Helsinkipystäri

Täällä nojapyöräilijät voivat keskustella pystypyöräilystä.
Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3351
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja jooseha » 22 Elo 2016, 21:37

jori kirjoitti:Siinähän on 51-piikkinen eturatas, joten kaupunkipyöräksi pitäisi saada vähintään 28 taakse. Tuollakin välitys lähentelee neljää metriä. No, ainahan voi käyttää edessä pienempää ratasta. :roll:

Osalla tuntuu olevan tarve laittaa mahdollisimman iso välitys jopa kuusimetrinen :shock: Ei ihmekään sitten että mäet työnnetään :roll: Tehdastekoisissa 1-vaihteisissa(jalkajarru) tapaa olla 4,5 metrin välitys. Fikseissä ja sinkuloissa isompi.

Järkevä sinkulointi vaatii polkijalta laajan kadenssialueen. 4,2 metrisellä välityksellä kattaa 60-120 kadensseilla nopeudet 15-30km/h. Kovakuntoinen saa tällöin olla.

Avatar
juuva
Viestit: 139
Liittynyt: 07 Elo 2011, 19:02
Paikkakunta: Helsinki

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja juuva » 22 Elo 2016, 21:52

jooseha kirjoitti:
jori kirjoitti:Siinähän on 51-piikkinen eturatas, joten kaupunkipyöräksi pitäisi saada vähintään 28 taakse. Tuollakin välitys lähentelee neljää metriä. No, ainahan voi käyttää edessä pienempää ratasta. :roll:

Osalla tuntuu olevan tarve laittaa mahdollisimman iso välitys jopa kuusimetrinen :shock: Ei ihmekään sitten että mäet työnnetään :roll: Tehdastekoisissa 1-vaihteisissa(jalkajarru) tapaa olla 4,5 metrin välitys. Fikseissä ja sinkuloissa isompi.

Järkevä sinkulointi vaatii polkijalta laajan kadenssialueen. 4,2 metrisellä välityksellä kattaa 60-120 kadensseilla nopeudet 15-30km/h. Kovakuntoinen saa tällöin olla.


Vanhan nuorisopystärin sinkuloin alkukesästä, nyt välityksinä 3,6m / 152mm kammilla - tuossa alkaa maksiminopeudet olla 25kmh-luokkaa, mutta vastapainoksi on mukavan leppoisa vetää kärryä.. kesän työmatkat ja muut ajelut tulikin pääasiassa tuolla ajettua. Myös syksyllä tarkoitus olisi jatkaa ainakin kärryä vedettäessä tällä.

Välityksien valinta riippunee kovasti ajotavasta ja käyttötarkoituksesta. Ei 3,6m välityksillä paljoa radalle kannata - ja toisaalta yli neljän metrin ei mielestäni kannata kaupunkipyörässä olla..

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13346
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja PW » 22 Elo 2016, 22:00

Vilijami kirjoitti:Tuohon pitää se fixikiekko olla, jarrut hyllyyn talteen ja 15cm leveä suora ohjaustanko, muuten ei oo tarpeeksi cool :D

Tää tulis kuitenkin poljettavaksi ja siirtymistarkoitukseen, eikä kiillotettavaks ja talutettavaks näytille - luulen :wink:
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3016
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 09:13

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja vaaka » 24 Elo 2016, 08:21

Nopea ja pystäri? Paree pystyä nojamaan selvästi eteen lantiosta ylös päin. Mikä tahansa kippurasarvinen alaotteelta rinta kiinni ohjaustangon yläosassa tekee häiriötä kaupungissa huolella ja yli jaettujen väylien ylärajanopeuden tuolla moottorilla. Joten nopeushan on kone vs kuorma ja kuorma putoaa aeron parantuessa. Kun vain saa ohjaustangon alas, niin etunojailu helpottuu ja mikä tahansa pystäri muuten riittää, kun vain ergonomia on kohdillaan sinä määrin kuin sellaisesta voi edes puhua pystärissä. Ymmärrän hyvin pystärin Helsingin keskustasssa, en itsekään viitsi usein mennä keskustaan nojakilla. Tänä vuonna kerran vain vs usein triathlonpyörällä. Ketteryys ja tasapainoilu liikennettä ja esteitä väistellessä on helpompaa pystärillä. Lasin sirut muuttavat sijaintiaan koko ajan ja liikkuvat kohteet ne vasta vaarallisia ja arvaamattomia ovatkin, mutta nopealiikkeisiä. Eli ei kai muuta tarvitse kuin kaivaa oikeankokoinen pyörä varaosakasasta ja katsoa, että ohjaustangon kannatin ylettyy alas. Alemmas kuin penkki ohjaustangoltaan. Ja näkyvyyttä sekä hidasta tasapainoilua varten mahdollisesti nousukahvat, jotta voi sätää ne haluamaansa etukulmaan, vaikka vaakaan, jottei eteen nojaus rinta kiinni ohjaustangossa esty.

