Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]

[rutunen]

Päivämäärä: 03.05.2015
Ajokilometrit yhteensä: 286

Eka kunnon lenkki autoteitä pitkin. Yhdistettyä maantie/taajama-ajoa 35,63 km, keskari 30,3 km/h. Ekat 22,5 km oli 33,2 km/h kun oli niitä maanteitä enimmäkseen. Siinä missä Fuego kulki 40 km/h niin Questilla pääsi 50 km/h, molemmissa Marathon Plussat alla. Säädin vaihteistoa ja huomasin pari naarmua pohjassa. Tiedän mistä ne ovat tulleet ja varon jatkossa perästä nostoa ja oven kynnystä. Onneksi on se automaalipinta eikä geelipinta.

Vaihteisto on äärimmäisen aikaavievää säätää yksin. Minun pitää alistaa joku ajamaan tuolla pyörällä ympyrää ja juosta itse perässä voiveitsen / teeseitsekulmatalttaruuvimeisselin kanssa perässä säätämässä L ja H -ruuveja. Tavallisen ruuvarin kanssa olin pulassa kun ne ruuvit sojottavat rungon sisälle päin.

[Wacky]

Minun pitää alistaa joku ajamaan tuolla pyörällä ympyrää ja juosta itse perässä voiveitsen / teeseitsekulmatalttaruuvimeisselin kanssa perässä säätämässä L ja H -ruuveja.

L ja H ruuvit on stopparit jotka saa kohdilleen erittäin helposti eikä niihin yleensä pitä koskea sen jälkeen, koska ne säätävät vain liikeradan maksimeja eikä siirrä itse vaihteiden osumista rattaille millään tapaa. Itse vaihteiden säätö tapahtuu säätöruuvista joka on vaijerinkuoren jommassa kummassa päässä tai joskus keskellä sitä.

[rutunen]

Minun pitää alistaa joku ajamaan tuolla pyörällä ympyrää ja juosta itse perässä voiveitsen / teeseitsekulmatalttaruuvimeisselin kanssa perässä säätämässä L ja H -ruuveja.

L ja H ruuvit on stopparit jotka saa kohdilleen erittäin helposti eikä niihin yleensä pitä koskea sen jälkeen, koska ne säätävät vain liikeradan maksimeja eikä siirrä itse vaihteiden osumista rattaille millään tapaa. Itse vaihteiden säätö tapahtuu säätöruuvista joka on vaijerinkuoren jommassa kummassa päässä tai joskus keskellä sitä.

Jep, tuossa lisävaikeutta tuo mukaan vielä se, että Questissa pitää olla joku istumassa että pulley on siellä kotelon sisäpuolella, ja kasettia/pulleyta ei voi katsella näppärästi takaapäin. Mene ja tiedä onko noissa Velomobiel.nl:n vehkeiden vaihteistosäädössä sitten joku näppärä tekniikka mitä ei manuaalissa lukenut. Miun kokemuksella jos ne eivät ole täydellisesti säädetyt, niin sitä säätöruuvia (barrel adjuster) joutuu koko ajan näpräämään ajon aikana.

[jviirret]

Jos tuolla "barrel adjusterilla" ei saa vaihteita toimimaan niin epäilisin vahvasti vaijeria. Liian tiukkoja mutkia tms. Uudessa pyörässä se varmaan on muuten kunnossa ja voideltu oikein. Toinen mahdollinen vika on, että pakka ja vipu on "eriparia", eli vivussa eri määrä pykäliä kuin pakassa.

Jukka

[rutunen]

Jos tuolla "barrel adjusterilla" ei saa vaihteita toimimaan niin epäilisin vahvasti vaijeria. Liian tiukkoja mutkia tms. Uudessa pyörässä se varmaan on muuten kunnossa ja voideltu oikein. Toinen mahdollinen vika on, että pakka ja vipu on "eriparia", eli vivussa eri määrä pykäliä kuin pakassa.

Jukka

9-kasetti siinä on ja vaihtajassakin on 9 pykälää. Kaikki vaihteet kyllä menevät päälle mutta sitä vaijerin kireyttä pitää säätää ajossa. Fuegossa mulla oli sama ongelma, kunnes säädin tosi tarkasti nuo L ja H -ruuvit. Sit alkoi pelittämään.

