DF XL:n puikoissa

[jori]

Ensimmäinen kunnon vesisadeajo oli tuossa viikolla. Ei siitä sen kummenpia huomioita, mutta vettä vain vain tuli huoltoluukusta läpi jonkun verran. Erityisesti se sattui pudottamaan vettä ohjautangon nivelen päälle ja se rupesi narisemaan pahasti. Rasvaus auttoi kyllä narinaan, mutta hieman ärsytävä asiahan tuo vuotaminen on. Euroopassa ovat jonkun veraan teippailleet noita luukkuja kiinni, se epäilemättä auttaa tuohon veden läpi tulemiseen.

En sitten tiedä pitäsikö jalkakyhmyjen kohdalle porata pohjaan pienet reiät kun sinne tuntuu vesi kerääntyvän.

Tottakai vesireiät pitää olla jalkakuopissa, kuten sellainen pitää olla avopyöränkin penkin syvimmällä kohdalla. Miksei sellaista poraisi, jos ei ennestään ole. Tuleehan niihin jalkakyhmyjen kohdille kulumallakin reikä, mutta joutuu kantamaan turhaan vettä mukanaan ja kastelemaan kantapäitään, jollei poraa. Kyhmyn kohdalla alla on imu, joten pienikin reikä riittää.

Huoltoluukun reunukset on tehty vähän hölmösti, Olisihan tuohon samaan hintaan, kun kerran muottiin tehtiin kohouma luukkua varten, voinut tehdä puolipyöreän puolitoistasenttisen vesiuran ympäri luukun. Tuohon uraan olisi saanut pehmeän tiivistepökäleen, jolloin ei olisi vesi tullut koppiin tai jos ei laittanut tiivistettä tai tiiviste vuosi, uran pohjalta keskeltä veden olisi voinut ohjata viemäriletkulla kopin läpi pohjasta ulos.

No, nyt se ura puuttuu, jotain pitää tehdä, mikä vain on mahdollista. Suosittelen asentamaan muovisen kourun kannen kourun alapuolelle ja laittamaan tuon kourun etureunasta letkun alas lattialle, kantapääkuoppaan tai vaikka suoraan läpi pohjasta. Vesi valuu kuitenkin kannen alapintaa pitkin, kunnes kertyy keskikourun alapinnalle ja valuu siitä rännikouruun ja sitä kautta syöksytorviletkuun.

Jos haluaa varmistaa, etteivät pisarat putoile ennen ränniä, voi kannen alapinnalle kiinnittää harvan vettä imevät kankaan, joka imee veden itseensä eikä päästä sitä putoamaan ennen kuin se on alimmalla kohdalla, jonne se kertyy, ennen kuin valuu ränniin. Tuo kangas toimii vieläpä osin tiivisteenä kannen ja rungon välissä. Kangas pitää liimata varovasti, ettei liima täytä huokosia, jolloin se ei enää johda vettä. Liimaa vain reunoille ja enintään pieninä pisteinä keskemmälle. Minä kokeilisin ensin käytöstä poistetulla t-paidalla.

DF vesikalusteet.png (23.46 KiB) Katsottu 6466 kertaa

Tuon letkun tilalla voi tietysti olla myös puuvillainen naru, jota pitkin vesi imeytyy ja valuu ulos.

[rosteri]

Onhan sille luukulle jo hieno tiiviste, mutta eihän noin ohutta liparetta saa muutamalla ruuvilla tiiviiksi. Itse huomaan vuodon ainoastaan kun rämäytän johonkin kuoppaan, jolloin vettä pöllähtää alas, joten tuo kangasidea ei välttämättä paranna tilannetta...

[jori]

Onhan sille luukulle jo hieno tiiviste, mutta eihän noin ohutta liparetta saa muutamalla ruuvilla tiiviiksi. Itse huomaan vuodon ainoastaan kun rämäytän johonkin kuoppaan, jolloin vettä pöllähtää alas, joten tuo kangasidea ei välttämättä paranna tilannetta...

