Väliaikaraporttia opettelusta kun takana arviolta 2,5-3h opettelua. Opettelun painopiste ollut alusta asti liikkeelle lähdöt, kun pihalla oleva kiitorata on vain reilu 5m pitkä. Kun käsituelta lähdöt välillä onnistui niin että törmäsi vastassa olevaan seinään aloin harjoitella lähtöä ilman käsiä ja estämällä pyörän taaksepäin lähdöt maassa olevan lankun avulla. Kun(jos) tämä lähtötapa onnistuu ja aurinko sulattaa lähistöllä olevan asfalttikentän, voi siirtyä sinne harjoittelemaan itse ajamista. Lankulta lähdötkin joskus onnistuu, mutta yleensä en pääse edes tuota 5m pätkää. Yleensä vika on liian kovissa tai hitaissa alkuvauhdeissa ja meno tyssää kun polkimet tulee kuolleesseen kulmaan.
Paino ei pysy penkillä, sitä olen välillä harjoitellut pyörän päällä tukea palotikkaista ottaen.
Mulla lähti tilaus vetämään 36" kapineesta, kun sellainen kerran oli tarjousmyynnissä ja aiempi yksipyöräinen kävi kaupaksi.
Nyt sitten vain odottelemaan...
Kassien asettelusta: helpointa on pitää alushousuja, joissa kassit saa aseteltua eteen, keskelle ja ylemmäs, pois lahkeista. Boksereissa tahtovat mennä lyttyyn. Myös päällihousut kannattaa olla sellaiset, etteivät ne roiku kauheasti haaroista.
Tuo viiden metrin harjoittelupätkä on aika lyhyt, alkuvaiheessa ekat 10 metriä liikkeelle lähdön jälkeen ovat tosi hapuilevia ja vasta sen jälkeen tasapaino alkaa löytyä. Kannattaisi siksi etsiä hieman pidempi pätkä jossa ajaa.
Tuo viiden metrin harjoittelupätkä on aika lyhyt, alkuvaiheessa ekat 10 metriä liikkeelle lähdön jälkeen ovat tosi hapuilevia ja vasta sen jälkeen tasapaino alkaa löytyä. Kannattaisi siksi etsiä hieman pidempi pätkä jossa ajaa.
Tommonen pätkä tulee kunhan lumi vähän sulaa. Pyörätielle ei vielä kehtaa lähteä hapuilemaan, mutta tuossa lähellä on skeittailupaikan pohjaksi tehty asfalttikenttä, ehkä 15x30m, jossa on hyvä harjoitella kun kaikki rampit on hajoitettu ja pois kuskattu. Sitte kun tuo käy lyhyeksi niin voi siirtyä pyörätielle, jota sitten piisaa vähän liikennöitynä kilometri tolkulla.
Mulla lähti tilaus vetämään 36" kapineesta, kun sellainen kerran oli tarjousmyynnissä ja aiempi yksipyöräinen kävi kaupaksi.
Nyt sitten vain odottelemaan...
Jos 36":lla saavutetaan yli 30km/h nopeuksia, niin yllättävissä tilanteissa, kuten railo asfaltissa, löysä sora tai muu vastaava, on kuskin syytä olla jo melko ketterä liikkeissään. Jalat kun eivät välttämättä ehdi sopeutua polkutahdista vaadittavaan kipitykseen, jolloin liike-energia pitää tuhota omaan ulkomuotonsa muovaamiseen.
Oliko noissa jonkinlaista jarrua? Joissakin muistaakseni on. Kerropa kokemuksistasi, kun pääset hirmusi satulaan.
Yksi asia tuli eteen mikä pitää tehdä eritavalla kuin oppaissa opastetaan, tai sitten olen ymmärtänyt väärin. Luin että katse pitää olla kohtisuoraan eteenpäin, nyt huomasin että "ajo" sujuu hieman paremmin kun katse on sinne missä kävellessäkin. Jos joku kävellessään katselee horisonttiin, niin neuvo on ok, mutta minulla katse on kävellessä maahan, n.5m eteeni. Kyse lienee pään ja tasapainoelinten asennosta?