Ei ole vitsi rinta kiinni ohjaustangossa ajaminen, niin teen nopeimmat sprinttini triathlon ja maantiepyörilläni. Ilman vastuksessa tulee selvä ero. Jos ei ole fiksi, noin kova kone saa pyörän liikkumaan jyrkimmätkin mäet helposti ja eläimelliset huiput tasaisella. Ei noin kova kuski tarvitse gramman viilausta mäen nousuun, jos mä vedän Lintsin alemman osan kolmeen kymppiin putkelta peffa satulaa hipoen rinta ohjaustangolla sprintillä 12 kilon pyörällä, menee Pietu kovempaa ihan normipyörälläkin.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13346
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja PW » 24 Elo 2016, 08:36

Mikä tekee pyörästä triathlonpyörän?
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3016
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 09:13

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja vaaka » 24 Elo 2016, 09:11

Aika-ajotangot. On niillä tietysti sääntöjäkin tukku muista spekseistä, kuten missä satulan keulapiikin kärki saa sijaita suhteessa keskiöön. Mutta turvallisuussyistä ovat siirtymässä triathlonissa maantiepyöriin. Riossa sai jo ajaa ryhmässä ja sai vielä olla nyrkinpituiset nousukahvat edessä. Kohta ei niitäkään kuulemma. Jo on aikoihin mennyt, kun ei tehdä yksilösuoritusta pyörällä enää triathlonissakaan. Ja peesaillaan. Toisaalta ennenkin sai käyttää oliko 20 s peesaukseen ja ohitukseen, joten vuorottelu kahden ajajan välillä oli sallittua ja olis siinä joku etäisyyssääntökin kellon käynnistymisessä, mutten muista mikä. Historiaan jäävää, joten ei relevanttia.

Aika-ajopyörä=triathlonpyörä vanhoilla säännöillä tietääkseni, paitsi, että UCI tatiaa vaatia paljon enemmän teknisissä säänöissä kuin triathlonporukat, mutta luulisin useimpien, jollei kaikien aika-ajopyörien täyttävän triathlonin väljemmät tekniset speksit. Siis näin mulle on kerrottu, että trisäänöt eivät ole yhtä tiukat. Kaupallisista syistä on tehtaan hyvä tehdä pyörästään molempaan lajiin soveltuvan. Kun huomioi säätövarat pyörässä, pitäisi olla aika helppoa täyttää yhtäaikaisesti UCIn ja triathlonpuolen säännöt geometriasta samoilla osilla yhdellä designilla. Olisin yllättynyt, jos joku tekisi vain toiseen lajiin spesifisiä pyöriä isoista valmistajista. Joku niche valmistaja saattaa toki hyödyntää triathlonin väljempiä sääntöjä rajaten ison markkinan UCIn kilpapyöräilijöistä ulos.

Aika-ajotangon merkitys on otsapinta-alan vähennys ja toisaalta jonkinmoisen ergonomian säilyttäminen. Hassua on se, että minun aggressiivisempi asetus ei veiläkään vie ohajustankoa nin alas kuin ammattikilpailijoilla ja tästä syystä saan itseni alempaan asentoon häränsarvilla rinta kiinni aika-ajotangoissa kuin kädet aika-ajotangoissa. Aika-ajotangoissa on korkeuden lisäksi toinen ergonomiaa parantava puoli siinä, että mikähän sen luun nimi on, joka kulkee kyynärpäästä okapäähän, kanattaa suren osan yläartalon painosta, kun häränsarvilla käsien lihakset tekevät koko kannattelutyön. vähänkään pidemmällä kestolla ero tuskassa on merkittävä. Jopa Pietun kaltaiselle kuskille tulee koulumatkaa pidemmillä matkoilla kja tietämätttä koulumatkan pituutta, ehkä jopa sillä ikävät oltavat, jos matalassa nopeassa ajoasennossa joutuu staattiseen jännitykseen kädet niin pitkäksi aikaa, kunnes osuu töyssyyn, jolloin rassi pahentuu entisestään. Mukavuudesta johtuen vaihtelen asentoa tarpeen mukaan aika-ajotangoilta häränsarville. Varsinkin ylämäissä tällä eturepulla hengitys helpottuu ja enemmän painoa siirtyy polkimien päälle nousua helpottamaan, kun siirryn tagoilta häränsarville. Siksi en välitä kisan ulkopuolella käytettävässä pyörässä kaikkien ohjaimien sijoittamisesta aika-ajotangoille. Toki häränsarviltakin pääsee tanogille jarruihin käsiksi, koska pääseehän tangoilta häränsarvillekin jarruihin käsiksi.