Vai niin, saatko "kuoppaan rämäyttämällä" märästä t-paidasta "pöllähtämään" vettä?

Pääsääntö tiivistämisessä on: "Mitä ohuemmat ja joustavammat reunat, sitä paksumpi tiiviste." Noin ohueen ei siis saa riittävän paksua tiivistettä ilman tuota mainitsemaani puolitoistasenttistä uraa. Kun ei kerran saa tiivistettyä, pitää sisälle tullut vesi ohjata fiksusti ja haitattomasti.

[Velonautti]

Vettä tulee sisälle, teippaus auttaa.
Miunkin pitäisi porata ne reiät jalkakuomujen alimpaan kohtaan. Kovalla sateella siellä sitä vettä saattaa olla todella runsaasti.

[jori]

Mitähän varten sitä huoltoluukkua ei ole tehty alapuolelle, Ei tartisisi tiivistystä eikä vesireikien poraamista olisi lisäksi tekniikka ainakin joiltain osin helpommin esillä, eikä luukkua tarvitsisi laittaa ruuveilla, vaan riittäisi mainiosti kumilenkkikiinnitys. Kansi tietenkin olisi kattilan kannen tapaan reikää suurempi ja tässä tapauksessa sisäpuolella. Toki tämä vaatisi kaatamisen huoltoa varten, mutta niinhän se vaatii jo pelkkä renkaan korjauskin. Tai jos ei aivan vaadi, niin ainakin helpottaa.

[PW]

Mitähän varten sitä huoltoluukkua ei ole tehty alapuolelle, Ei tartisisi tiivistystä eikä vesireikien poraamista olisi lisäksi tekniikka ainakin joiltain osin helpommin esillä, eikä luukkua tarvitsisi laittaa ruuveilla, vaan riittäisi mainiosti kumilenkkikiinnitys. Kansi tietenkin olisi kattilan kannen tapaan reikää suurempi ja tässä tapauksessa sisäpuolella. Toki tämä vaatisi kaatamisen huoltoa varten, mutta niinhän se vaatii jo pelkkä renkaan korjauskin. Tai jos ei aivan vaadi, niin ainakin helpottaa.

Aika hyvä kysymys.

[jori]

Mitähän varten sitä huoltoluukkua ei ole tehty alapuolelle, Ei tartisisi tiivistystä eikä vesireikien poraamista olisi lisäksi tekniikka ainakin joiltain osin helpommin esillä, eikä luukkua tarvitsisi laittaa ruuveilla, vaan riittäisi mainiosti kumilenkkikiinnitys. Kansi tietenkin olisi kattilan kannen tapaan reikää suurempi ja tässä tapauksessa sisäpuolella. Toki tämä vaatisi kaatamisen huoltoa varten, mutta niinhän se vaatii jo pelkkä renkaan korjauskin. Tai jos ei aivan vaadi, niin ainakin helpottaa.

Aika hyvä kysymys.

Nyt kun ruvettiin tuotekehittämään toisten vehkeitä, niin tehdään vielä niin, että luukku laitetaan kantapääkuhmujen kohdalle, jolloin on viisasta tehdä se alipainemuovaamalla polyeteenistä, jolloin kuluminen pohjakosketuksissa vähenee ja todella kovissa paukuissa polyeteeni (sama muovi kuin kanistereissa) lommahtaa sisään, mutta on helposti painettavissa kantapäällä takaisin muotoonsa. Tuosta tulisi samalla kulutusosa, jonka voisi vaihtaa kun kantapääkuopissa on liian suuret reiät. Isokenkäisille voisi tehdä alalevyjä, joissa kantapääkuhmut on isompia, lyhytjalkaiselle sellaisia, jotka ovat taaempana ja lyhytkampisilla ajaville ilman koko kuhmuja.

