Pistin merkille, että joka kerta kun on satanut ja kinneri on ollut sateen aikana ulkona sen neopreenisuojuksen kanssa, niin suojuksen tarrankiinnikkeiden kohdilta on kinnerin pintaan, tai pinnasta valunut jotain tummunutta ruskehtavaa ainetta kylkiä pitkin alaspäin. Tämä aine on hyvin sitkeässä ja pitää tosissaan putsata että sen saa pois. Mistähän lie kyse? Neopreenisuojuksen etureunallakin on havaittavissa tämän keltaruskean pinnan muodostumista niissä kohdissa, joissa suojuksen ja kinnerin pinnan välissä on kosteaa.
Kerran olen auton maalannut yli asti ja laitoin sen "tippalistoihin" ruuvien lisäksi jotakin silikonia tiivisteeksi. Siinä tuli sama ilmiö. Tippalistaa valuva vesi ilmeisesti liuotti silikonista jotakin kun tippalistan päihin tuli tummat vanat aina sateen jälkeen Lähtivät vahaamalla pois, mutta seuraava sade uudisti ilmiön.
Jukka
Re: Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]
Lähetetty: 09 Heinä 2015, 22:49
Kirjoittaja jooseha
jviirret kirjoitti:
Tippalistaa valuva vesi ilmeisesti liuotti silikonista jotakin kun tippalistan päihin tuli tummat vanat aina sateen jälkeen
Eihän olleet ruosteraitoja? Tavallisessa silikoonissa on etikkahappoa, joka ruostuttaa.
Re: Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]
Lähetetty: 09 Heinä 2015, 23:45
Kirjoittaja jviirret
jooseha kirjoitti:
jviirret kirjoitti:
Tippalistaa valuva vesi ilmeisesti liuotti silikonista jotakin kun tippalistan päihin tuli tummat vanat aina sateen jälkeen
Eihän olleet ruosteraitoja? Tavallisessa silikoonissa on etikkahappoa, joka ruostuttaa.
Ei ainakaan vanat olleet ruosteen väriset(ruskeat) vaan lähinnä mustaa/harmajaa...
Jukka
Re: Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]
Lähetetty: 13 Heinä 2015, 21:09
Kirjoittaja rutunen
Päivämäärä: 13.07.2015
Fuegon koeajo nimimerkki HauptmannFIN kanssa. Oli kiva ilta. Fuegon keskiön säätövara loppui kesken eli se on vissiin 170-senttisille ja ylöspäin.
Re: Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]
Lähetetty: 14 Heinä 2015, 13:56
Kirjoittaja Wacky
rutunen kirjoitti:
Päivämäärä: 13.07.2015
Fuegon koeajo nimimerkki HauptmannFIN kanssa. Oli kiva ilta. Fuegon keskiön säätövara loppui kesken eli se on vissiin 170-senttisille ja ylöspäin.
Lyhyillä kammilla siihen saa lisää "säätövaraa" ja sahaamalla putkea vielä lyhyemmäksi niin sen saa luultavasti sopimaan lyhyemmällekin. Sallan kaikista pyöristä olen joutunut sahaamaan etupuomea lyhyemmäksi ja sillä on saatu kaikkista kolmesta oikein hyvin sopivat.
Kun säätövara ei riitä alapäästä nuo lyhyemmät kammet on muutenkin melkein pakolliset koska normaaleilla n. 170 mm kammilla alle 170-senttinen riikkoo vain polvensa kun nojapyörällä ajelee.
Sähkötöötti lakkasi toimimasta. Ei, en ole huudattanut sitä loppuun. Veikkaan hapettumaa. Sulake ok, muut sähkölaitteet pelittää. Tutkin huomenna.
Re: Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]
Lähetetty: 20 Heinä 2015, 13:46
Kirjoittaja rutunen
20.7. Virrat kulkevat töötille asti, irroitin piuhat ja mittasin piuhojen päistä mittarilla voltit (11,99) ja ampeerit. Kun mittarin laittaa irroitetun töötin metallikieliin kiinni niin mittari ei näytä että siinä kulkisi voltteja eikä ampeereja.
Johtopäätös: töötti itsessään sanoi kaputt?
Re: Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]
Lähetetty: 20 Heinä 2015, 17:30
Kirjoittaja jori
rutunen kirjoitti:
20.7. Virrat kulkevat töötille asti, irroitin piuhat ja mittasin piuhojen päistä mittarilla voltit (11,99) ja ampeerit. Kun mittarin laittaa irroitetun töötin metallikieliin kiinni niin mittari ei näytä että siinä kulkisi voltteja eikä ampeereja.
Johtopäätös: töötti itsessään sanoi kaputt?
Ei ole merkki vielä siitä. Ei voi mitata jännite- tai virtamittarilla toimivuutta irrallisesta töötistä. Mittaa vastusmoodissa, eli Ohmeja. Valitse se omega merkki siinä mittarissa. Kun kosketat mittarin johdoilla toisiinsa, näyttää mittari nollaa. Kun laitat töötin väliin, pitäisi näyttää jotain 0,2-1,5 ohmin välillä. Vastuksenmittausohje.
Re: Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]
Lähetetty: 20 Heinä 2015, 19:22
Kirjoittaja rutunen
jori kirjoitti:
rutunen kirjoitti:
20.7. Virrat kulkevat töötille asti, irroitin piuhat ja mittasin piuhojen päistä mittarilla voltit (11,99) ja ampeerit. Kun mittarin laittaa irroitetun töötin metallikieliin kiinni niin mittari ei näytä että siinä kulkisi voltteja eikä ampeereja.
Johtopäätös: töötti itsessään sanoi kaputt?
Ei ole merkki vielä siitä. Ei voi mitata jännite- tai virtamittarilla toimivuutta irrallisesta töötistä. Mittaa vastusmoodissa, eli Ohmeja. Valitse se omega merkki siinä mittarissa. Kun kosketat mittarin johdoilla toisiinsa, näyttää mittari nollaa. Kun laitat töötin väliin, pitäisi näyttää jotain 0,2-1,5 ohmin välillä. Vastuksenmittausohje.
Kokeilin just ohmeillakin aiemmin. Ei liikkunut mitään. Tämän jälkeen sain nopean vastauksen Allertilta VM.nl:ta ja hän sanoi että minun pitäisi säätää sitä säätöruuvia joka on englanniksi vissiin "contact-breaker adjuster". Löysisin sitä ihan vähän, mittarilla mitatessa virta kulki läpi ja töötti toimii taas normaalisti. En kyllä tajua mitä siellä töötissä on käynyt kun se lukkomutterikin oli tiukalla ennen säätöä. Taas kerran hyvää asiakaspalvelua, sekä täältä foorumilta että valmistajalta
Re: Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]
Lähetetty: 20 Heinä 2015, 21:11
Kirjoittaja jviirret
Törrän toimiessa se ruuvin kärki ensin ottaa törrän kalvoon. Kun törrä saa virtaa vetää sähkömagneetti kalvon irti ruuvista ja virta katkeaa. Sitten kalvo vapautuu ruuvia vasten ja sama alusta. Ääni tulee tästä värinästä ja samalla ruuvin ja kalvon väli tekee satoja päälle/pois kytkentöjä minuutissa. Aikansa toimittua väli karstoittuu ja ruuvi pitää kääntää vähän eri asentoon.
Luin Offtopicista lehtiartikkelin pyöräilijän paikasta liikenteessä ja kävin poliisiasemalla kysymässä että jos kerta ylikonstaapeli Oksman suosittelee nopeasti ajaville pyöräilijöille maantien käyttöä, niin eikös minunkin kaiken järjen mukaan tulisi ajaa siellä, koska ajan vielä tuostakin lujempaa niillä osuuksilla joilla siirryn pois kelviltä.
Pienen odottelun jälkeen paikalla ollut konstaapeli ei löytänyt mitään kiveen hakattua siitä, missä minun tarkalleen tulisi ajaa. Rupean siis taas ajamaan autojen seassa tietyillä tieosuuksilla joilla koen sen liikenteen ja itseni kannalta sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Jos partio pysäyttää niin nyt on argumenttina ylikonstaapeli julkisesti suositellut maantiellä ajoa ja konstaapeli jonka mukaan asiasta ei ole ns. hakattu mitään kiveen. Jos marinaa tulee ajoneuvon mataluudesta niin jos sitä ei näe tuolla määrällä led-valoja ja heijastimia joka puolella niin ei kyllä näe mopoakaan. Päinvastoin autot ovat antaneet tosi hienosti tilaa.
Luin Offtopicista lehtiartikkelin pyöräilijän paikasta liikenteessä ja kävin poliisiasemalla kysymässä että jos kerta ylikonstaapeli Oksman suosittelee nopeasti ajaville pyöräilijöille maantien käyttöä, niin eikös minunkin kaiken järjen mukaan tulisi ajaa siellä, koska ajan vielä tuostakin lujempaa niillä osuuksilla joilla siirryn pois kelviltä.
Pienen odottelun jälkeen paikalla ollut konstaapeli ei löytänyt mitään kiveen hakattua siitä, missä minun tarkalleen tulisi ajaa. Rupean siis taas ajamaan autojen seassa tietyillä tieosuuksilla joilla koen sen liikenteen ja itseni kannalta sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Jos partio pysäyttää niin nyt on argumenttina ylikonstaapeli julkisesti suositellut maantiellä ajoa ja konstaapeli jonka mukaan asiasta ei ole ns. hakattu mitään kiveen. Jos marinaa tulee ajoneuvon mataluudesta niin jos sitä ei näe tuolla määrällä led-valoja ja heijastimia joka puolella niin ei kyllä näe mopoakaan. Päinvastoin autot ovat antaneet tosi hienosti tilaa.
Mahtusko sinne kinneriin semmonen pienen pieni "juristi" mukaan matkaan, joka voisi neuvotella poliisien kanssa
Re: Ensimmäiset kokemukset kinneristä [Quest]
Lähetetty: 08 Elo 2015, 13:50
Kirjoittaja vaaka
Kiva tietää, kun olen yhden pätkän työmatkaa paahtanut yöllä harvassa liikenteessä tiellä, kun kyseessä on nukkumalähiö puskineen, aitoineen, mutkineen, terävine korokkeineen monilla risteävillä teillä ja muilla näköesteillä. Puolustukseni ajotiellä pyörätien vieressä ollessa on, että olen autoa nopeampi tuossa pätkässä Oikeasti. Alamäen ollessa pitkä ja jyrkkä useampine vauhtitöyssyineen täysjousitettu pyörä ei hidasta, kun autot mamoilee hehe. On siellä jotain matematiikan harjoituslaskuja maalailtu tiehen, mutta en ole pysähtynyt korjaamaan tai tarkemmin tarkistuslaskemaan kesken alamäen. Hiinä ja hiinä rikesakkorajoilla kai mennään, vaikka jossain kohtaa mäkeä gps on eräänkin prosentin suurempia lukuja näyttänyt. Pyörä mahtuu tielle sivulta tulijoiden kanssa paremmin kuin auto ja se jyrkkänkohta tarjoaa näkyvyyttä, joten aina en ole hionut jarrulevyjä liikaa. Kun autot matelevat.
Luin Offtopicista lehtiartikkelin pyöräilijän paikasta liikenteessä ja kävin poliisiasemalla kysymässä että jos kerta ylikonstaapeli Oksman suosittelee nopeasti ajaville pyöräilijöille maantien käyttöä, niin eikös minunkin kaiken järjen mukaan tulisi ajaa siellä, koska ajan vielä tuostakin lujempaa niillä osuuksilla joilla siirryn pois kelviltä.
Pienen odottelun jälkeen paikalla ollut konstaapeli ei löytänyt mitään kiveen hakattua siitä, missä minun tarkalleen tulisi ajaa. Rupean siis taas ajamaan autojen seassa tietyillä tieosuuksilla joilla koen sen liikenteen ja itseni kannalta sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Jos partio pysäyttää niin nyt on argumenttina ylikonstaapeli julkisesti suositellut maantiellä ajoa ja konstaapeli jonka mukaan asiasta ei ole ns. hakattu mitään kiveen. Jos marinaa tulee ajoneuvon mataluudesta niin jos sitä ei näe tuolla määrällä led-valoja ja heijastimia joka puolella niin ei kyllä näe mopoakaan. Päinvastoin autot ovat antaneet tosi hienosti tilaa.
Tämä pitääkin muistaa, jos joku tulee valittamaan. On nimittäin mullakin tapana ajella välillä ajoradan puolella:
Lähtivät vahaamalla pois, mutta seuraava sade uudisti ilmiön.
Oikeasti. Alamäen ollessa pitkä ja jyrkkä useampine vauhtitöyssyineen täysjousitettu pyörä ei hidasta, kun autot mamoilee hehe. On siellä jotain matematiikan harjoituslaskuja maalailtu tiehen, mutta en ole pysähtynyt korjaamaan tai tarkemmin tarkistuslaskemaan kesken alamäen. Hiinä ja hiinä rikesakkorajoilla kai mennään, vaikka jossain kohtaa mäkeä gps on eräänkin prosentin suurempia lukuja näyttänyt. Pyörä mahtuu tielle sivulta tulijoiden kanssa paremmin kuin auto ja se jyrkkänkohta tarjoaa näkyvyyttä, joten aina en ole hionut jarrulevyjä liikaa. Kun autot matelevat.