Kirjoitin niin kauan Oppulle toiseen ketjuun pyörän valintajuttuja, että aihio vitsikkäästä viestistä Star Warsin episodien yhdistämisestä poskelleen menneen terveyden ja kunnon suhteen jää nyt yrittämättä. Tyylilaji mallia Phantom Menacesta terveyden hajoamisesta vielä enemmän Revenge of the Shit happens lisää taas tänään A New Hope crushed, kun keuhkot piiputtivat oikein huolella. Vaikerruksiin siis.
VAikkei voi olla palautuminen kohdillaan ja nilkan etupuolen jänteet ovat selvästi rassatut, ajattelin juoman ja astmakohtauslääkken kanssa katsella, missä mennään kunnon suhteen juoksulla Stadionin pururadalla. Tasan kilsan juoksin, kun tuli yllättävä suojaus kiusatuille keuhkoille. Ehkä tosi hyvä juttu jälkioireet huomioiden. Luulin hyvästä Lidlin papupihivistä kuluneen sen verran aikaa ja Sithin hajua, että uskallan kävellä pururadalle ja vetää yhden kuntooni nähden kovan kierroksen. Luulin etukäteen, että keuhkot, sydän tai hapotus löisivät kapuloita rattaisiin. Tai vaikka edes arka käsi.
Tuli puun takaa, että niin koville otti tottumattomalle systeemille tosissaan rypistys että murkinan jäänteet kaasuttivat sisällä pysyen niin paljon, että tuntui, että löysät huonot ovat housussa hyvin pian. Kävelyksi ja taskujen kopelointi paperia etsien, kun tuntui siltä, että on 80-20 että sa poiketa polulta pepun tuuletukselle kahvalla 
Ottaa muuten luonnon käsky, ei virheellinen sanonnan kutsu, kummasti pois kuntoilijan motivaation. Teidän kilpajuoksijoiden päästelevän ihan vapautuneesti housuun kesken kisan isommat ja pienemmät huonot. Mä en ollut kisassa ja juoksu on vain tukea muulle elämälle ja lajeille.
Star Wars yhteys tuli mieleeni heti alkuun juostessa, kun hengityksen lämmitin naamalla menin ja kuullostiin normaalisti kuullusta Darth Vaderista poiketen lähempänä kliimaksia olevalta versiolta 
Yhtä keuhkoisa ääni, mitä nyt kovemmin puuskuttaen paljon tiheämmin ikään kuin olisi silmät kierossa hehe. Ai alaikäisillekin sopivampaan suuntaan säätö viestissä kiitos?
Jonasportin istuvuus naamalle ei ollut hyvä, kun joka hengityksellä falskasi suunnilleen koko matkalta maskin ja ihon välistä ilmaa. Oli helppoa tuntea ja havaita kylmä kuiva ilmavirta maskin alta kohti suuta ja nenää, kun kylmästä huolimatta hengitin ulos vesihöyryä niin, että alusta asti oli hieman höyryä linsseissä ja maskin sisällä iho oli kostea ja lämmin ulos hengityksen aikana ja paljon kylmempi sekä kuivuva sisään hengittäessä. Keuhkolääkärin mukaan ja kukemani mukaan vaihtuva lämpötila sekä kosteus ei ole hyvästä astmalle.
Ärsytti aika tavalla keuhkoissa ja riskirajoilla menin tietoisesti hakiessani turvallisia treenirajoja. Eiköhän ole näin kylmällä maski naamalla syytä ottaa iisimmin jatkossa, kun kotiin päästyäni kävelyn jälkeen maski naamalla koko ajan ärsytti ja porraskäytävään tultuani erilämpöistä ilmaa ilman maskia hengittäessä tuli yskänkohtaus syvältä lähtien, koristen ja hinkuen kuin refleksipaikkaan lyöden. Ei ollut mitään mahdollisuutta pidätellä tai taistella vastaan, lähti ammuttuna niin äkkiä, ettei ollut mahdollista edes reagoida rajoittamisyrityksellä. Ajatusta nopeampi ärsytys. Suihkussa Palmoliven Mild and sensitive suihkusaippua aiheutti toisen hinkuröhkinnän. Aika kivuliaita olivat. Jo juoksun aikana poltteli/kirveli aika tavalla keuhkoja. Ei yhtä pahasti kuin Helsinki Low Riden kortteliajon päätteeksi, kun olen nyt paremmin kuntotutunut viime pitäkstä vaivakierteestä. Vaikka lääkekuuri on kesken.
Henkisesti syö aerobisen kunnon heikkous ja taas yksi rajoite. En myy maata, kun Suomen lyhyessä kesässä on lämpimämpää ehkä (Havis Amandan patsaassa jääpuikkoja tänään), joten keuhkot saavat ilmasta vähemmän arsytystä myöhemmin, kun ehtii heikkoa juoksukuntao nostaa vielä mutenkin.