[TMS]

Joo no tuli ne reiät porattua nyt sitten jalkakuoppien pohjalle ettei jää vesi seisomaan. Niin iso ongelma ei ole, että rupeaisin jorin kangasviritystä koittamaan, ja luulempa että teippaus olisi kuitenkin lopulta helpompi tapa edetä, varsinkin kun eihän tuota luukkua tarvi kohta enää kovin usein availla kun rupeaa säädöt olemaan kohdillaan. Mutta ei sitä vettä siis mitenkään aivan mahdottomasti läpi tule.

Asiasta toiseen, etujousitus rupesi kitisemään ja molemmat puolet tuli avattua ja rasvattua, joka onneksi asiaan helpotti. Ihan kuivat oli liukupinnat, joten varmaan ihan tervetullut oli rasvaus.

Eturenkaiden auraus/haritus tilannetta tuli myös hieman mittailtua (onko tälle kulmalle jotain hienompaa nimitystä olemassa, varmaan ?). Tosin hieman epätarkasti kun en jaksanut eturenkaita ottaa irti mittauksen ajaksi, joten juoksut joita mittauksessa apuna käytin tukeutuivat renkaisiin, eikä vanteisiin. Kinneri tyhjänä näytti olevan hieman haritusta (5 mm ero, kun mittauspisteet oli akseleilta noin 0,5 m eteen- ja taaksepäin), mutta paino päällä haritusta oli enää noin 1 mm. En ruvennut sen kummemmin vielä säätämään, kun mittauskin oli niin epämääräinen, mutta yllättävän iso ero oli tyhjänä / paino päällä tehdyissä mittauksissa mielestäni. Stradalla en juuri havainnut eroa mittauksissa tyhjänä / paino päällä, mutta DF:llä se täytyy näköjään kunnolla huomioida.

Täytyy uusia mittaukset ilman renkaita ja tehdä mahdollisesti Stradalla hyväksi havaituja rullauskokeita sopivien kulmien saavuttamiseksi.

Jos ajateltaisiin että mittaus olisi ollut tarkka ja että renkaat olisivat lähes suorassa/aavistuksen harituksen puolella, niin olisikohan järkevää säätää aurausta lisää vai ei? Nimittäin kun tässä on raidetangon molemmissa päissä oikeankätiset nivelpäät 90 asteen kulmalla, niin yhden kokonaisen kierroksen säätö on ainoa mahdollinen. Yksi kierros tarkoittaisi sitten useamman millin aurausta (hatusta heittäen vaikka 4 mm kyseisellä mittaustavalla). Olisiko siis teoriassa parempi olla 1 mm haritusta kuin 4 mm aurausta? Rullauskokeilla sen voisi tietysti tarkistaa.

[TMS]

Ala vai yläpuolinen huoltoluukku on tietysti hieman makuasia. Itse arvosta kyllä sitä ettei kinneriä tarvi olla kyljelleen kaatamassa joka säädön yhteydessä, joten siinä mielessä en harmittele yläpuolista huoltoluukkua, vaikka se nyt sitten vähän vuotaakin.

Eturenkaita paikatessa en ole kyllä muuten varmaan kertaakaan kääntänyt kinneriä kyljelleen, vaan olen pitänyt sen pystyssä. En siis ilmeisesti pidä kaatamista renkaanvaihdon yhteydessä helpompana vaihtoehtona. Kyljelleen kaataminen kun ei ihan joka paikassa tule kyseeseen paitsi jos naarmut ei haittaa. Silloin voi tehdä niin kuin terppa ja laittaa kinnerin kyljelleen vaikka asfaltilla

[TMS]

Kampien suunnalla rutisee/napsuu kun vasemmalla jalalla voimalla polkee. Poljinta epäilin, mutta ei se ollutkaan syyllinen. Tarkastin kampien akselin lyhennyskohdan hitsin, mutta ei siinäkään mitään näkynyt. Laakerit käytin irti ja tarkastin, mutta ei niissäkään tuntunut mitään vikaa olevan ja kireällä olivat. Nyt suurin epäilys kohdistuu keskiökokonaisuuden kiinnityspantoihin, mutta en niitä vielä kerinnyt sen kummemmin katsoa.

