Nojapyöräfoorumi

"Ja eihän se hyvältä näytä: näytteissä oli mukana mikromuovia. Erityisen runsaasti muovia löytyi merisuolasta, mutta ainakin inasen sitä oli myös järvi- ja vuorisuolassa. Tutkijat olettavat, että muovia eksyy suolan sekaan viimeistään valmistusprosessissa: ainakin osa pöytäsuolasta valmistetaan liuottamalla suolaa veteen ja kuivaamalla se sitten tuulessa

Tuosta merisuolasta mikromuovin lähteenä tuli mieleen viemärilietteen käyttö maataloudessa. Tekstiilit ja pesu tuottaa varmaankin melko merkittäviä määriä päästöjä joista osa virtaa vesistöihin ja osa jää puhdistamoihin. Mistähän löytäisi parhaiten tietoa aiheesta vaikka ihan kansallisella tasolla?

http://www.timevansenvironment.com/2012 ... 52002E.pdf

Olisiko vielä melkisen tuore tutkimuksen kohde ja tietoa sekä tutkimuksia vasta työn alla ekoja kierroksia sitäkin?

Googlen Scholar haulla voi aloittaa: https://scholar.google.fi/scholar?q=mic ... _sdt=0%2C5

Pentti M Reku kirjoitti:

Erityisen runsaasti muovia löytyi merisuolasta, mutta ainakin inasen sitä oli myös järvi- ja vuorisuolassa. Tutkijat olettavat, että muovia eksyy suolan sekaan viimeistään valmistusprosessissa: ainakin osa pöytäsuolasta valmistetaan liuottamalla suolaa veteen ja kuivaamalla se sitten tuulessa

Tuosta merisuolasta mikromuovin lähteenä tuli mieleen viemärilietteen käyttö maataloudessa.

Ei varmana ole mikromuovia vuorisuolassa! Silloin kun vuorisuolaa valmistettiin, ei muoveja ollut vielä keksittykään.

Jätevesilietteistä: vessoissa pitäisi erottaa kusi ja paska. Kusi on erinomaista lannoitetta kaikille kasveille, siinä kun on sopivasti typpeä ja fosforia ja lisäksi se on steriiliä. Sitä ei missään tapauksessa pitäisi sekoittaa paskaan, koska paskaliete taas voi sisältää vaikka mitä patogeeneja.

Tekstiilien pesuvesien mukana jätevesiin toki joutuu mikromuoveja, mutta eivät ne kasveihin imeydy, vaikka lietettä käytettäisiinkin lannoitteeksi. Fosforikierto taas pitäisi palauttaa ennalleen: ihmisten jätteet (lue: kusi ja paska) pitää palauttaa mädätyksen jälkeen (josta saamme biokaasua) takaisin kasveille, jotta kasveista ja eläimistä syömämme fosfori palautuu takaisin kasvien käyttöön. Jooko?

Samaa mieltä ravinnekierrätyksen järkevyydestä ja tuotteiden erottelun tarpeesta. Suomessahan ei tuon linkkaamani pdf mukaan ainakaan 2012 lietettä käytetty pelloilla. Se kyllä kiinnostaa, että miksei tarpeeksi hienojakoinen mikromuovi voisi päätyä esim. juureksien sisään? Muista jäämistä joita lietteessä on, kuten raskasmetalleista ja lääkejäämistä olisi kiinnostavaa lukea myös lisää.

Maisteritasoinen biologi kertoi alumiinista mikrohiukkasina deodoranttien ja kokkausvälineiden välittämänä päätyvän soluihin tutkitusti jo vuosituhannen vaihteen tiedoilla. Puhui myös lukeneensa muita metalleja mikrokoossa ihmisiin kulkeutuvana lukeneensa, vaikka näyttö ei ollut silloin yhtä vahvaa. Yhteistä tutkimuksille silloin oli syöpävaaran kasvu, kun rottatesteissä syöpäriski realisoitui turhan usein.

http://www.diva-portal.org/smash/record ... swid=-8249

99 % saadaan talteen, hyvä juttu. Mutta se lietteen hyötykäyttö?

http://www.labio.fi/tuotteet/kompostituotteet/

Yleistyy siis suomessakin. Biokaasun talteenotto ko. laitoksella kiva juttu. Muovin erottelu lietteestä kiinnostaa, tuskin vielä käytössä?

https://www.nature.com/nature/journal/v ... rigin=ppub

Aika hurjia lukuja

http://www.niva.no/en/microplastics-in- ... n-to-worry

http://www.fu-berlin.de/en/presse/infor ... -soil.html

Are microplastics in fields the next big environmental issue, or rather an academic question? Rillig isn’t sure yet. “I think we don’t yet know enough about this subject,” he says. What worries him is that microplastics could break down into smaller and smaller fragments over time, forming nanoplastics. “We know that plants absorb nanoparticles through their roots, and that they can reach as far as the leaves.” That would mean plastic was entering our food chain not only through fish and other seafood, but also through agricultural products – organic or not. Nanoplastics could also be inhaled as a fine dust, such as asbestos or pollen.

