Nojapyöräfoorumi

Ongelmana on (Aichi? Nikken?) x40rc-3 saksinostin, joka toimii hissinä tallin vintille. Akkuina on kaksi tavallista auton akkua. Akkujen kestoikä on kuitenkin varsin lyhyt, 2-3 vuotta. Olisiko mahdollista saada akkujen tilalle 240v -> 24v tai ehkä mielummin 380v -> 24v virtalähde? Ohjekirja on japaninkielinen enkä netistäkään löytänyt sähkömoottorin speksejä, että paljonkohan tämä haukkaa virtaa? Onko kokemuksia tämän tyyppisestä projektista?

Vilijami kirjoitti:

Akkuina on kaksi tavallista auton akkua. Akkujen kestoikä on kuitenkin varsin lyhyt, 2-3 vuotta.

Itse selvittelisin syyn tälle. Onko siinä mitään "suojapiiriä" tai edes volttimittaria ettei akkuja käytetä liian tyhjäksi tai purkautuvatko en jotakin kautta laitteen ollessa käyttämättömänä?

Vilijami kirjoitti:

Olisiko mahdollista saada akkujen tilalle 240v -> 24v tai ehkä mielummin 380v -> 24v virtalähde?

Ihan varmasti on. Jos tähtää 0-hintaluokkaan niin pitäisi löytää joku sopiva hitsauskoneen raato jossa on 24v apukäynnistys ominaisuus ja kriittiset(muuntaja ja tasasuuntaaja) osat ehyenä.

Jukka

Eikö moottorin kyljestä näe tehoa?

jooseha kirjoitti:

Eikö moottorin kyljestä näe tehoa?

Varmaan, kun purkaa peltejä ympäriltä?

jviirret kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Akkuina on kaksi tavallista auton akkua. Akkujen kestoikä on kuitenkin varsin lyhyt, 2-3 vuotta.

Itse selvittelisin syyn tälle. Onko siinä mitään "suojapiiriä" tai edes volttimittaria ettei akkuja käytetä liian tyhjäksi tai purkautuvatko en jotakin kautta laitteen ollessa käyttämättömänä?

Vilijami kirjoitti:

Olisiko mahdollista saada akkujen tilalle 240v -> 24v tai ehkä mielummin 380v -> 24v virtalähde?

Ihan varmasti on. Jos tähtää 0-hintaluokkaan niin pitäisi löytää joku sopiva hitsauskoneen raato jossa on 24v apukäynnistys ominaisuus ja kriittiset(muuntaja ja tasasuuntaaja) osat ehyenä.

Jukka

Akut purkautuvat pikkuhiljaa laitteen ollessa käyttämättömänä. Näin pilasin ensimmäiset akut.
Sitten laitoin päävirtakytkimen ja homma toimi, kunnes viime kesän Nokian kisareissulle lähtiessä unohdin päävirran päälle. Näin alkoi toisten akkujen loppusuora häämöttää. Nyt ne ovat pilalla. Tietenkin majakka ja/tai summeri toimisivat päävirran muistuttajana.
Toinen ongelma akuissa on, etteivät ne kestä koko illan edestakas ajelua. Ongelma on toki harvoin, mutta joskus tulee vastaan.
Saa se muuntaja jotain maksaakin (uusien akkujen verran?), kun vaan olisi toimiva ratkaisu.

Vilijami kirjoitti:

Toinen ongelma akuissa on, etteivät ne kestä koko illan edestakas ajelua. Ongelma on toki harvoin, mutta joskus tulee vastaan.

Antaa olla koko illan latausroikka paikoillaan?

Jotakin tarvittavan muuntajan järeydestä voisi päätellä akuilta lähtevien virtakaapeleiden paksuudestakin ja tuosta "ei kestä koko iltaa".
Jos 60Ah kapasiteetista puolet on käyttökelpoista niin jäljelle jää 30Ah. "koko ilta" voisi tarkoitta 5h eli jatkuvaksi virraksi muutettuna olisi 6A ja 10% käyttöajalla 60A. Tuommonen muuntaja tasasuuntauselektroniikoineen maksaa uutena varmasti paljon enemmän kuin uudet akut.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Antaa olla koko illan latausroikka paikoillaan?

Latausroikan kun pukkaa paikoilleen, niin koko laitteesta katkeaa sähköt. Siis roikan kans ei voi ajella. Tietenkin tuonkin automatiikan saa ohitettua, mutta onko siihen joku syy? Laturi hajoaa, jos sen varassa ajelee tyhjillä akuilla?
Välillä siinä oli ctek ylläpitolaturit molemmille akuille. Ne auttoivat hieman, mutta eivät tarpeeksi. Oisko noin vuoden käytön jälkeen ylläpitolaturitkin särkyivät.

Vilijami kirjoitti:

Laturi hajoaa, jos sen varassa ajelee tyhjillä akuilla?

Selvästikkin:

Vilijami kirjoitti:

Oisko noin vuoden käytön jälkeen ylläpitolaturitkin särkyivät.

Sulake palaa mullakin akkulaturista jos unohtuu traktorin akkuun kiinni startatessa. Starttaus virta on niin suuri että laturin kannalta se on oikosulku.

Jukka

Tee siitä polettava malli

PW kirjoitti:

Tee siitä polettava malli

Pitäs oikeesti tehdäkin! Ei loppus patteri. Teen sitten kun kaikki rakentamattomat pyörät on ensin tehty

Vilijami kirjoitti:

Välillä siinä oli ctek ylläpitolaturit molemmille akuille. Ne auttoivat hieman, mutta eivät tarpeeksi. Oisko noin vuoden käytön jälkeen ylläpitolaturitkin särkyivät.

Mun kokemuksen mukaan tuollaisista latureista kannattaa pysyä erossa mikäli haluaa kestävän systeemin. Uutena voivat hetken toimia, mutta eivät kauaa Perinteinen laturi taas toimii vuosikymmeniä. KISS

jooseha kirjoitti:

Vilijami kirjoitti:

Välillä siinä oli ctek ylläpitolaturit molemmille akuille. Ne auttoivat hieman, mutta eivät tarpeeksi. Oisko noin vuoden käytön jälkeen ylläpitolaturitkin särkyivät.

Mun kokemuksen mukaan tuollaisista latureista kannattaa pysyä erossa mikäli haluaa kestävän systeemin. Uutena voivat hetken toimia, mutta eivät kauaa Perinteinen laturi taas toimii vuosikymmeniä. KISS

Paikallinen pitkänlinjan akkukauppiaskin moitti nuita ylläpitolatureita, niillä kun ei saa edes akkua täyteen ja kestoikä surkea.

Jos alat rakennella kunnollista laturia tuohon käyttöön, on hyvä vähän opiskella asiaa. Laitan tähän liitteeksi pdf-dokkarin, jossa on varsin kattavasti tietoa lyijyakun latauksesta. Minulle oli uutta, että kylmässä tarjottava korkeampi latausjännite johtuukin kemiasta, eikä vain siitä, että kylmä akku ei kykene nielemään kylmää ruokaa niin nopeasti. Liite on vanhan hyvän ajan paperidokkareista koottu tietopaketti, josta opiskelemalla onnistuu vaikka mikä.
http://www.schematicsforfree.com/archiv ... argers.pdf

Laitan tähän vielä lainauksen Ilmaisenergia.info sivustolta nimimerkki PoLe:n kommentin

PoLe kirjoitti:

Lyijyakun latauksesta... eli tuulivoimala systeemissä lataus onnistuu ihan tasureiden jälkeen ilman mitään lataus logiikkaa, mutta akkua ei saa ladattua tavallisella tyhmällä laturilla täyteen vaan se jää noin 80-90 % varaustilaan. Akun täydelliseen varaukseen tarvitaan älykäs laturi.

Akun varaustilaan vaikuttaa lämpötila suuresti. Akun varausjännite putoaa n. 37 mV astetta kohden lämpötilan noustessa. Eli kylmässä tarvitaan suurempi latausjännite. Jos akun oikea latausjännite 27 asteen lämpötilassa on 14.4 V niin -20 asteen pakkasessa se onkin jo 27 astetta + 20 astetta = 47 astetta x 0.037 V = 1.27 V suurempi eli 15.7 V jotta akku latautuisi samalla tavalla. Tämä on siis elektrolyytin lämpötila. Tämä selittää sen miksi talvipakkaset ovat niin ongelmallisia akun latauksen suhteen
Tavallisen Sb/Sb -akun latausjännitteet ovat 27 asteen lämpötilassa:
latausjännite 14.5-14.8 V Ylläpitojännite 13.0-13.2 V Ekvalisointijännite 15.4-16.0 V

Kysäsin enemmän elektroniikkaa hanskaavilta vinkkejä ja sanoi, että tosiaan ensin selvittelet virran tarpeen. Huomautti, että jos uutena pitää tarvikkeet ostaa, niin ON kallista.

Virrantarpeen mittaaminen on helppoa pihtivirtamittarilla.

http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Mitta ... 000023355/
Hyvä ja monessa tarpeellinen laite. Maksaa toki näköjään jo yli 50€, mutta ainakin minun käytössäni ollut erinomaisen hyödyllinen monessa remontissa.