De Vermis Mysteriis

Haluatko jakaa Sinun omia kokemuksiasi/näkymyksiäsi nojapyöräilystä?
propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 17 Syys 2010, 01:08

Olinkin jo vähän katsellut että koskas ilmaantuu sun kiitäjään levyt, nimittäin SIIHEN ne sopii. Mulla loppuu vaihteet ennen kuin aletaan olla niissä vauhdeissa kun levyjä tarvitaan... Mutta onhan vielä ne ulkonäölliset syyt 8)
Punnitsin kojootin ja vaaka näytti 18 kg, 0.5 kg resolla. Trike painoi 28 kg joka rengas erikseen punnittuna.

Hmm... Kojootti. Mistähän sais jotain tarroja tyyliin Kelju K. Ja hitsin hitsi kun ei tosta Maantiekiitäjää saa, olisin hankkinut sellasen Beep-beep torven :wink:

propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 17 Syys 2010, 21:07

Saimpas sen penkinkin peitettyä!
Ja eikun koeajolle heti kun vähänkään tiet kuivui. Vähän oli horjakan tuntuista ja selkänoja tuntui jotenkin kovalle. Sitten vielä hiihtohousujen olkainlenkki painoi ikävästi mutta kyllä se siitä lähti menemään. Lukkopolkimet auttaa mutten saanut aikaiseksi sellaista pyöritystä kuten harjoitellessani normipyörällä.

Ojakkalasta palatessani kun koetin vaihtaa pienemmälle, ketju poukkasi kiinni ja rämähdin nurin, vauhtia ehkä joku 25 mutta ei edes jälkeä tullut vaatteisiin. Penkin etukulma vähän aukesi ja ekaa kertaa otti takavaihtaja sellaisen tällin että kiinnike taipui vaikeuttaen vaihtamista. Kengät irtosivat lukoista (vahingossa) molemmat jossain kaatumisen aikana.

Nyt ekaa kertaa häiritsi se, että hiekkaa ripsii renkaista sekä silmiin että niskaan, paranneltavaa riittää jos aikoo ajella näillä keleillä. Ainakin takalokari ja jämäkkä suoja etulokarin takaosaan.

No, vali vali vali. Parempi siitä tuli kuin uskalsin toivoakaan :D

Kuva
Kuva

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11188
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja jviirret » 18 Syys 2010, 09:28

Maalaus tekee ulkonäölle ihmeitä...

Jukka
IRC:ssä kanavalla #nojakki

Avatar
Pastori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5971
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:07
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja Pastori » 18 Syys 2010, 10:16

Jep.
Hienolta näyttää. Tämä on ollut muutenkin hyvä ketju. Tänks vaan.

propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 18 Syys 2010, 21:52

Pastori kirjoitti:Jep.
Hienolta näyttää. Tämä on ollut muutenkin hyvä ketju. Tänks vaan.


No, vahingolle nyt mittään voi :mrgreen: Sitäpaitsi koko homma tuli aivan nurkan takaa "yllättäen ja pyytämättä" mutta lähti lapasesta sentään vauhdilla!

propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 21 Syys 2010, 00:59

Kun kerran säät suosivat ja pyörä on "valmis", silloin ajetaan.
Aamupäivällä tein parinkymmenen kilsan lenkin, ja iltapuolella oli pakko jatkaa josta tulikin kolmikymppinen, lähes Lohjalle asti.
Meni hieman "pitkäksi", ei ollut valoja yms ja vähän nolotti körötellä hämärän tihentyessä ja varoitella muita takajarrua lukossa käytellen. Mutta huonoja kommentteja ei kuulunut.

Iltakeikkaa ajoin vähän keskinopeutta silmällä pitäen, eli yritin pitää/hakea matkavauhtia ja yllätys oli mukava, 18.7 km/h!
Muutamassa pidemmässä mäessä laskettelin otettuani pohjalle jotain kolmenkympin vauhdit ja maksimiennätys 42.3 km/h, juhuu!
Eikä huolen häivää, huomasin että pyyttoni painaa kiltisti mennä kun sille höpöttää koko ajan mukavia :lol:
Toinen teoria kyllä vetoaa siihen että höpöttäminen vie sen verran aivokapasiteettia, ettei pysty tekemään turhia ohjailuliikkeitä :mrgreen:
Taitaa se valkoinen pitkähihainen olla seuraava päälläoleva jos pidempiä alamäkiä pukkaa eteen... Mutta eihän se Pythonointia estä, oikea kädettömien kulkupeli siis :wink:
...Joo. Kumpaahan tuli yliannostus, maakaasua vai kuuta?