[Wacky]

Takavaihtaja ei tiedä montako vaihdetta siellä on, eli jos ongelma olis pykälien määrissä se on kasetin lehtien määrä ja vivussa olevien pykälien määrän välillä.
L ja H ruuvien säätäminen vaikuttaa ainoastaan kaikkein suurimman ja pienimmän rattaan toimintaan koska se edelleen rajoittaa vain vaihtajan liikerataa, eikä muuta mitenkään vaihteiden suhteita millään tavalla. Barrel adjusteri siirtää missä kohtaa vaihtaja on kullakin vaihteella joka pitää saada kohdilleen rattaiden kanssa niin että homma toimii.
H ja L ruuvit niin että vaihtaja saa siirtyä niin että ketju on ongelmitta isoimmalla ja pienimmällä rattaalla, sitten barrel adjusteria niin että vaihde vaihtuu siihen koskematta isoimmalta toiseksi isoimmalle ja pienimmältä toiseksi pienimmällä ilman ongelmia niin sit ne kaikki on kohdillaan, jos ei niin sitten korvake on vääntynyt.

[J-Drums]

rutunen: Ootko ottanut vaijerin irti vaihtajasta, eli aloittanut homman ihan alusta? Eli vaihde suurimmalle ja vaihtaja nojaamaan tohon H-rajoittimeen. Sitten vaijeri irti ja takaisin kiinni turhia kiskomatta. Tätä ennen barrel adjusteri kannattaa säätää ihan kiinni.

Musta nimittäin kuulostaa siltä, että vaijeri olisi vähän väärästä kohtaa kiinni, jolloin käy just noin. Osa pakasta saattaa toimia OK, mutta toinen pää ei. Ainakaan mun kokemuksen mukaan vaijerin kiinnityksen ei tarvi olla kun pari milliä sivussa.

[rutunen]

rutunen: Ootko ottanut vaijerin irti vaihtajasta, eli aloittanut homman ihan alusta? Eli vaihde suurimmalle ja vaihtaja nojaamaan tohon H-rajoittimeen. Sitten vaijeri irti ja takaisin kiinni turhia kiskomatta. Tätä ennen barrel adjusteri kannattaa säätää ihan kiinni.

Musta nimittäin kuulostaa siltä, että vaijeri olisi vähän väärästä kohtaa kiinni, jolloin käy just noin. Osa pakasta saattaa toimia OK, mutta toinen pää ei. Ainakaan mun kokemuksen mukaan vaijerin kiinnityksen ei tarvi olla kun pari milliä sivussa.

Kokeilin ensin ihan ilman vaijerin irroitusta. Kun ei mennyt kuntoon tuolla niin hoidan homman kunhan saan pari kättä jeesaamaan.

[Wacky]

Muista vetää vaijeri ohjeiden mukaiselta puolelta vaihtajanruuvia koska jos vetää toiselta puolelta se vaikuttaa sen vetosuhteeseen ja se taatusti sotkee vaihteet.

[rutunen]

Päivämäärä: 05.05.2015
Ajokilometrit yhteensä: 325

300 km ajettu joten päätin tarkastaa Toe in / Toe outin eturenkaista. Suomeksi siis aurauskulmat. Vedin mittaustyökalun kiinni vanteen ja kumin reunaan ja mittasin työntömitalla yhtä kohtaa mittaustyökalusta.

Takaosassa näytti 3,47 cm. Etuosa näytti 3,56 cm.

0,9 mm Toe outia.

Velomobiel.nl suositteli 0-2 mm Toe iniä aurauskulmiksi, eli eturenkaat ovat vähän sisäänpäin. Löysytin manuaalin mukaan ne kaksi mutteria siitä ohjaavasta sauvasta, pyöräytin palloniveltä yhden kerran ympäri vastapäivään ja mittasin uudelleen aurauskulmat. Nyt edessä 3,53 cm ja takana 3,66 cm. 1,3 mm Toe iniä siis.

Tässä vaiheessa vedin johtopäätöksen että em. mittaustyylillä yksi pallonivelen kierros ohjaavassa sauvassa vastaa 2,2 mm muutosta aurauskulmassa. En keksinyt miten kulmia voisi säätää sen tarkemmin kun ohjaavat sauvat ovat varmasti kierteiden tiheydeltään identtisiä toistensa kanssa joten ei voi tehdä sitäkään kikkailua että säätää vasenta puolta x-määrän ja oikeaa puolta y-määrän vastakkaisiin suuntiin. Tämä selittäisi myös sen, miksi tuo suositeltu väli on niinkin iso kuin 0-2 mm.

Sama homma videolla Youtubesta, Mangon kanssa tosin. (Kelaa 9 minuutin kohdalle)

Toivottavasti saisin tänään kaverin tohon L/H -säätelyyn. Huomasin muuten, että takavaihtajan huoltokopan rei-istä on päässyt likaa sisälle koppaan. Pitänee käydä katsomassa löytyisikö LVI-liikkeistä tai Kumipörssistä jotain todella pieniä tulppia jotka menisivät noihin reikiin. Tai sitten pidän tuon nykyisen patentin, eli laitoin teippiä reikien päälle niin, että ne peittyvät 90-prosenttisesti. Tässä vaiheessa siis kelaan sitä miksi pohjan reiät ovat tarpeettomasti lyijykynän paksuiset kun ei sitä vesitippaa kiinnosta hirveästi mistä se valuu (paitsi jos on liian pieni reikä).

[jooseha]

Kinnereistä en tiedä, mutta autoissa auraus ilmoitetaan samalla tavalla väljäksi. Kai sillä helpotetaan perussäätöä ja "sallitaan" erilaiset ominaisuudet samassa mallissa. Jos toimii hyvin laajalla säätöalueella on turha tehdäkään keinotekoisen kapeaa ohjetta.

Millin osat rupeaa olemaan sen verran pikku tarkkuutta vaativaa mittausta että huomasit varmaan mitata kummatkin lukemat samasta kohtaa vannetta? Pienikin ero muuttaa niitä kymmenyksiä

[rutunen]

Kinnereistä en tiedä, mutta autoissa auraus ilmoitetaan samalla tavalla väljäksi. Kai sillä helpotetaan perussäätöä ja "sallitaan" erilaiset ominaisuudet samassa mallissa. Jos toimii hyvin laajalla säätöalueella on turha tehdäkään keinotekoisen kapeaa ohjetta.

Millin osat rupeaa olemaan sen verran pikku tarkkuutta vaativaa mittausta että huomasit varmaan mitata kummatkin lukemat samasta kohtaa vannetta? Pienikin ero muuttaa niitä kymmenyksiä

Tasaisella alustalla, mutta käsijarru oli päällä. Videossa oli puhetta siitä että täytyy tarkistaa vanteen suoruus. Suoria ne ovat silmämääräisesti, joten mittasin käsijarru päällä. Tuossa varmastikin tulee pientä heittoa, mutta tuossa kinnerin aurauskulmien säädössä on niin iso porrastus, niin on hyvin todennäköistä, että nykyinen säätö on parempi kuin se aiempi.

10 minuuttia myöhemmin...

Jäi häiritsemään sen verran että uusin mittauksen venttiilien kohdalta: edessä 3,43 cm ja takana 3,535 cm. Toe in 1,05 mm.

[terppa]

Takaosassa näytti 3,47 cm. Etuosa näytti 3,56 cm.

0,9 mm Toe outia.

Velomobiel.nl suositteli 0-2 mm Toe iniä aurauskulmiksi, eli eturenkaat ovat vähän sisäänpäin. Löysytin manuaalin mukaan ne kaksi mutteria siitä ohjaavasta sauvasta, pyöräytin palloniveltä yhden kerran ympäri vastapäivään ja mittasin uudelleen aurauskulmat. Nyt edessä 3,53 cm ja takana 3,66 cm. 1,3 mm Toe iniä siis.