Jos 36":lla saavutetaan yli 30km/h nopeuksia, niin yllättävissä tilanteissa, kuten railo asfaltissa, löysä sora tai muu vastaava, on kuskin syytä olla jo melko ketterä liikkeissään. Jalat kun eivät välttämättä ehdi sopeutua polkutahdista vaadittavaan kipitykseen, jolloin liike-energia pitää tuhota omaan ulkomuotonsa muovaamiseen.
Oliko noissa jonkinlaista jarrua? Joissakin muistaakseni on. Kerropa kokemuksistasi, kun pääset hirmusi satulaan.
Fillarin infoteksteissä kehotettiin vahvasti ajamaan ainoastaan sitä vauhtia, kuin osaa juosta. Veikkaisinpa itsekin, että jos fillari karkaa alta juoksuvauhdissa, niin vauhti pysähtynee lähinnä pyörimällä... jos lentoratansa saa tähdättyä pientareelle, niin aina toki parempi.
Fillari saapunee alkavan viikon lopulla, saa nähdä minkälainen jäätilanne täällä päin on silloin teillä...
Tänään se tuli, 36" UDC-yksipyöräinen. Pelottava kapine, kerta kaikkiaan! Pyörivää massaakin on melkein 5kg, ei muuten rengas vaihda suuntaa ihan herkästi. Lisää aiheesta, kunhan saa tuon kanssa opeteltua lisää ajamista.
Edit: ajaminen tuntuu olevan kohtuu helppoa, kunhan unohtaa korkean paikan kammonsa. Kyytiin nousu sensijaan... hmm... vielä on pitänyt lähteä ränniin tukien liikkeelle.
Eilen eka lenkki 36" kapineella. Yhtä aikaa hauskaa ja pelottavaa.
Kapine on hyvin vakaa ja kulkee suoraan, on myös helpompi ohjattava. Jännää tulee siinä vaiheessa, kun pyörä alkaa kaatua eteenpäin ja polkee lujempaa tasapainon saamiseksi. Vauhtia nääs tulee äkkiä melkoisesti. Kolme kilsaa tuli kuitenkin ajettua. Kyytiin nousu on ihan mielenkiintoista, saa meinaan jonkin verran jo ponnistaa, että pääsee polkimelle asti. Puolen tunnin reenillä sen kuitenkin oppi. Keskiö kun on kohtuu korkealla.
Kunhan tiet sulavat, niin pitää tuolla alkaa ihan lenkkiäkin heittämään. Saisi tuon polkemisenkin opeteltua tasaisemmaksi.
Tänään tuli opittua jotain tärkeää: lökähousuilla on ihan toivotonta ajaa. Älyttömän vaikeaa löytää oikea asento, ja jos on vinossa satulassa niin pyöräkin menee vinoon ja kaatuu tosi helposti. Nyt jalat ihan hapoilla ja tärskyistä jäykkinä. Farkut siis jalkaan ensi kerralla.
Ei ole ihan hatusta tempaistu 80kg:n painorajoitus tuolle mun pyörälle. Penkin pohjamuoviin on tullut pari halkeamaa, jotka ei johdu pyörän kaatumisista vaan kuskin painosta. Lisäksi nuo muoviset polkimet tuntuu aika heikolta valinnalta. Noh, liimasin penkkiä ja harjoittelu jatkuu. Nyt onnistuu välillä lähdöt ilman mitään apuja tasaiselta, palikalta lähes poikkeuksetta. Ajotaitojen harjaantumista rajoittaa jo selvästi radan lyhyys. En usko että penkillä istuminen luonnollisesti onnistuu ennen kuin saa ajettua vähän pidempiä matkoja.
Piti ihan illalla käydä uudestaan ajamassa, kun jäi niin häirittemään tuo päivän kaatuilu. Jalassa farkut, ja sujuihan se, p-kele. Ensi viikolla teidenkin pitäisi sulaa, jos nelosen säätiedotukseen on vähänkään luottamista. Josko sitä sitten pääsisi ajamaan ihan oikeaa lenkkiä (mikäli nyt nojapyöräilyltään malttaa).
Veikkaisinpa itsekin, että jos fillari karkaa alta juoksuvauhdissa, niin vauhti pysähtynee lähinnä pyörimällä... jos lentoratansa saa tähdättyä pientareelle, niin aina toki parempi.