Kuva
Kuva

propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 23 Syys 2010, 18:36

Jo pidempään on haluttanut tehdä videopätkiä, joten vanha pokkari taskuun ja lenkille.
Heti alkuun luulot pois ja skeittirampille :)
Kokeilua myös reunakiveysten, kuoppaisen hiekkatien ja metsäpolun kanssa.
Näistä siis löytyy pätkät Linkkivinkit/pythonvideot- puolelta.

Kokeilin myös mennä hiekkatietä ylämäkeen. Tie oli vähänkäytetty, hieman vesiuria ja lyhyttä ruohotöyhtöä keskellä ja sivuilla, eli ei mitään rullasoraa.
Mäki nousi kohtuu hyvin, vaihteet etu keskimmäisellä, taka toiseksi kevyimmällä (Megarange).
Uskoisin että pystypyörällä samoilla vaihteilla ei ihan penkiltä poljeta, ilman lukkoja. Pythonilla ajettuna persaus nousi parissa kohden.
Kokeilin myös huomattavasti jyrkempää, lyhyttä asfalttimäkeä joka meni samoilla vaihteilla mutta vaati lopussa vauhdin pitämiseksi vain hartiat penkissä- rutistusta.

Yhdessä pitkässä ajotie-alamäessä testasin vauhtia ja puolessa välissä näin että auto ilmaantui mäen päälle. Aiemmasta oppineena päätin vaihtaa isoimmalta takavaihteelta kevyemmälle ajoissa, ja hyvä niin koska _tietenkin_ se leikkasi kiinni! :evil: ja vauhtia 38km/h...
En sentään siihen kaatunut mutta yllättävän polkemisjumin takia pyörä heittelehti kummallakin kaistalla kunnes sain hommaan rotia ja pääsin vielä kvl väylälle valuttelemaan hyvissä ajoin ennen kuin auto meni ohi.

En oikein ole saanut selvyyttä miten se jumi tapahtuu, mitä sille voisi tehdä? Jotenkin vaihtajan pikkurattaan ja pakan väliin ketju kai menee vinoon satunnaisesti. Lastentauteja, piru vie.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13367
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja PW » 23 Syys 2010, 20:05

Aloittelevana pythonauttina kattelin videot tarkkaan mutt en tiedä ymmärsinkö mitään itse ajamisesta. Pääosin näytti helpolta paitsi tuo 10 video jossa oli lähtötilanne, oliko se ensimmäisiä pätkiä ?
Tuolla vilahti vissiin hipparion kuvissa , auttoiko sen ajokokemus pythonilla opettelussa ?

Petri W
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 23 Syys 2010, 21:47

Joo hipparionilla ajo harjoitti tarvittavia lihaksia, tykkäsin ajella sillä "kädettömänä" mutta tasapainoilureaktiot oli uutta pythoniin siirryttäessä.
Tuossa lähtötilannepätkässä nähdään aivan ensimmäiset metrit mun python-uralla :)
Harjoittelu oli pitkälti etenemisen yrittämistä ja yritin koko ajan rekisteröidä mitä nyt tapahtuu? Sitten pidin hengähdystauon ja mietin mitä äsken tein, ja miten siitä voisi parantaa. Sitten taas. Yön yli nukuttua seuraavalla kerralla homma sujui paremmin! Pienin askelin mutta tärkeää että tajuaa mitä on taas oppinut, se kannusti eteenpäin.

Nuo videot... En mäkään niitä katsomalla oppis ajamaan, ja kun itse katsoin omaa ajamistani, siitä tuli aivan eri fiilis kuin mitä ajaessa oli!
Ehkä niitä katsomalla saa ideoita mitä pythonilla voi tehdä, mutta kovin ulkokohtaisesti. Kevätpuolella kun katsoin jviirretin videon, olihan se hienon näköistä mutta se auttoi "vain" pitämään hyvän inspiraation päällä projektin suhteen, että sitä kautta edisti myös ajamisen opettelussa sitten kuitenkin.

Ja nyt on pyörälenkit saaneet ihan uutta ulottuvuutta mitä ei edes hipsulla tullut. Ainakin se, että pythonilla ajamisen taito
kasvaa pitkän aikaa joka on mulle tosi kiinnostavaa, ja pakko myöntää että on magee fiilis vetää niin erikoisella vekottimella että kerää positiivista huomiota eikä leimata "-jatkeeksi" :)

propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 28 Syys 2010, 20:43

Haa, 300 km rikki ja edelleen ajotuntuma paranee, pikkuhiljaa tajuaa miten voi päästä nopeammin. Pienistä asioista se riippuu.
Nyt alkaa päästä jo jalkaterien puutumisesta yli, lukkisten kanssa aletaan olla jo sinut, jopa niin että tavallinen puoli dual-polkimista ei käyttöä kohtaa...
Isojen teiden pientareitakin on käyty kokeilemassa mutta ei ole rentoa siellä ajo. Jotenkin sellainen säikky fiilis, ei hyvä!