Polar M450 urheilutietokone ärsyttää. Ei alkanut mittaus siitä kohdasta, mistä lähdin lenkille. Laitoin koneen mittaamaan ulko-ovella ja signaalin löytymisen jälkeen kävelin perille painaen kierrosmerkintänappulaa. Minulla on risteyksessä tarkka lähtöpiste ja mittaus kierokselle alkoi muutaman kymmentä metriä pielessä Uimastadionin viereisellä kalliola korkealla ollen metsässä. Jos reitti olisi oikea, olisin pudonnut jyrkänteeltä löhes vauhtitielle, eli sivusuunnassa ainakin yli 10 m heitto. no biggie, jos ei työreissulla alamäkinopeuskokeiluni olisi ollut vielä pahemmin päin mäntyä. Suurimmat nopeudet osoitettiin eri suoralle pari sataa metriä ennen alamäkeä kohtaan, jossa rullasin edessäolevaan mutkaan tuloa varten 
Jäi epäilyttämään laitteen tarkkuus takin taskussa. En siis luota korkeusmittauksiin, kun takki ei ole oikea ympäristö paineella korkeutta mittaavalle laitteelle ja valmistaja kertoo suoraan rittämättömyyydestä tarkkuudessa teollisuuskäyttöön. En luota automaattisesti enää nopeusmittauksiinkaan katsottuani nopeutta eri kohdissa rataa.
Ei kuullosta helposti nieltävältä, että lievässä ylämäessä faux flat pyöräilytermein nopeus oli 6-8,5 km/h, tasaisella 10,5-11,2, alamäessä 14 max kovaa mennen juurikaan jarruttamatta ja jyrkässä ylämäessä säästellen muka 11,2. Vaikeaa on päästä kiini löntystellyn ylämäen todelliseen nopeuteen kiinni, kun jo lähtöpaikka kierrokselle heitti ja ennen alamäkeä reitti veisi minut pois kalliolta vapaapudotukseen. Huomioiden korkeuden mitatut nousut ylämäen tunnistamisessa, jossa muka olisin mennyt löntystäen 11,2 km/h ja seuraavassa kohdassa lähes yyhtä suuret nopeudet pitkään, voi todeta, ettei vauhti pudonnut missään läheklläkään jyrkkää mäkeä sille tasolle, jolla menin tasaisella tai lievissä alamäissä??? Eh? Luottoa vähenee kummasti. Luoton puuttuessa tosiaan katsoin reilusti ennen ja jälkeen ylämäkeä nopeuksia ja eipä pudonnut vauhdit, vaikka takaan ,että putosi paljon, kun kokemuksesta otin tehot pois jo ennen ylämäkeen ehtimistä ja vauhti kuoli sipsutusaskelein ehkä 30-40 cm askelpituudella hitaasti rennosti itseäni säästellen. On pakko kun sukuvikana 100 m spurtti nostaa hengitystiheyttä ja kastelee paidan rintaan. Siten tiesin lyhyen kävelyn toimiessa alkuverryttelynä, että hengitystiehys karkaa taivaisiin äkkiä. Näin kävi jo ennen alamäkeä, joten sököillä keuhkoilla oli pakko sipsuttaa säästellen ylämäki. Rinnassakin tykytti jo kviasti nopean jyrkän alamäen jäljiltä.
alamäen nopeusilmoitus max 14 km/h se vasta syökin miestä ja luottamusta, että mitä ihmettä. Ovatko ihan tosissaan sitä mieltä, että kun mä menen kovaa, lähes täysiä, alamäessä kiihdyttäen varsin vähän kiihdytystä jaruttaen pitkin askelein isolla kadenssilla, hetken huippunopeus vastaa keskinopeutta hieman yli 3 tunnin maratoonilla? En usko itseäni sentään noin muumioksi, joten epäilen vahvasti mittausten luotettavuutta metsässä takin taskusijoituksessa.
Ei auta kuin mennä mitatulle matkalle sprinttaamaan avoimelle paikalle kellottamaan eri laitteellakin, kauanko kuluu. Ja laskea, miten nopea keskinopeus mulla oikeasti on sprintissä ja Polarin mukaan. Junnuna nopein koulun liikuntatunnilla maikan mittaama satanen 13,8 s. En siihen varmaan pysty, mutten ihan kaakiksi tunne itseäni alamäessä kuin keuhkoiltani, kun tuntui melko vastaavalta kokoluokalta vauhti, jota kone väitti 14 km/h. Satasen enkkani rikkoo mukavalla marginaalilla maailmanennätyksen maratonilla ja tuon 14 km/h, joten jotain tässä nyt haisee. Kokoluokkaa kaksi kertaa hitaampi ilmoitettu alamäkihuippuvauhti kuin junnuiän paras 100 m keskinopeus tasaisella? Hoo Moilanen. Kaiken takia sitä nuhapumppua pitäisi lähteä kirillä mittaamaan. Keuhkojen kunnon huomioiden saan yritykseen kerätä kuntoa lämpöjen merkittävää nousua odotellessa. Olisiko jo ensi vuonna plussan puolella lämmöt koko päivän loppukesästä?