En pitäisi aika-ajopyörä minään pakollisuutena, jos pyörässä on suuri ero alaotteen käyräsarvien ja yläotteen välillä, koska pitkällä ohjainkannattimella, joka ei nouse paljon menevät UCI ammattilaiset aika tavalla aika-ajoasennossa maantiepyörälläkin.

Yksi ero maantiepyörän ja aika-ajo/tripyörän välillä on sääntöjen mahdollistama ero rungossa. Minulla on Specialized Shiv ja sen runkoputki on jotain aeroa, massivista, painavaa ja isommankin pojan ja tehon kestävää. MAinospuheissa puhuivat pyörän jäykkyyden nostamisesta uudelle tasolle. No joo enpä ole maantiepyöräänikään saanut taipumaan niin ,että olisin huomannut, mutta joku urheilijanuorukainen saattaa senkin tehdä. Epäilenpä vahvasti Shivin raknteen järeyden huomioiden. Onko siitä kaupunkiajossa iloa? Lisää painoa vaan, joten jatkuvan jarrutuksen ja kiihdytyksen tarve on vähänkään laillisuuden ylärajaa lähestyttäessä pakollista. Tiedän kokemuksesta, se on mun tyylini ajaa täällä. Kun nopeaa tilattiin, oletan saman tyylin tulevan käyttöön, jolloin ylijäreä runko ei ehkä ole etu kuitenkaan. Aeroedut tulevat vasta pientareella tai ajoradalla käyttöön. Jälkimmäinen on se ratkaiseva tekijä valinnassa ihannepyörää hakiessa ja jos ei ole tarkoitus kaahata ajoradalla tai kisata tai ajaa myös maantien pientareella, en miettisi hetkeäkään aeroa syviä putkia, vaan tekisin normiputkista tai normipyörästä kaupunkipyörän. Ennemmin pito ratkaisee kiihdytyksissä kuin ungon mutkailu kaupunkitarpeiltaan. Tiedän ,että auton alta voi olla tarve kiihdyttä täysillä pois ja silloin Pietun selvästi suuremmat voimat voivat rassata pyörää, mutta onko hänelle tulossa niin perverssit renkaat kuin minulle?

32-622 tri pyörässä varmaan saisi monet yökkäämään :mrgreen: Täälä on niin huonossa hapessa tiet ja keskustassa on mukulakiviä paikoin ajoradalla, joten en suosita 23 tai edes 25 millisiä ja 28 ei menekään ihan joka kilpavehkeeseen. Tuo 32 mulla rikkoo jo turvallisuuden nyrkkisääntöä 3 mm eroa renkaasta joka suuntaan. Mulla on hitu yli milli silmämääräisesti arvioituna. En suosita, laahaa lehden tarttumisesta jarrujen ja haarukan väliin hipoen renkaan yläpintaa. 32 on kiva 28 verrattuna, joka o nselvä paranus 25 verrattuna, mikä on jo niin hullun hakkaava ,ettei se vie kuin osan pahimmasta terästä 23 millisen hakkaavuudesta. 23 vaatii hyvän pumpun. Mulla on silmämääräisesti ehjän ulkorenkaan ja ei pinteessä olevalla sisurilla kilpamalleilla poksahdellut useampi 5 Barin paineissa jo pumpatessa 23 milin renkailla ja lähes yhtä usein 25 millisellä grr. 28 tuntuu kestävän paremmin ohuemmillakin sisureilla. Toki massaa ja ongelmia tulee leveyden kasvaessa, mutta ajomukavuus enemmän kuin korvaa nuo ongelmat. Ongelmat ovat suhteellisia, kun niitä voi korvata voimalla ja sitähän ajajalta löytyy, joten en viilaisi tuollakaan massasta, kun edut leveillä renkailla voittavat haitat tässä käytössä.

Avatar
NikoK
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 474
Liittynyt: 12 Huhti 2014, 12:17
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja NikoK » 24 Elo 2016, 10:15

Ei nyt kuulu ehkä oikein aiheeseenkaan, mutta triathlonissa peesaus ei edelleenkään ole sallittua pidemmillä matkoilla.

Osa noista pyörän rakennetta rajoittavista säännöistä on kyllä ihan hupsuja. Mistä lie keksitty, vai onko vaan "aina tehty niin" :mrgreen:

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3016
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 09:13

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja vaaka » 24 Elo 2016, 11:15

Ensi vuodeksiko se peesi sallittiin? Tuosta juontajat puhuivat Rion triathlonläketyksessä. Toinen on naisten SM voittaja, tietänee, mistä puhuu.