Polkuajelua on harrastettu videointien vuoksi, tehdyillä ulkoiluväylillä on jo hieno ajella jos ei ole liikaa juuria. Juuria ylittäessä paukkaa helpommin vanteelle ja snakebite pythonissa kuulostaa kummalta.
Viimeisimmässä pätkässä "Polkupython" on kyllä kohtia joita ei viitsisi usein ajella.

Kävin pitkästä aikaa kaverilla jonka kanssa tehtiin aikanaan Hipparion, ja sieltä löytyi tosi sopiva palanen paksua vaimenninkumia. Kotimatkalla kokeilin sen ominaisuuksia ja se selvisi että eturenkaan kohtaamia tärskyjä se ei pahemmin vaimenna mutta takarengas toimii paljon pehmeämmin hyppyyttämättä kuitenkaan. Sellainen polkimen kokoinen biitti, pitkä sivu puristuksessa.
Kyllä pieni jousto tekee ajamisen paljon rennommaksi, kunhan on oikeassa kohden :mrgreen: Varastossa olisi kapoisempikin 26" rengas mutta saahan nähdä tuleeko kokeiltua. Olikohan tuo alla oleva jotain 1.95" vai 2.10", erittäin suositeltava kaikenlaisiin kanttikiviin, juuriin, asfaltin reunoihin/halkeamiin yms. koska jonkunlainen vauhti on noiden kohdalla pidettävä kuitenkin enkä tykkää kivikovasta kumista.

propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 06 Loka 2010, 22:22

Huh mikä päivä.
Hienon syyssään inspiroimana olen tällä viikolla ulkoiluttanut Pythonia, ja tänään suuntasin jalkapohjat taas kohti Muijalaa.
Siellä olikin tosi hienoa lurutella pitkin ja poikin asuinalueilla, ja näinpä erään koulun seinustalla tutun oloisen Sinnerinkin! (Korjaus: Pikemminkin Nazca Explorerin)
Vastaan tulleissa alamäissä tajusin kokeilla jännittää itseni polkimien ja selkänojan välille, ja kumma juttu että alkoi tuntumaan ihan iisiltä sellainen 45km/h vauhti. No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
No siitä tuli sellainen rento 34 km lenkki, ja laskin että puuttuisi parikymmentä kilsaa neljästäsadasta, eiköhän se saada lähipäivinä hoidettua.

Kuuden aikoihin keittelin kaffetta kun yksi kaveri soitti että lähekkö jollekin pikku lenkille nojksines? Ajattelin että sehän kuulostaa hyvältä palauttavalta suoritteelta.
Totuushan siinä selkeni kun lähdettiin kohti Vihtiä Koivissillan kautta, jota olin karttanut kuin ruttoa kapean tienpenkereen ja parin mutkaisen jyrkän mäen vuoksi. Onneksi oli hyvä kirittäjä, joka tosin paukkasi ekassa kunnon alamäessä ohi juuri kun mua alkoi jo hirvittää (vauhtia noin 50 ja takana auto himmailemassa), sillä siis maasturi slikseillä. Ehdin vain kuulla että "viittäneljää nytte...!" Onneksi pysäytettiin seuraavalle pysäkille tasaamaan pulssia :)

Sitten tuli törkein vastamäki jossa ei tiennyt kumpi laukeaa ensin, usko tekemiseen vai gluteus maximus. Jotenkin vaapuin mäen päälle hädintuskin kriittisen hitauden ylittäen. Ja, yllättymättömyyksissäänkään seuraava juonenkäänne oli reitin jyrkin alamäki, takaa kuului "nyt täysii!" Joo-o.
Eli vauhtia koneeseen ja pykälää sisään... ja vauhtia tosiaan piisasi! Eihän siinä auta muu kuin pää kylmänä, ruoto jäykkänä ja pientä rauhoittavaa hyräilyä...
Ja seuraavaksi kaveri liipasee ohi :shock: Voe perrk...!
No, siitä selvittiin kuitenkin, eikä ajo sen epävakaammalta oikeastaan tuntunut vaikka gps:n loki kertoikin että siinä housut lepattivat 52 km/h vauhtia.
Kyllä tuli Vihdin ärrällä kaakao tarpeeseen! Kaveria huvitti kun nuorempi väestönosa poikkeuksetta sekosi pasmoissaan meidät havaittuaan.
Kotimatkalla alkoi jo hämärä tiivistymään, onneksi toisella oli etuvalo ja toisella takavalo, ja normaalireittiä kiitos!

