CF-romuista

[PW]

2013-05-26 12.13.19.jpg (168 KiB) Katsottu 3845 kertaa

CF-romuista, vai voiko tuota vielä kutsua CF:ksi ? Runkoon en tehny mitään, eteen 622 ja taakse 559 . Poika haöus mummokelan ja siihen vaihteet, pyöräkuurista tyhjennetystä kasasta nuo löyty.
Kunhan tulee töistä niin tiedän kelpaako.

Petri

[jviirret]

Just työkaverin luona pyöriteltiin pariakin tuollaista 70-luvun Tunturin runkoa ja todettiin ihan sama, melko CF:ä vakiona. Mikä ihme siinä on että nykymummoille myydään "mummiskoja" joiden runkogeometria on kuin kilpapyörissä. Tanko on kyllä korkealla, mutta kammet suoraan penkin alla. Eihän sellaiseen voi mukavaa ja leveää satulaa laittaa, eikä polkemiseen saa voimaa vaikka haluaisi.

Jukka

[PW]

2014-04-06 14.16.15.jpg (276.71 KiB) Katsottu 3524 kertaa

Tunturi tuli uudestaan pihaan. Ohjaustankoa ja sen kiinnitys putkea en vielä löytynyt.
Polkimet, jonkinlaiset on ja satulaksi vanha nahkanen. Joo ei se varsinaisezti oo cf-mallia.
Millähän satulaa kannattas hölvätä vai kannattaako ?

2014-04-06 14.16.23.jpg (193.33 KiB) Katsottu 3524 kertaa

[jori]

JOstain kuulin, että alapuolelta pitäisi rasvata saapasrasvalla. Alapuolelta kun rasvaa, niin ei mustu persaus, vaikka mustaa lankkia käyttäisi.

[PW]

Tuo ekassa kuvassa näkyvä stemmi, hävinnyt vuoden aikana johonkin muuhun projektiin. Noissa vanhoissa pyörissäkin on näköjään eri paksuisia haarukkaputkia kun tuohon tunturiin ei käynyt toisen vastaavan näköisen mummiskan stemmi

Petri

[Pastori]

Hae Prismasta valjasrasvaa. Se käy kaikkeen ja on edullista isossa purkissa.

[PW]

Hae Prismasta valjasrasvaa. Se käy kaikkeen ja on edullista isossa purkissa.

Tuota voi varmaan hölvätä päällyspuolellekin.

Petri

[Pastori]

Hae Prismasta valjasrasvaa. Se käy kaikkeen ja on edullista isossa purkissa.

Tuota voi varmaan hölvätä päällyspuolellekin.

Petri

Joo. Tulee vedenkestävä.

Huom!

Älä laita kerralla liikaa. Muuten istuin tulee kerralla liian pehmeäksi ja muoto lurahtaa niin että se kiristyvara menee kerralla.

edit. Joo. Aika kuivaltahan toi näyttää. Ei liene em. Pelko kovin suuri. Rasvaa vaan kunnolla.

[PW]

2014-04-08 16.44.29.jpg (267.63 KiB) Katsottu 3445 kertaa

Jarru asioissa oon ihan uuno, laitoin tuommosen mutt ei tavota vanteeseen ?
Droppareista vois viilata sitten ottas ehkä. Eipä tuo haarukassa oleva reikä ehkä ollu jarrua varten.Pitäs myös arvata miten vaijeri kuuluis tuossa jarrussa mennä ?
Senverran kasassa ett ajoin, vaihtajaa vailla. Ei vaan miun perse enää pystäriin taivu.

Petri

[jori]

Dropoutin viilaaminen on yksi toimiva keino saada jarrupalat ulottumaan vanteen kohdalle. Kyllä se on juuri tuo reikä, mihin sivuvetojarru asennetaan. On vain tuo malli tarkoitettu kapearenkaiseen 27" tuuman = 630 tai 635 mm vanteelle 28" = 622 mm jää sen neljä tai seitsemän milliä vajaaksi. Selviät tuosta viilaamalla (rälläkällä).

Tässä sivuvetojarrun vaijerin kulku.

[PW]

2014-04-08 17.55.00.jpg (290.26 KiB) Katsottu 3426 kertaa

Vaihteitakin jo löytyy, kierrevaihtajassa vaan kolme mutt hyvin skaala riittää 7 vaihteeseen.
Kiitos, jarrukuvasta - pitää ettii tommonen nippeli josta vaijeri menee läpi.
Niinpä, alkuperänen rengaskoko ei varmaan oo 622. Ei voi ku ihmetel noita tuuma mittoja 27" on milleinä enemmän ku 28".