Tässä vaiheessa vedin johtopäätöksen että em. mittaustyylillä yksi pallonivelen kierros ohjaavassa sauvassa vastaa 2,2 mm muutosta aurauskulmassa. En keksinyt miten kulmia voisi säätää sen tarkemmin kun ohjaavat sauvat ovat varmasti kierteiden tiheydeltään identtisiä toistensa kanssa joten ei voi tehdä sitäkään kikkailua että säätää vasenta puolta x-määrän ja oikeaa puolta y-määrän vastakkaisiin suuntiin. Tämä selittäisi myös sen, miksi tuo suositeltu väli on niinkin iso kuin 0-2 mm.

Aika tarkkoja mittauksia mut hyvä jos joku jaksaa ja tuo teksti selkeyttää.

Mittaus kannattaa tehdä paino päällä kun se vähän myös auraukseen vaikuttaa, itsellä oli muistaakseni niin, että tyhjänä oli ihan aavistus haritusta ja paino päällä aavistus aurausta mutta niin lähellä nollaa kuin mahdollista. Viimeinen säätö oli kierros aurauksen suuntaan mutta rullauskokeet on tekemättä mitä se vaikuttaa kulkuun ja näyttää torstain säätiedotus ennustavan sellaista, että on liikaa muuttujia ja aikaisemmin ei kerkeä (omaa) Mangoa hipelöimään.

itse käytin mittauksessa painona tyttöystävää ja sitten piti vielä keksiä kauhea määrä lisäpainoja, että saa homman vastaamaan omaa painoa

[rutunen]

Takaosassa näytti 3,47 cm. Etuosa näytti 3,56 cm.

0,9 mm Toe outia.

Velomobiel.nl suositteli 0-2 mm Toe iniä aurauskulmiksi, eli eturenkaat ovat vähän sisäänpäin. Löysytin manuaalin mukaan ne kaksi mutteria siitä ohjaavasta sauvasta, pyöräytin palloniveltä yhden kerran ympäri vastapäivään ja mittasin uudelleen aurauskulmat. Nyt edessä 3,53 cm ja takana 3,66 cm. 1,3 mm Toe iniä siis.

Tässä vaiheessa vedin johtopäätöksen että em. mittaustyylillä yksi pallonivelen kierros ohjaavassa sauvassa vastaa 2,2 mm muutosta aurauskulmassa. En keksinyt miten kulmia voisi säätää sen tarkemmin kun ohjaavat sauvat ovat varmasti kierteiden tiheydeltään identtisiä toistensa kanssa joten ei voi tehdä sitäkään kikkailua että säätää vasenta puolta x-määrän ja oikeaa puolta y-määrän vastakkaisiin suuntiin. Tämä selittäisi myös sen, miksi tuo suositeltu väli on niinkin iso kuin 0-2 mm.

Aika tarkkoja mittauksia mut hyvä jos joku jaksaa ja tuo teksti selkeyttää.

Mittaus kannattaa tehdä paino päällä kun se vähän myös auraukseen vaikuttaa, itsellä oli muistaakseni niin, että tyhjänä oli ihan aavistus haritusta ja paino päällä aavistus aurausta mutta niin lähellä nollaa kuin mahdollista. Viimeinen säätö oli kierros aurauksen suuntaan mutta rullauskokeet on tekemättä mitä se vaikuttaa kulkuun ja näyttää torstain säätiedotus ennustavan sellaista, että on liikaa muuttujia ja aikaisemmin ei kerkeä (omaa) Mangoa hipelöimään.

itse käytin mittauksessa painona tyttöystävää ja sitten piti vielä keksiä kauhea määrä lisäpainoja, että saa homman vastaamaan omaa painoa

Aika jännä että on mennyt noinpäin että painon kaa auraa ja tyhjänä harittaa. Täällä kerrotaan että pitäisi käydä toisinpäin, ja ymmärtääkseni toi pätisi Mangoonkin kun sama tekniikka käytössä.

[jviirret]

Aika jännä että on mennyt noinpäin että painon kaa harittaa ja tyhjänä auraa. Täällä kerrotaan että pitäisi käydä toisinpäin, ja ymmärtääkseni toi pätisi Mangoonkin kun sama tekniikka käytössä.

Tuossa ei kai ole huomioitu korin muodon muutoksia? Vai muuttuko muoto merkittävästi kun istuu kyytiin, läheneekö iskarien yläpäät toisiaan?

Jukka