Päivän saldoksi tuli lopulta 400 km rikki, päiväkohtainen matkaennätys 58 km, maksiminopeus uusiksi ja pystäriin vertailua (tosin normiajajasta ei voida puhua).
Ja nyt tiedän mitä on "hyvä palauttava suorite". Tästä jatkuu!

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 9020
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja jori » 07 Loka 2010, 16:02

Hauska tarina! :D
Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. -Sakari Holma

ajarmala
Sisällöntuottaja
Viestit: 1158
Liittynyt: 10 Heinä 2009, 00:17
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja ajarmala » 08 Loka 2010, 02:29

propel kirjoitti:Totuushan siinä selkeni kun lähdettiin kohti Vihtiä Koivissillan kautta, jota olin karttanut kuin ruttoa kapean tienpenkereen ja parin mutkaisen jyrkän mäen vuoksi.


Pyölintie kannattaa aina ajaa pohjoisesta etelään, niin silloin voi nauttia alamäet loppuun asti. Jos sen ajaa pohjoiseen, loppuu viimeinen jyrkkä alamäki ikävästi VT2:n risteykseen, jossa joutuu jarruttemaan. Ojakkalasta on kivin ajaa kirkolle Suonpääntien kautta. Tiellä ei ole liikennettä, joten sillä voi ottaa koko kaistan haltuun.

T. Ari
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014)

propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 08 Loka 2010, 14:38

jori kirjoitti:Hauska tarina! :D


No joo, tossa tulee vielä sama ilmiö kuin itsetehdyissä polttopuissa, vaikuttaa kahdesti :wink: Eikä tartte keksiä mitään, kuten fiktiossa kuulemma...

ajarmala kirjoitti:Jos sen ajaa pohjoiseen, loppuu viimeinen jyrkkä alamäki ikävästi VT2:n risteykseen, jossa joutuu jarruttemaan. Ojakkalasta on kivin ajaa kirkolle Suonpääntien kautta. Tiellä ei ole liikennettä, joten sillä voi ottaa koko kaistan haltuun.


Hitto vieköön, kyllä muuten jarruttelin jo puolivälissä mäkeä, sen verran oli ihmeellistä kyytiä. Toi Suonpääntie on kyllä varteenotettava pätkä varsinkin kun siihen tuli asfaltti. Saas nährä koska kojootti jolkottaa sinne...

propel
Viestit: 128
Liittynyt: 03 Touko 2010, 20:37
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: De Vermis Mysteriis

ViestiKirjoittaja propel » 03 Heinä 2011, 21:41

No niin, uusi vuosi uudet kujeet! (ajoissa liikkeellä kuten aina).

Kojoottia on lenkitetty reilu 100 km ihan pikku lenkkejä, mutta homma toimii yhtä kaikki. Ajaminen on aina aivan mahtavaa 8)
Suonpääntien kävin pisimmillään kokeilemassa, eikä jäänyt viimeiseksi kerraksi! Pitkiä alamäkiä joissa voi vauhdinsietokykyä harjoittaa eikä muuta liikennettä juurikaan. Yhdessä kohden oli noussut tiehen iso kuhmu, joka oli maalattu huomiovärillä. Joku oli tästä huolimatta päräyttänyt reilumman pohjakosketuksen niin että bitumin kappaleita oli tien leveydeltä ja sen kokoisia että kannattaa väistää. Oli mahtanut olla tälli.

Pyörään ei ole tarvinnut miettiä muutoksia, mutta etujarrut olisi varuilta hyvät, pelkkä takajarru on varsinkin alamäessä huono viimeistään jos rengas ei pidä. Kahvan sijoitus ollut ongelmana, joutuu ehkä selkänojan sivuun sen asentamaan.

Takalokari on myös tarpeen, niska ihan hiekassa. Siinäkin kiinnitys ongelmana, onneksi se ei joudu rasitukselle alttiiksi kuten etulokari.

Voimansiirtoa uusiksi ja levytyksiä pinnoihin, joku soittokello, gpsille ja juomapullolle paikat... Onhan näitä kunhan taas inspis iskee kohdalle. Tätä kyllä viritteleekin mielellään, koska ajamista tulee olemaan! Viime vuonnahan aloitin ajelut vasta 8.7. ja silti tuli rapiat 400 mittariin. Nooh ei meillä lasketa...


Palaa sivulle “Päiväkirjat”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa