen "roska" voi olla toisen herkku - Vuoksella pilkkijöiden kesken toimii bilateraalinen vaihtotalous, venäläiset vaihtaa saamansa ahvenet mielellään särkiin ja molemmat saa herkkukalaa

Eikös bilateraalikauppa loppunut jo 90-luvun alussa.

[vaaka]

Satunnaista höpöhöpöä aiheeseen littyen. Teetä tutkaillen, käväisin www.chaya.fi ja luppavilta vaikuttavia teitä alkavan teeinidouppaajan näkökulmasta ihmetellen, kivaa tiedossa, jos tuoksu ja kuvaukset edes jotenkin korreloivat maun kanssa. Palaan astialla maistettuani.

Sama reissu, sama talo, www.pizzarium.fi otin sillä hetkellä lounasruuhkassa yhden vegaanin ja kaksi kasvispizzavaihtoehtoa. Olen tottunut maustamaan ruokani ja pizzani järeämmin, joten ei 48 h pizzapohjan roomalaisittain tehdyn paksun pohjan vaikutus inspiroinut, joten hyviä puolia hakiessa, kosteat täytteet, lähinnä tomaatti ja juusto, piti syötävänä tarvittaessa ilman juomaakin ja balsamicon käyttö toimi ihan ok mausteena pizzaan. Ei kyllä ollut parasta kasvisravintoa maultaan, mitä olen saanut/tehnyt. Edes pizzoista. Mutta valikoimaa on paljon ja sain vain 3 vaihtoehtoa monesta. Makuja on monia, joten ei passaa haukkua liikoja, kun jollekin muulle voi homma toimia hyvinkin ja riippunee, mitä reseptiä maistaa monista.

Teollisista valmiista murkinoista Saarioisen luomu Kauraspelttipuuro on kiva kanelin ja stevian kanssa. Olen lukenut väitteen, ettei speltti hajoa sokeriksi mahassa ja kaura ei ainakaan tee sitä. Tykkään kylmänä enemmän, kuten monessa muussakin asiassa ja äitini pitää lämpimämmästä enemmän, ymmv. Saarioisen juustoinen kasviskeitto on niin hyvää, että pitää yrittää kopioida (vaikeaksi menee parantaa) reseptiä itse kokkailemalla. Nyt jälkikäteen harmittaa, etten sikahintaista fondueta maistellut vähän ennen lentokoneeseen kipuamista paluuta edeltäen Genevessä, jotta pystyisin vertaamaan tähän namiin pikakiirulähikauppaversioon.

Ehdotuksia otetaan vastaan valmista hyvistä kasvis- tai vegaanieineksistä noiden lisäksi. Kun kerran isolla rahalla ja vähällä vaivalla voi saada herkkua kasvisruokaa isoiltakin ruokataloilta vertailukohteeksi omille kasviskokkaustaidoille. Yllätys minulle, että tuokin on mahdollista. Ei ole mitään vastaan sitä, että tarvittaessa saa kaupasta nopeasti murkinaa kasviksista mausta tinkimättä.

[jori]

Olen lukenut väitteen, ettei speltti hajoa sokeriksi mahassa ja kaura ei ainakaan tee sitä.

Oikein olet lukenut. Speltin, kauran ja kaikkien muidenkin ruokien tärkkelys hajoaa glukoosiksi vasta ohutsuolessa.

[vaaka]

Alkoi huolettamaan speltin ja kauran terveellisyys siis. Ei käsitystä siitä, miten sokeriksi muuttuminen vaikuttaa kroppaan, eli miten se menee kroppaan. Ei minua haittaa, jos sokeri tulee poistoluukusta, mutta jos mokoma lähtee aineenvaihduntaan... Spelttiä on kehuttu vehnää terveellisemmäksi, mutta mitenköhän speltistä ja kaurasta lähtee sokeria prosentuaalisesti painostaan käyttöön kroppaan verrattuna yleisimpiin sokeripommeihin vehnään ja perunaan?