Avatar
Hopea
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 910
Liittynyt: 20 Loka 2006, 09:56
Paikkakunta: Helsinki

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja Hopea » 24 Elo 2016, 12:57

NikoK kirjoitti:Osa noista pyörän rakennetta rajoittavista säännöistä on kyllä ihan hupsuja. Mistä lie keksitty, vai onko vaan "aina tehty niin" :mrgreen:


Ne on siltä historialliselta ajalta, kun nojapyöristä alkoi tulla kisoissa liian ylivoimaisia. Kansainvälinen pyöräilyliitto teki nykyisen timanttirungon määritelmän sääntöihin noilla rajoituksilla, jotta nojapyörä ei enää pääse kisoihin. En tunne sääntöjä tarkkaan (koska en niitä mihinkään tarvitse), mutta siellä on kai keskeinen rajoitus se, että kampikeskiö saa olla enintään 60jotain milliä satulan nokasta vaakasuoraan mitattuna.

Ilman näitä silloin jo vanhoillisia sääntönikkareita maailma ajaisi nykyisin ihan erinäköisillä pyörillä. :wink:
Sinner Demon 2026 2006-> Savenmaa Alku 2009-2012 HP Velotechnik Gekko FX 2012->

Avatar
Hopea
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 910
Liittynyt: 20 Loka 2006, 09:56
Paikkakunta: Helsinki

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja Hopea » 24 Elo 2016, 13:09

PW kirjoitti:Tää tulis kuitenkin poljettavaksi ja siirtymistarkoitukseen, eikä kiillotettavaks ja talutettavaks näytille - luulen :wink:


Mitä vikaa on napavaihteisessa? Rakenne on yksinkertainen ja sopiva välitys löytyy kaikkiin Helsingin mäkiin. Tietysti, jos sen _pitää_ olla sinkula... Sitten en kysele enempää.
Sinner Demon 2026 2006-> Savenmaa Alku 2009-2012 HP Velotechnik Gekko FX 2012->

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13346
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja PW » 24 Elo 2016, 13:15

Hopea kirjoitti:
PW kirjoitti:Tää tulis kuitenkin poljettavaksi ja siirtymistarkoitukseen, eikä kiillotettavaks ja talutettavaks näytille - luulen :wink:


Mitä vikaa on napavaihteisessa? Rakenne on yksinkertainen ja sopiva välitys löytyy kaikkiin Helsingin mäkiin. Tietysti, jos sen _pitää_ olla sinkula... Sitten en kysele enempää.

Ei miun mielestä mitään vikaa.
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3016
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 09:13

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja vaaka » 24 Elo 2016, 14:51

Kun aloitin 15 v tauon jälkeen selkävikaisena pyöräilyn kuntoutuksena, ei selkä taipunut eteen, joten mummopyörällä aloitin. Nexus 3 oli ihan ok tyhjäpuntille kahdella ekalla vaihteella ja tiedätte, mitä Jope lisäisi. Hyppy kakkosesta kolmoseen oli melkoinen. Eli siis kolmonen oli lähinnä alamäkivaihde ja sprintteihin sopiva ja taisin päästä karvan yli 32 km/h sillä tyynellä eteen nojaten, kun selkä mahdollisti myöhemmin etukenon. Pietulla riittää enempäänkin potku Wateissa, kadenssista en tiedä, mutta ero kakkosen ja kolmosen välillä on sinkulamaailmaan viittaava siinä, että saa tosissaan tehdä Watteja hetken, jotta pääsee kevyempään kadenssiin kolmosella ja ylläpito vaati työtä, eikä kuntoni ilman lukkoja ja pyöritystä riittänyt pitkään. Toki tehot ovat kasvaneet kestävyyden ohella, mutta ei kolmosella pitkään ajo helppoa ollut pyörässäni. En osaa sanoa, tekevätkö kaikki valmistajat samoilla välityksillä, mutta pitkään on mummo saanut kampea kääntää, jotta pitkään jaksaa kolmosella Inseran mummiskan välityksiä pyörittää. Seiska tai yli mieluiten Nexukseen voimien säästämiseen sinne, missä niitä tarvitaan. Kyllä täälläkin suttautuu pyörä, varsinkin syksyllä ja talvella, joten sikäli ylläpidon yksinkertaisuudesta johtuen napavaihde on hyvä, jopa kolmosena.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13346
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja PW » 03 Syys 2016, 12:59

20160903_124602.jpg
20160903_124602.jpg (237.56 KiB) Katsottu 1075 kertaa

Kasattiin Tunturi Retki Sport rungon ympärille, tommonen versio.
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13346
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja PW » 03 Syys 2016, 13:00

Pelkkä rauta.
Liitteet
20160903_125945.jpg
20160903_125945.jpg (235.04 KiB) Katsottu 1074 kertaa
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
Pastori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5964
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:07
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: Helsinkipystäri

ViestiKirjoittaja Pastori » 03 Syys 2016, 13:06

Oliks toi kasassa?


Palaa sivulle “Pystypyöräily”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija