Nojapyöräfoorumi

... nykyisessä muodossa saisi jo väistyä, mun mielestä.

perustelen tätä sillä että esim. maastopyörällä kinoksien yli
ajaessa ketjut kulkee lumessa... ja nojakeissakin olisi
varmaan helpompaa viedä ketjut kapeammalla vedolla taakse.

eli heitän teille ajatuksen: miten päästäisin eroon noista
(liian) alhaalla roikkuvista rissapyöristä? eikö takavaihtajan
voisi kehittää uudestaan siten esim. että takarattaallakin
olisi etuvaihtajan tapaan häkki mikä siirtää ketjun ja ketjun-
kiristys hoidettaisiin ketjun ylälinjalla erillisellä vekottimella.

antakaa ajatuksen lentää?

ja ei, vastaukseksi ei kelpaa napavaihteisto...

No itsellä oli mielessä siirtää koko takanavan toiminnot vaihtajineen nojapyörässä takahaarukan niveleksi. Tällä olisi jousittamaton massa vähentynyt ja siellä missä ketju kovimmille joutuu niin voisi käyttää 1-vaihteisen lujempaa ketjua ja ketjurattaita.

Olin jo navat tilannut ja homman miettinyt valmiiksi... kunnes totesin turhan kovaksi hommaksi tehdä, kun nykyiselläkin pärjää ihan tuolla maastossa ja lumihangessakin. 1x11 ja vaihtajan häkki voi olla lyhyt, siten kauempana maasta ja lumesta.

Pystypyörälle näitä löytyy ainakin sähköapujen muodossa, osassa on vaihteisto keskiössä ja taaksepäin sinkulana mennään.

Huomoidaan että tämä on pystäripuolella ja valmistusmääristä johtuen ei juuri kannattane tehdä nojakkitakavaihtajaa.

Tuota kun katsoo lienee nykytapa mielekkäin. Yläpuolelle ei kiristintä kannata laittaa, koska siellä on kova jännitys --> hyötysuhteen lasku.
Alapuolellakin kiristin pitää tehdä ketjun mukana liikkuvaksi, koska ketju ei taivu sivuttain paljoakaan. Tästä seuraa monimutkainen rakenne.
Takavaihtajaan yhdistetty liikkuu automaattisesti ketjun mukana.
Lumihanget ovat vielä marginaalialueiden riesa

Vaihtajan pitää olla sillä puolella mistä ketju tulee ketjupyörälle. Jos vaihtajan haluaa ketjun yläjänteelle, pitää vaihtaessa polkea taaksepäin aika matka, yli puoli takarattaan kierrosta. Etuvaihtaja on yläjänteellä koska se on se sisääntuleva puoli, vaikka onkin kireämpi ketjujänne. Yläjänteellä oleva kiristäjä toisi vetoon joustoa, jota kukaan ei halua.

Ketjun alajänteelle voisi kyllä miettiä rakenteeltaan matalampaa kiristäjää, jotta ketju ei menisi niin alas. Voisi käyttää lyhythäkkistä tai yksipyöräistä vaihtajaa. Jotain tähän tyyliin, mutta jousitettuna:

Tällaista vaihtajaa jo kehitellään
https://youtu.be/sq8MNivNdi4

Wacky kirjoitti:

Tällaista vaihtajaa jo kehitellään
https://youtu.be/sq8MNivNdi4

Tuollainen oli vähän aikaa sitten tuotannossakin, Gazelle Friiik; https://www.youtube.com/watch?v=wn8RUwW4Gkw
Flevobike oli sitä kehitellyt: http://velomobileseminar2012.blogspot.f ... teert.html

Millonkas pystypyöriin keksitään jotain uutta eikä vain kierrätetä samoja ideoita Super Champion vuodelta 1933:

"Uudet" rengaskoot ovat samaa kierrätystä. Kaivetaan vaan historian hämäristä joku melkein kuollut koko ja myydään sitä uutuutena, joka on parempi kuin tavalliset koot

jooseha kirjoitti:

Millonkas pystypyöriin keksitään jotain uutta eikä vain kierrätetä samoja ideoita

Miksi pitäisi keksiä mitään uutta, kun vanhakin on ihan toimivaa ja varsinkin edullista? Kaupallinen puoli vaatii toki jatkuvia "uutuuksia" ja suotakoon se siinä uskossa eläville. "joka ei tunne historiaa on tuomittu elämään se uudelleen"

Jukka

lumihanget/lumivallit/kinokset on ehkä "marginaalialuetta" mutta laajennetaan
sitten myös kura-alueet mukaan. kura on vielä pahempaa ketjuille kuin lumi/jää.

toisaalta miksi etu/takarattaat pitäisi olla järjestettynä noin kuin ne on nykyään
tavallisesti: miksei esim. takanakin voisi olla pienemmät rattaat sisäpuolella jos
se "vaaditaan" yläpuoliselle häkkisiirtäjälle. tai miksi takana on niin paljon rattaita
ja edessä vain 1-3 ... miksei esim. yhtä monta ratasta edessä ja takana. varmaan
tyhmiä ajatuksia mutta joskus näitäkin pitää esittää eli kyseenalaistaa se miksi
"aina ennenkin on tehty näin". se että ketjut viedään noin alas pitkän "varren"
muodossa aiheuttaa myös sen että epätasaisella alustalla varsi yleensä liikkuu
lähes kaikkiin sivusuuntiin, pahimmillaan "vatkaa" koko ajan.

vai olisiko viimeinkin hihnavedon aika käsillä? mun silmään tuo takavaihtajan
perinteinen muoto/malli näyttää kuitenkin "omituiselta" / vanhanaikaiselta
ja ihmettelenkin täällä miksi sitä ei ole vuosikymmenten saatossa pystytty
tai haluttu kehittää.

wwhv kirjoitti:

-klip -
toisaalta miksi etu/takarattaat pitäisi olla järjestettynä noin kuin ne on nykyään
tavallisesti: miksei esim. takanakin voisi olla pienemmät rattaat sisäpuolella jos
se "vaaditaan" yläpuoliselle häkkisiirtäjälle. tai miksi takana on niin paljon rattaita
ja edessä vain 1-3 ... miksei esim. yhtä monta ratasta edessä ja takana. varmaan
tyhmiä ajatuksia mutta joskus näitäkin pitää esittää eli kyseenalaistaa se miksi
"aina ennenkin on tehty näin". se että ketjut viedään noin alas pitkän "varren"
muodossa aiheuttaa myös sen että epätasaisella alustalla varsi yleensä liikkuu
lähes kaikkiin sivusuuntiin, pahimmillaan "vatkaa" koko ajan.

vai olisiko viimeinkin hihnavedon aika käsillä? mun silmään tuo takavaihtajan
perinteinen muoto/malli näyttää kuitenkin "omituiselta" / vanhanaikaiselta
ja ihmettelenkin täällä miksi sitä ei ole vuosikymmenten saatossa pystytty
tai haluttu kehittää.

Siirtäjän nyt vain pitää olla sillä puolella, mistä ketju menee ketjupyörälle, pyörien koolla ei ole merkitystä. Pyörältä poistuvan ketjun taivutteleminen on ihan turhaa.

Pliis, älä aloita hihnavedosta... ainakaan variaattorista. Olen yksi harvoista Suomessa joka on ajanut kiilahihnavariaattorilla varustettua protopyörää. Sitä kokemusta ei kukaan halua. Hihnavariaattorin järkevä käyttöalue on kierrosluvuilla, joihin polkijan kadenssi ei ikinä kohoa.

wwhv kirjoitti:

mun silmään tuo takavaihtajan
perinteinen muoto/malli näyttää kuitenkin "omituiselta" / vanhanaikaiselta
ja ihmettelenkin täällä miksi sitä ei ole vuosikymmenten saatossa pystytty
tai haluttu kehittää.

Se on helppo valmistaa sarjatuotannossa, toimii hyvällä hyötysuhteella ja vähällä huollolla koko polkupyörän elinkaaren. 99% maailman pyöräilykilometreistä ajetaan olosuhteissa ja kohteissa joissa hökötys on ongelmaton.

Jukka

Ks. velomobiilit - yleistä - Hilgo. Itsellä suunnitteilla tuossa näytetyn jatkokehitelmä. Ylimääräinen takanapa istuimen alle jossa 6-pulttinen levyjarru, sen tilalle takaratas ja samoin toinen takapyörän levyjarrun paikalle. Ylimääräiseen napaan tavallinen vaihtaja josta alin ketjunohjainrulla pois ja häkkiin ketjun ohjausta parantavat lepareet. Ketjun kiristys kahdella vastakkaisiin suuntiin käännetyillä ja eri korkeusasemaan laitetulla ketjunkiristimellä, kuvassa olevien rattaan paikan saa käännettyä. Pitäisi toimia mutta liekö mitään hyötyä ?
Jatkoketju takapyörään voi olla vahvaa/halpaa perinteistä. Jos on takajousitus niin ei bogoa (ketjun saa kulkemaan haarukan nivelpisteen läheltä riippumatta rattaiden koosta. Ketjut saa kurasuojaan. Jousittamaton paino alenee. Hill booster on mahdollista asentaa ylimääräiseen napaan (vapaaratas levyjarrun rattaan perään). Välityksen lisäsäätö helppoa takapyöräkoon mukaan. Muuta ?

kemppes kirjoitti:

Muuta ?

Hyötysuhde huononee, lisää painoa, lisää ääntä ja lisää huoltokohteita.

Jukka

wwhv kirjoitti:

toisaalta miksi etu/takarattaat pitäisi olla järjestettynä noin kuin ne on nykyään
tavallisesti: miksei esim. takanakin voisi olla pienemmät rattaat sisäpuolella jos
se "vaaditaan" yläpuoliselle häkkisiirtäjälle. tai miksi takana on niin paljon rattaita
ja edessä vain 1-3 ... miksei esim. yhtä monta ratasta edessä ja takana. varmaan
tyhmiä ajatuksia mutta joskus näitäkin pitää esittää eli kyseenalaistaa

Kannattaisikohan uuden keksiminen aloittaa tutustumalla kunnolla nykytilanteeseen, niin saa vastauksen noihin kysymyksiin. Silloin on parempi pohja keksiä uutta.
En halua vastata kysymyksiin kahdesta syystä. Ensinnäkin oma oivallus opettaa enemmän ja toisekseen en näe keksimisen tarvetta keksimisen takia. Kyllä noihin pitäisi osata vastata itsekin - ainakin jos on keksijä

kemppes kirjoitti:

Pitäisi toimia mutta liekö mitään hyötyä ?

Jos vetävä rengas on pieni, voi tuolla systeemillä käyttää normaaleja (pienempiä) eturattaita. Tämän takia myös vaihdeskaala laajenee vaikkei laittaisikaan kolmatta vaihtajaa. Lisäksi toisioketjun voi korvata hihnalla, jolloin kaikki ketjut ovat kinnerin sisällä sääsuojassa

Hyötysuhteen marginaalisen huononemisen peittäisi suojassa olevan ketjun pienempi kitka ? Painon lisäys on pieni, napa ja kaksi ratasta. Äänen lisäykselle en keksi syytä, systeemin voi vaikka koteloida.
Kolmatta vaihtajaa ei tarvitse, keskinavasta on kiinteä linja takapyörään mutta rattaiden koolla voi välitystä muuttaa. Eli kolmannessa keskinavassa ja takanavassa tuollaiset rattaat.
Mikähän olisi hihnavälityksen hyötysuhde ?