Petri

[mhelander]

Kiitos, jarrukuvasta - pitää ettii tommonen nippeli josta vaijeri menee läpi.

Nuuka tekee sen pultista poraamalla siihen 1.5-2mm:n reiän. Näin mopoaikoina tehtiin kun tuunattiin ihme kokoonpanoja...

Tuollasessa jarrussa ei kaksisesti ole tehoja. Ei edes vaikka olis Campagnolo Record laatua kuten mun maantiepystärissä:

Tommosilla yritin ajaa lowraceria mutta kun vaihdoin ne SRAM Force kaksoisnivel malliseen niin johan tuli tehoa, samoilla vaijereilla ja kahvoilla:

Oli noi myös etuvetosessa... ja yhtä paskat oli. Myöhemmin opin että ihan yhtä hyvät jarrut sai, ominaisuuksiltaan, säädettävyydeltään ja teholtaan, sijoittamalla Campagnolo Centaur -jarruihin:

[jviirret]

Tuollasessa jarrussa ei kaksisesti ole tehoja.

Totta! Mulla oli tuollainen yhdessä alkuaikojen pyörässä:

Vaikka vaijeri meni noin jouhevasti ja se oli hyvin rasvattu niin jarrutusteho vastasi suunnilleen avojallalla jarruttamista. Niin liukasta keliä ei koskaan ollut että takarengasta olisi sutiksi saanut, vaikka kumi oli liki kuvioton maantie kumi.

Jukka

[mhelander]

Vaikka vaijeri meni noin jouhevasti ja se oli hyvin rasvattu niin jarrutusteho vastasi suunnilleen avojallalla jarruttamista. Niin liukasta keliä ei koskaan ollut että takarengasta olisi sutiksi saanut, vaikka kumi oli liki kuvioton maantie kumi.

Niin. Tarkoitus ei ole asettaa suuria investointipaineita... mutta ero on todella merkittävä. Noi Centaur-jarrut makso muistaakseni 35 € setti ja mun alumiinivainteilla (Arc en Ciel tuubille ja DT-Swiss R520 avot) on kyllä todella tehokkaat jarrut ainakin alkuperäisillä paloilla. Ei nämä maantiejarrut yllä kyllä paksujen renkaiden yli, tektrolla on jotkut tuplanivel mallit jotka yltää rando-fillareiden renkaiden yli, varmaan max 28mm.

Ainakin tämmöset Tektro R550 (long arm) mallit löyty:

Jotta laittaa tollaset kunnolliset sitten kun konsepti on rakennettu ja hyväksi todettu. Muutenhan se on äijästä kiinni millä jarruilla pärjää ne alkuaikojen ajot ja millä välttää viranomaisen kirjalliset muistutukset.

[jori]

En näe teknisesti noissa jarruissa muuta jarrutustehoon vaikuttavia eroja, kuin jarrupalan kitkakerroin vanteen kylkeä vasten. Vipusuhteet ovat summittain samat. Jarrupalojen kitkakertoimissa on kyllä isoja eroja ja vanhat pois käytöstä olleet jarrupalat kannattaa aina hioa tuoreelle pinnalle, ennen kuin ottaa käyttöön. Jeesusteipillä hiomanauhaa vanteen kylkiin kiinni ja jarrusta puristaen pyöräytetään kiekkoa eteen päin. Jarru auki ja paluu hiomanauhan toiseen päähän ja uusi puristus ja pyöräytys. Varsinkin vanhoilla jarruilla tämä kannattaa tehdä näin hiomanauhatekniikalla, jotta myös palan asento hionnan jälkeen istuu paremmin vanteen muotoon. Uusilla asentosäädettävillä paloilla voi hionnan tehdä myös erillään.

Minulla meni monta vuotta, ennen kuin jarrut alkoivat pitää, vaikka yritin jarrutella rajusti paloja kuluttaakseni. Sileä teräsvanne ei vain kuluttanut palaa riittävästi. Vasta hionta ja lopulta vanteen vaihtuminen alumiiniseksi paransi pidon riittäväksi. Hionnan jälkeen teräsvannekin piti jo kohtalaisesti, eli paljon paremmin, kuin ennen hiontaa. Pitää myös muistaa, että jarrupaloja on sekä sileille teräsvanteille, että alumiinivanteille tarkoitettuja. Erot ovat suuria.

Jos ei sittenkään pidä, voi vanteen kyljen karhtentaa säteittäiseksi porakoneeseen kiinnitetyllä hiomalaikalla. http://www.fintrial.com/karhennus.php