[jori]

Alkoi huolettamaan speltin ja kauran terveellisyys siis. Ei käsitystä siitä, miten sokeriksi muuttuminen vaikuttaa kroppaan, eli miten se menee kroppaan. Ei minua haittaa, jos sokeri tulee poistoluukusta, mutta jos mokoma lähtee aineenvaihduntaan... Spelttiä on kehuttu vehnää terveellisemmäksi, mutta mitenköhän speltistä ja kaurasta lähtee sokeria prosentuaalisesti painostaan käyttöön kroppaan verrattuna yleisimpiin sokeripommeihin vehnään ja perunaan?

Kaurahiutale: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=153&
Laske yhteen sokerit ja tärkkelys, niin saat verenkiertoon imeytyvän sokerin määrän. Speltti on vanha vehnälajike, jossa ei ole tärkkelyspitoisuutta (ehditty) jalostaa korkeaksi. Sen tärkkelyspitoisuus on hieman pienempi kuin nykyvenässä. Tavallisella vehnällä se on nykyään jo lähes 60%.
Spelttipuurojauhe: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=33289&lang=fi
Huomaa, että speltistä on esimerkkinä puuruojauhe, jossa on huomattava osuus muutakin, mm. rasvaa ja maitojauhetta.
Tässä parempi arvaus speltin hiilihydraattipitoisuudesta.
http://nutritiondata.self.com/facts/cer ... ta/10356/2
Imeytyvät hiilihydraatit ovat siis joko sokereita tai tärkkelystä, joka sekin hajoaa ohutsuolessa glukoosiksi, eli sokeriksi.

[vaaka]

Luin teestä juttua ja kauheasti on löydetty hyötyjä eri tutkimuksissa. Syövän välttämisestä, verenpaineen laskuun, mielentilaan, vastustuskykyyn, laihtumiseen jne. USDA, eli ymmärtääkseni Yhdysvaltojen maatalousministeriö käytti Maki nimisen tutkijan tutkimusta hyväkseen ja totesivat, että noin 1,9l vihreää dekafenoitua teetä juomalla päivittäin miehiltä lähti vatsarasvaa 2,5 kg 12 viikossa ja kun hillintää nälän tunteessa on, itse teen aiheuttama lämpöreaktio, joka polttaa rasvaa vastasi hitu päälle kilosta laihtumista.

Toiset jutut kertoivat, että kofeiinin poisto vähentää teestä antioksidantteja, joten paljonkin pienempi määrä normaalia vihreää teetä riittänee. Eri lähteissä oli eri määriä arvottu ja vähennys voisi osua aika hyvin yksiin Hollannin ruokasuosituksen kolmeen kuppiin teetä päivässä, tai vähän yli sen, jotta saa lahtumisetua varsinkin pötsirasvalla. Joka muiden juttujen perusteella on se terveydelle vaarallisin paikka säilöä rasvaa aiheuttaen mm. diabetestä tai ainakin lisää sen saamisen vaaraa.

Lisäksi aihetta ei lukemani mukaan ole tutkittu riittävästi, mutta vähemmän tuotannossa oksidoitu vähemmän kofeiinia sisältävä valkoinen tee sisältää vielä enemmän antioksidantteja kuin vihreä tee. Joten vähempi määräkin riittää. Teelaaduissa ja valmistusalueessa sekä prosessoinissa on eroja, mutta yleinen tapa, joka monen mielestä parantaa makua, eli teen haudutus 30, joidenkin mukaan 60 ja max. 90 s, sitten veden pois kippaus vähentää kofeiinia noin 80 % ja säästää makua enemmän kuin kemialliset kofeiininpoistotavat. Kofeiiinilla on osarooli laihtumisessa tosin. Useat suosittavat kaikkien teelaatujen huuhtelua ensin ja monelle teelle suositellan rajallisia lämpöjä sekä lyhyttä vesikontaktia. Vaihtelua teelaatujen ja makujen välillä on, mutta 60-75 astetta on yleinen suositus ja 2-3 min useille laaduille haudutusaika. Vaihtelua ajassa on molempiin suuntiin ja joitakin laatuja voi kuumemmassakin vedessä hauduttaa. Tyypillisesti kitkeröityy maku lisälämmöllä ja haudutusajalla.

Summa summarum, kunhan ei rautapitoista ruokaa syö mutamaan tuntiin teen jälkeen tai ennen, ei kofeiinin määrän kohtuullistamisen jälkeen taida löytyä muita haittatekijöitä kuin hinta. Ja monta vihreää teelaatua voi käyttää pari-kolme kertaa teespesialistienkin mielestä. Siis myyjien, joiden tulot vähenevät pienemmän kulutuksen myötä, jos uudelleenkäyttää samaa teetä muutaman kerran. Jos siis ei lisää sokeria makeutusaineena. Jotkin teet eivät vaadi makautusaineita tai voi käyttää nollakalorista steviaa esimerkiksi.

Oolong tee on enemmän oksidoitua ja musta eniten teelaaduista, joten antioksidanttimäärät ovat alemmat kuin vihreässä ja kofeiinia sekä tanniineita(kitekrä maku) on mustassa sekä oolongissa vihreää enemmän. Kuvittelisin pu-erh teetä myös vihreää hyödyttömämmäksi terveysvaikutuksiltaan. Valkoista teetä pidetään hentona ja mietona maultaan. Makukysymyksiä, mutta vihreälläkin saa reilusti terveyshyyötyjä.

Ylilyönti antioksidanteissa voi aiheuttaa kuukauden jälkeen maksan myrkyttymisen 800 mikrogrammalla päivässä saadusta laihtumista edistävästä antioksidantista johtuen, joten kohtuus kaikessa. Japanilaisessa matcha jauheteessä tärkeintä antioksidanttia on kiinalaiseen tyypilliseen vihreään teehen verrattuna 137 kertainen määrä, kun lehti menee japsissa elimistöön. Kuka sanoi, ettei muitakin teelehtiä saa popsia/juoda? Jos ei maun vuoksi juo, hinta putoaa rajusti, kun ei paljon tarvitse teetä mutustaa, kun voi paukkua yli turvarajojen antioksidanttimäärät. En ole spesialisti ja eri lähteissä on eri lukuja, joten vaihteluväliä on, mutta vaikuttaa olevan minimaalinen määrä syötyä lehteä, joka riittää turvarajojen ylitykseen ainakin matchan popsimisella. Tietämättä varmasti vaikuttaisi kymmenesosateelusikallisen olevan jo monin verroin liikaa telehteä päivittäin kuukauden nautittuna. Toisaalta Okinawalla Japanissa eletään pisimpään keskiarvona koko väestöstä maailmassa ja siellä on eniten yli 100 vuotiaita per capita. Toki muitakin ruokavaliojuttuja, kuten välimereltä tuttu kalan syöty määrä ja ruoka-aine nimeltään urea Japaniksi, joka on eri kuin läntinen virtsaan liittyvä termi on tutkittu selittävänä tekijänä. Monia teorioita ylläolevat mukaanlukien on esitetty Okinawan porukan ikää ajatellen ja konsensusta syystä en ole kuullut muodostuneen vielä. Terveinäkin elävät Okinawalla ainakin ennen kuin muutama vuosi sitten sokeriruo'on viljely ja sokerin popsinta alkoi siellä.

Muoks. Tyypillisesti nettilähteisiin nähden, kun luet yhtä yhdestä paikasta, päinvastaista saa lukea toisesta kuten: http://ratetea.com/style/white-tea/5/

[E-Cruiser]

Mustaa sitruunateetä on mennyt nyt noin 40 vuotta litra päivässä. Kaksi puolen litran kuppia. Joskus menee vain yksi. Tätä kirjoittaessa menossa toinen kupillinen.
Kaksi palaa ruskeaa sokeria per puoli litraa. En tiedä terveysvaikutuksista, maun ja tottumuksen takia tulee juotua, ei hyötymismielessä niinkään.
Äidin kotona oli aina iso samovaari kuumana ja kaikki joivat teetä. Mullakin on yksi hyväkuntoinen iso sähkösamovaari, ei tosin käytössä. Taitaa vetää joku viisi litraa.
Liptonin musta Lemon kolmiopusseissa. Ilman maitoa, mistä piti Englannissa aina erikseen huomauttaa. Välillä tuli harrastettua sihtiäkin. Annetaan hautua kunnes jäähtynyt reilusti, eli vajaa vartti.
Kahvia juon joskus kohteliaisuudesta seurassa mustana, tai jos täytyy pysyä hereillä. Alle 50 kuppiin tainnut elämän aikana jäädä.

[jviirret]

Osa kasviksista kuormittaa luontoa lihaa enemmän: http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kes ... aa-6237696

Jukka

[PW]

Osa kasviksista kuormittaa luontoa lihaa enemmän: http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kes ... aa-6237696

Jukka

Miten tää nyt kuulostaa tarkotushakuselta? Riippuuhan se siitä miten ja missä kasvikset on viljelty.

[terppa]

Osa kasviksista kuormittaa luontoa lihaa enemmän: http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kes ... aa-6237696

Jukka

Miten tää nyt kuulostaa tarkotushakuselta? Riippuuhan se siitä miten ja missä kasvikset on viljelty.

No jos välttämättä haluaa syödä talvella kotimaista kurkkua ja tomaattia niin... Mutta kivan raflaavat otsikot tuo klikkauksia ja rahaa.

Muoks. Ja rahalla vissiin saa sopivia tutkimustuloksia

Ympäristöjärjestö: ”Kunnianarvoisten yliopistojen professorit on mahdollista ostaa fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten käyttöön, eikä rahoitus tule näkyviin.” http://www.hs.fi/ilta/09122015/a1449634086205

[jori]

Kotimaista salaattia, tomaattia ja kurkkua on kyllä läpi vuoden tarjolla aivan yleisesti, samoin brasilialaista härkää, josta tuolla karppauspuolella väännettiin. Väitänpä, että kotimaisia kasvihuonekasviksia syödään paljon yleisemmin, kuin laivalla tuotua nautaa.

[PW]

Kotimaista salaattia, tomaattia ja kurkkua on kyllä läpi vuoden tarjolla aivan yleisesti, samoin brasilialaista härkää, josta tuolla karppauspuolella väännettiin. Väitänpä, että kotimaisia kasvihuonekasviksia syödään paljon yleisemmin, kuin laivalla tuotua nautaa.

Niin ja onko Espanjalainen tai Hollantilainen tomaatti ja kurkku sen parempi? Kuka osaa laskea oikein? Vuosien mittaan tuostakin on kuullu mielipiteitä molempien puolesta ja vastaan. Muistaakseni kauppapuutarhaliiton laskelmat oli kotimaisenkasviksen puolella

[jori]

Niin ja onko Espanjalainen tai Hollantilainen tomaatti ja kurkku sen parempi? Kuka osaa laskea oikein? Vuosien mittaan tuostakin on kuullu mielipiteitä molempien puolesta ja vastaan. Muistaakseni kauppapuutarhaliiton laskelmat oli kotimaisenkasviksen puolella

Hinta ratkaisee. Hinta koostuu kustannuksista ja katteesta. Kustannukset molemmissa enimmäkseen samasta kasvatustyömäärästä, mutta toisen kasvattamiseen käytetty energia on käytetty toisen lennättämiseen muutaman tuhannen kilometrin verran pohjoisemmaksi. Asiallisesti ottaen hintaero voi siis olla vain eroja palkkojen ja käytetyn polttoaineen hinnassa.

[jviirret]

Asiallisesti ottaen hintaero voi siis olla vain eroja palkkojen ja käytetyn polttoaineen hinnassa.

Ja tukiaisten määrässä?
Tässä juttua miksi sääolot Espanjassa vaikuttavat Suomalaisen kurkun hintaan enemmän kuin sääolot Suomessa: http://yle.fi/uutiset/suomalaisen_kurku ... la/5488701

Jukka