Nojapyöräfoorumi

Mä olen kans sienestämiseen tykästynyt, tosin vasta aikuisiällä. Muksuna en tykännyt syödä sieniä, en tosin vieläkään jos rakenne on löllö mut kai sitten ruokaa on oppinut tekemään viimeiseen vuoteen ei kotona kuin muutaman kerran ole ollut ruokaa ilman sieniä, kuivattua suppilovahveroa voi silputa melkein mihin vaan kastikkeeseen.

Suppilovahverosta alotin, kanttarellia poimin jos löysin, sitten opin orakkaat ja tatit. Herkkutattia saattaa syödä ihan viipaleena/leikkeleenä leivänpäällä(raakana). Sitten oli "tuhkasieni" eli golfpallo joka vanhimmiten muuttuu tummaksi ja kun astuu päälle niin päästää tuhkapilven, napakkana "golfpallona" on ihan tautisen hyvää.

Kuivatut vaaleat orakkaat on mun mielestä mukavin laittaa ruokaa säilötyistä sienistä, kanasuikaletta muistuttava fiilis tulee ruuanjoukossa, pitää vaan muistaa se 30-60min liottaa ensin.

Saila keräilee lisäksi rouskut ja laittaa niistä.

Jahka muutaman kuivurillisen saa vielä kuivattua niin pari sanaa kokemuksia voisi kirjoittaa uudesta sienikuivurista.

Muoks. Tuhkeloita oli nuo savusienet ja kuvan perusteella herkullisella sienellä on herkullinen nimi känsätuhkelo http://www.luontoportti.com/suomi/fi/si ... nsatuhkelo

Harrastan nykyään kudontaakin. Tai olen oikeen kouluttautunut useita vuosia sitten mutta ei siitä ammattia kuitenkaan tullut. Intohimo säilyi ja kangaspuut kotona käsityöhuoneessa. Kävin kuitenkin kudontakurssilla paukuttamassa läjän räsymattoja, kotona teen vähemmän ryskäävää työtä. Mut värit ja niillä leikkiminen on ehottomasti se juttu. Välillä mietin et voispa tätä tehdä onnistuneesti työkseen, niin selkee intohimo joka ei vaimene vaikka miten paljon tekisi.

Premnas kirjoitti:

Harrastan nykyään kudontaakin. Tai olen oikeen kouluttautunut useita vuosia sitten mutta ei siitä ammattia kuitenkaan tullut. Intohimo säilyi ja kangaspuut kotona käsityöhuoneessa. Kävin kuitenkin kudontakurssilla paukuttamassa läjän räsymattoja, kotona teen vähemmän ryskäävää työtä. Mut värit ja niillä leikkiminen on ehottomasti se juttu. Välillä mietin et voispa tätä tehdä onnistuneesti työkseen, niin selkee intohimo joka ei vaimene vaikka miten paljon tekisi.

Ihanan värinen matto. Mä kävin eilen Rasinmäen kutomolla Oitissa hakemassa poistomateriaaleja. Pääsin katsomaan kutomakoneitakin. Sinne sais mennä kutomaan omiakin töitään. Mulle riittää kansalaisopiston kangaspuut. Koulussa ja kesätöissä sai tarpeekseen kutomakoneiden melusta

Kesällä kävin astangajoogan sijaan yinjoogassa = pitkiä muutaman minuutin venytyksiä, joitakin muitakin joogalajeja kokeilin. Syksyllä uskaltauduin taas astangaan on se kyllä ihan eri laji, ei juuri yinit tai yangit auta, ekan kerran jälkeen oli jäykkää ja tuli paikat kipeeks mut kerta kerralta tuntuu paremmalta. Jos nyt sais käytyä säännöllisesti, ees kerran viikossa, säilyis tää rautakankimainen notkeus

yaana kirjoitti:

Ihanan värinen matto. Mä kävin eilen Rasinmäen kutomolla Oitissa hakemassa poistomateriaaleja. Pääsin katsomaan kutomakoneitakin. Sinne sais mennä kutomaan omiakin töitään. Mulle riittää kansalaisopiston kangaspuut. Koulussa ja kesätöissä sai tarpeekseen kutomakoneiden melusta

Kiitos! Ai käyt myös kutomassa? Mä en oo mitään kauhean monimutkaista tehnyt, matot ja ryijyt kiinnostavat eniten. Nyt kun sai kurssilla matot tehtyä, ajattelin vielä käydä tekemässä pari sopivaa lointa poppana- ja ryijyhommiin.

Premnas kirjoitti:

yaana kirjoitti:

Ihanan värinen matto. Mä kävin eilen Rasinmäen kutomolla Oitissa hakemassa poistomateriaaleja. Pääsin katsomaan kutomakoneitakin. Sinne sais mennä kutomaan omiakin töitään. Mulle riittää kansalaisopiston kangaspuut. Koulussa ja kesätöissä sai tarpeekseen kutomakoneiden melusta

Kiitos! Ai käyt myös kutomassa? Mä en oo mitään kauhean monimutkaista tehnyt, matot ja ryijyt kiinnostavat eniten. Nyt kun sai kurssilla matot tehtyä, ajattelin vielä käydä tekemässä pari sopivaa lointa poppana- ja ryijyhommiin.

Mä menin muutaman vuoden tauon jälkeen kansalaisopiston kurssille. Jäi matot pesemättä, niin pitää tehdä uusia Kaikenlaista muutakin voi tehdä, huiveja, pyyhkeitä, poppanaa jne. Kotona mulla on 60 cm sylikangaspuut, joilla vois tehdä pieniä juttuja.

Harrastan kuorolaulua ja valokuvaamista. Konsertti parin viikon päästä Turussa, kts http://www.akensemble.net/.

Tämmöstä kalojen piirtelyä tulee aina välillä harrastettua, tällä kertaa tusseilla, ajattelin viedä kerhohuoneen koristukseksi.

Premnas kirjoitti:

Tämmöstä kalojen piirtelyä tulee aina välillä harrastettua, tällä kertaa tusseilla, ajattelin viedä kerhohuoneen koristukseksi.

Hieno! Toiset osaa...

Abstrakti taide kiinnostaa. Jossain vaiheessa viime kesänä sanoin vaimolle että sitten isona kokeilen maalata jotain abstraktia. Elämässä on tapahtunut paljon sen jälkeen, ilmeisesti kasvoin juuri nyt sitten isoksi. Maalaustarvikkeet on hankittu. Ensimmäinen työ kasvoi kuitenkin jo yhdestä luonnoksesta. Paksulle A2 paperille vesivärikynillä. http://tinypic.com/r/15oi42q/9

NikoK kirjoitti:

Abstrakti taide kiinnostaa. Jossain vaiheessa viime kesänä sanoin vaimolle että sitten isona kokeilen maalata jotain abstraktia. Elämässä on tapahtunut paljon sen jälkeen, ilmeisesti kasvoin juuri nyt sitten isoksi. Maalaustarvikkeet on hankittu. Ensimmäinen työ kasvoi kuitenkin jo yhdestä luonnoksesta. Paksulle A2 paperille vesivärikynillä. http://tinypic.com/r/15oi42q/9

Tämä on hyvä. Sitä tekee mieli katsoa vaikka kuinka kauan. Jotenkin taikurimainen, tai sirkustaiteilijamainen tunnelma; kaikki napsahtaa kohdilleen.

Ihailen kuvataiteilijoita, muusikkoja, kirjailijoita ym. jotka avaavat sielunsa vailla varsinaista päämäärää. Itseäni vaivaa liika insinöörimäisyys, kaikella tekemälläni pitää olla joku (tekninen) eksakti tarkoitus.

Vilijami kirjoitti:

Ihailen kuvataiteilijoita, muusikkoja, kirjailijoita ym. jotka avaavat sielunsa vailla varsinaista päämäärää. Itseäni vaivaa liika insinöörimäisyys, kaikella tekemälläni pitää olla joku (tekninen) eksakti tarkoitus.

Hienosti sanottu . Itse en ymmärrä tätä nykytaidetta. Eikä tarte , kun en ole siihen koulutusta saanut . Kaiken ymmärrän , jos esittää sitä mitä silmäni havannoi .
Siittä olen kyllä kuulut , kun en ymmärrä kaikenlaisia ruosteisia raudan kappaleita ja
möhkäleitä . Varmaan tää ei tarpeellistakaan .

Mun silmäni kiinnittää luonnollisesti huomionsa taideteoksen vaihteleviin, herkullisiin väreihin . Vaikken abstraktiudesta muuten mitään ymmärräkään.

jorille kiitos hauskasta tulkinnasta.

Onhan se kummaa se abstrakti taide. Avoimin mielin vaan tutkimaan, niin joku tyylisuunta saattaa alkaa näyttää kivalta vaikkei sitä osaa selittääkään. Taiteilijan itse niitä ei kannata käydä selittämään, abstraktissa ei monesti edes nimeämään siten että se herättäisi jotain ajatusta. Saa nähdä ihan mitä kukin sattuu näkemään.
Vapauttavaa ja rentouttavaa minulle tämä uusi harrastus. Into päällä tuotantotahtikin on kova, latasin instaan jo toisenkin