Italialainen insinööri tehnyt väitöskirjan ja kehittänyt pinnattoman polkupyörän lähinnä city käyttöön paino 12 kg,
Herran nimi Gianluca Sauda, ehkä tällä voisi Googlesta lisätietoa,
Asiasta oli tämän päivän Kauppalehdessä lyhyt kommentti, ja kuva.
Ihan soiva peli näytti olevan kun ei keuli liikaa ei vanteet ehkä kestä,
Toinen asia miten jyrkkään kurviin ajossa voima välittyy vanteelle.
Samoin mitä rapakossa ajaminen tekee voimansiirrolle .
Tulee kuulema kesäksi myyntiin 2016.
T Jouni
Tässä artikkeli
Johtuuko heijastuksista vai huonosta kuvakulmasta mutta näyttää että kumit on irti vanteesta.
Välitykset näyttää olevan vain kävelyvauhtiin.
- Henri -
Pyörinä omasta päästä muokatut Sascha -» Sascha Evo ->> Sascha eVo (sähkö), LSL ja PYSTY pyörä -» Nopsilla
Taidettu vain keksiä uusi termi vanhalle keksinnölle? Hubless(navaton)-pyöriä on ollut maailman sivun, mutta eivät ole saavuttaneet koskaan minkäänlaista suosiota.
Laakerit ja riittävän nopeat välitykset aiheuttavat perinteisiä ratkaisuja suuremmat tehohäviöt. Edes moottoripyörissä tämä keksintö ei ole lyönyt itseään läpi.
Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Eipä taida noilla välityksillä päästä edes kävelyvauhtia. Jos tuolla tekniikan tajulla pääsee tohtoriksi, niin muutanpa Italiaan. 
Taittopyöräominaisuutta markkinoidaan, pieniä ja kevyitä osia on helppo kantaa... mutta voiko sillä lainkaan ajaa?
Samoja ihmettelin itsekin.
Kuinka vanteet ja erityisesti niiden kiinnitykset voivat kestää niitä rasituksia, jotka niihin tuossa välttämättä tulevat?
Ja mitä itua on taitella tuon kokoista laitetta, kun vanteet kuitenkin vievät tilaa ihan tolkuttomasti?
Sinner Demon 2026 2006-> Savenmaa Alku 2009-2012 HP Velotechnik Gekko FX 2012->
Hopea kirjoitti:Ja mitä itua on taitella tuon kokoista laitetta, kun vanteet kuitenkin vievät tilaa ihan tolkuttomasti?
Jos pitää hypätä vaikka lentokoneesta sen kanssa. Mutta siinä tapauksessa siis pitäisi ottaa mukaan tämä:
http://www.montaguebikes.com/paratroope ... -bike.html
Luulisi, että tuon pinnattoman etupyörän tuenta olisi alalaidasta, jolloin momentit tiestä vanteeseen ja siitä haarukkaan olisivat lyhyitä. Yläpuolella niin väliä. Miksei pieni nopeakäyntinen sähkömoottori vanteessa toimisi. Ennen oli niitä kitkarullalla kumista vetäviä apumoottoreita ja onhan niitä kitkarullajarrujakin. Tuossa on vähän telaketjun periaatetta. Pikku rulla vetää ja muut pyörät vain ohjaavat vanteen pyörimistä.
MM kirjoitti:Luulisi, että tuon pinnattoman etupyörän tuenta olisi alalaidasta, jolloin momentit tiestä vanteeseen ja siitä haarukkaan olisivat lyhyitä. Yläpuolella niin väliä. Miksei pieni nopeakäyntinen sähkömoottori vanteessa toimisi. Ennen oli niitä kitkarullalla kumista vetäviä apumoottoreita ja onhan niitä kitkarullajarrujakin. Tuossa on vähän telaketjun periaatetta. Pikku rulla vetää ja muut pyörät vain ohjaavat vanteen pyörimistä.
Olet oikeassa. Tuo on tehty kuitenkin toisesta näkökulmasta, jossa tärkeintä on taitettavuus, ei ajettavuus, puhumattakaan käyttökelpoisuudesta. 