Mahdotonta on siis välttää muovin pääseminen omaan elimistöön. Tulee ruuan mukana. Tulee muoviastioista kun terälusikoilla viiliä purkista raavitaan tai styrox laatikosta makkarapereunoita popsitaan. Hammastahnastakin osa päätyy nieluun ja eiköhän sitä ole kaupunkien hengitysilmassakin kun renkaat, maalit, muovipinnoitteet ja moni muu muoviroska hienonee niin pieneksi että tarttuu tuulen mukaan.

Jukka

http://www.syke.fi/en-US/Current/Microp ... ari(42493)

Ärsyttää kyllä, että juuri mitään et voi ostaa ilman muovikääreitä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Katastrofin_aineksia
John Webster yritti vuoden ja yhden dokkarin ajan elää ilman muovia ja öljyä. Ei oo helppoo, joo:?

https://www.theguardian.com/environment ... dy-reveals

Sama suomeksi:

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tut ... sa-6674159

Miljardit ihmiset maailmassa juovat mikromuoveja sisältävää vettä, kertovat Orb Media ja The Guardian.

Orb Median selvitystä varten analysoiduista vesinäytteistä 83 prosentista löytyi mikromuoveja. Näytteitä otettiin yli kymmenessä maassa.

Eniten saastuneita näytteitä löytyi Yhdysvalloista, missä 94 prosenttia niistä sisälsi muovikuituja. Seuraavaksi eniten muovia löytyi juomavedestä Libanonissa ja Intiassa. Vähiten muovia löytyi eurooppalaisista juomavesistä Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Silti niidenkin näytteistä 72 prosenttia oli kontaminoitunut. Muovikuituja oli 500 millilitran näytteessä keskimäärin 4,8 Yhdysvalloissa ja 1,9 Euroopassa.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/merten ... ref=rns_fb

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa on osoitettu, että vedessä erittäin pieniksi nanopartikkeleiksi hajoavat muovihituset etenevät ravintoketjussa ja osa päätyy aina kalojen aivoihin saakka. Kalan aivoihin kertyvät muovihiput vaikuttavat niiden käyttäytymiseen.

https://www.theguardian.com/environment ... man-organs

Niin kaloissa, kuin ihmisissäkin. Koskahan saadaan taas joku virallinen taho kertomaan ettei ole syytä huoleen.

https://www.tiede.fi/comment/2552430#comment-2552430

jori kirjoitti:

https://www.tiede.fi/comment/2552430#comment-2552430

En ole ihan varma kumpaan kommenttiin tuon pitäisi osoittaa, kun välillä tuli 2 eri, mutta asiaan liittyen...

Olen tässä hieman haaveillut kerrastosta, joka olisi tehty jo joskus aiemmin mainitsemastani tencel/lyocell -kankaasta. Myrkyt ei päädy valmistuksessa luontoon, silkinpehmeää jne. No Suomesta ei valmista saa aikuiselle. Olen kysellyt kaupoista ja googlannut. Kysyin kaverilta tekisikö Shelbyn kaavoilla mulle asun. Eikun kangasta etsimään. Löysin pari paikkaa. Myllymuksut myy 21,90e/m. Tuo leppäkerttukuviohan voisi pukeakin, vaikka laulussa sanottais mitä.

Toinen paikka myi vain jämävärejä 13,90e/m. Valmista kerrastoakin löysin yhden valmistajan tuotteena Amazonista. Että pitäs joko kalsarikankaista maksaa 55e(+postit ja räätälöinti) tai lennättää valmiit tänne Amerikasta, jos ei halua merinoa, puuvillaa tai hajumuovikankaita.

Ps. Hyviä viskoosialushousuja sentään löytyy Varustelekasta...
Edit: Viskoosia löytyy Eurokankaasta. Ehkä tuolta löytyis myös joku hyvä mustavalkokuviointi paarmojen harhauttamiseen. Kittilässä näin parilla hevosella "takit" päällä, jossa oli seeprakuviointi.