Ensi viikolla pitäisi tulla katto ja sen mukana myös uudet kiinnityspannat, täytyy sitten tutkia asiaa uudestaan.

[jounisi]

Onko ostos muuten miellyttänyt?

Pitää ihan kysyä että oliko aikaisemmassa velomobiilissa vastaavanlaisia pieniä lapsuksia tai ärsyttäviä pikkuongelmia?
Jotenkin tuntuu siltä, että DF:issa on riittänyt pientä remonttia. Toivottavasti hioutuvat pois käytössä ja oikeilla säädöillä.
Itseäni ärsyttää Fujinin voimansiirron takkuamiset. Toivottavasti ei kohta tuplana....

[TMS]

Onko ostos muuten miellyttänyt?

Ehdottomasti. Nopeutta on saanut reippaasti lisää ilman pahempia menetyksiä yleisessä käytettävyydessä, joten olen kyllä tyytyväinen hankintaan.

Stradassakin oli pientä laittoa aluksi, esimerkiksi siinäkin etuiskarit rupesi kitisemään suunnilleen samassa vaiheessa kuin DF:ssä. Lisäksi Stradan orginaali taittopyörä meni vaihtoon varsin nopeasti. Ja murtuihan se eturunko pariin kertaan ja takapyörän kotelon tuki kerran.

DF:ssä on toki tuntunut olevan suht paljon laittoa noin yleisesti ottaen, mutta sehän on huomattavasti tuoreempi malli vielä. Onhan DF:kin jo kerinnyt muutoksia tulemaan ja varmaan tehtaallakin keskitytään nyt paremmin niihin kohtiin joissa ongelmia on ollut. Lisäksi osa ongelmista on epäilemättä kuskien harjaantumattomuudesta johtuvia, epäilen että itselläkin nyt kuuluva rutina johtuu liian kireälle vedetyistä kiinnityspannoista. Yksi kierre kun pääsi huonoon kuntoon. Selityksenä tietenkin on että piti vetää aina vaan kireämmälle kun keskiökelkka ei muuten meinannut paikallaan pysyä. Fiksumpi olisi poistanut keikan ja eturungon välisen rasvan ennen ylikiristystä.

[TMS]

Ei ole vielä kattoa näkynyt, InterCityBikellä oli mennyt lähetyksessä osoitekortit sekaisin ja paketti olikin lähtenyt vahingossa Monacoon, joten se hieman viivästyttää perille tuloa. Kiinnostaisi vaan jo kattoa kokeilla, toivotaan että se kohta saapuu.

[TMS]

Eilen tuli katto perille ja pitihän se tänään lähteä katon kanssa kauniista säästä huolimatta kokeilemaan. Ja kyllähän se mokoma toi vauhtia selvästi lisää. Sen kanssa on vaan se ongelma että pitää ajaa mieluiten yli 60 km/h että visiiri kiinni ajaessa ei tule aivan liian kuuma. Reippaissa vauhdeissa nokan ilmanottoaukosta tulee sen verran mukavasti ilmaa että se helpottaa oloa kummasti. Mutta joka tapauksessa olin aivan likomärkä hiestä kun perille pääsin, eli kuuma katon kanssa tulee kun reippaasti polkee.

Olikos velonautilla ja rostelilla ne visiiriä lähimpänä olevan sivuikkunat auki vai onko niissä pleksiä? Jäin ihmettelemään kun omassa katossa kaikki sivuikkunat on avoimet, olen aiemmin luullut että vain taaimmat sivuikkunat olisi auki, näinhän rutusellakin oli Questin katon kanssa?

[Velonautti]

.....kyllä pleksiä on se visiiriä lähin sivuikkuna.Takimmainen sivuikkuna on avoin.
Ihme juttu ?
No, ne varmaan aatteli, että tarviit paremman tuuletuksen noilla nopeuksilla.