Oma itunsa on tuossa itsekantavassa irtovanteessa. Sen avulla saadaan vierintävastus renkaan ja tien välissä pienenemään. Hiukan lysyyn painunut vanne kaartuu maata vasten nimittäin isommalla säteellä kuin painumaton pyöreä. Vierintävastus on valtaosaltaan kääntäen verrannollinen maahan koskettavan osan kaarevuussäteeseen. Mikroliukuman määrä renkaan ja tien välissä riippuu renkaan painuman aiheuttamasta kehänopeuserosta, joka riippuu säteen muutoksesta. Painuman aiheuttama säteen suhteellinen muutos on sitä pienempi, mitä suurempi kaarevuussäde alunperin oli.
No, vaikka noin onkin, on tuossa tekeleessä suuremman kuorman ja vierintävastuksen kantava takapyörä laadittu olemaan hyödyntämättä vierintävastuksen pudotusta ja lisäjoustoa, joka vanteen painumisesta seuraa. Minkähän tieteenalan väitös tuosta on tehty?
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Meinaatko, että jos laittaisi tukirullat, joista takana toinen olisi vetorulla, vaikka kello viiteen ja seitsemään, niin silloin maahan ottava osa rengasta olisi vähän niinkuin lehtijousi noiden tukipisteiden välillä. Yläpuolen tuki kello kahteentoista, ettei rengas lytisty vallan soikioksi.
MM kirjoitti:Meinaatko, että jos laittaisi tukirullat, joista takana toinen olisi vetorulla, vaikka kello viiteen ja seitsemään, niin silloin maahan ottava osa rengasta olisi vähän niinkuin lehtijousi noiden tukipisteiden välillä. Yläpuolen tuki kello kahteentoista, ettei rengas lytisty vallan soikioksi.
Tätä juuri. Voihan ne tukirullat laittaa mihin tahansa, kunhan ei laita kello kuuteen. Ominaisuudet tietenkin muuttuvat sen mukaan, mistä tuetaan, joka tapauksessa kun vanne pääsee joustamaan maatavasten loivemmaksi kaareksi, vierintävastus pienenee ja joustovaraa tulee lisää. Tuolla tuen asennollahan voisi vielä säätää jousta jäykemmäksi, jos vaikka ottaa liftarin kyytiin. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti:Oma itunsa on tuossa itsekantavassa irtovanteessa. Sen avulla saadaan vierintävastus renkaan ja tien välissä pienenemään. Hiukan lysyyn painunut vanne kaartuu maata vasten nimittäin isommalla säteellä kuin painumaton pyöreä. Vierintävastus on valtaosaltaan kääntäen verrannollinen maahan koskettavan osan kaarevuussäteeseen.
Riittääkö vierintävastuksen pieneneminen edes korvaamaan vanteen taivuttamiseen kuluvaa energiahukkaa 
Hieno idea tuo vanteen käyttäminen jousena. On yksinkertainen ja samalla rengas käyttäytyy monttujen suhteen kuin isomman halkaisijan omaava.
jooseha kirjoitti:jori kirjoitti:Oma itunsa on tuossa itsekantavassa irtovanteessa. Sen avulla saadaan vierintävastus renkaan ja tien välissä pienenemään. Hiukan lysyyn painunut vanne kaartuu maata vasten nimittäin isommalla säteellä kuin painumaton pyöreä. Vierintävastus on valtaosaltaan kääntäen verrannollinen maahan koskettavan osan kaarevuussäteeseen.
Riittääkö vierintävastuksen pieneneminen edes korvaamaan vanteen taivuttamiseen kuluvaa energiahukkaa
Hieno idea tuo vanteen käyttäminen jousena. On yksinkertainen ja samalla rengas käyttäytyy monttujen suhteen kuin isomman halkaisijan omaava.
Taivuttamiseen ei kulu energiaa juuri lainkaan, jollei rengas pääse liukumaan taipuvan vanteen pinnalla. Liitospinnassa on nimittäin jonkinmoiset leikkausvoimat. Vastuksettomuus edellyttää tietysti, että vanne on metallia tai muuta kimmoisaa ainetta. Pitää muistaa, että vierintävastus on iso voima ja ajettaessa iso teho. Jos materiaalien taivuttelu tuottaisi lähellekään tuon suuruisia tehoja ne lämpenisivät, kuten rautalanka, kun sitä taivutellaan myötörajan yli ulottuvalla voimalla. Kimmoalueella lähes kaikkien materiaalien joustojen häviöt ovat pieniä. Tämä on taas näitä vuosikausia vanhoja ideoita, joita se Joku ei ole suostunut toteuttamaan.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Huono pyörä ku tuohon ei saa poikaset räpättimiä kiinni...
...ja nyt on iloinen Einari sekun pyörä ei narise...
