Nojapyöräfoorumi

Kylkimyyryä ajaminen lisännee otsapinta-alaa heikentäen muotokerrointa ja lisäten vastusta. Siksi olisi hyvä tutkia tilanne ja korjata ainakin ennen Nokiaa.

Aivan, tuolla laillahan se menee. Olisihan se pitänyt itsekin älytä. No täytyy koittaa mittailla kun kerkiää.

En ole ehtinyt korjaamaan omaa liimasaumaani syksyn aikana. Ajattelin lähiaikoina ryhtyä toimeen. Itseäni mietityttää puristuksen saaminen
pintojen välille tarpeeksi pitkäksi aikaa. ICB:lta ei aikoinaan tullut mitään spesifiä ohjetta korjaamiseen muuta kuin että vanhojen liimojen poisto ja uudet tilalle. Laitan viestiä kun otan laitan homman tulille. Oletko sinä saanut korjattua?

jounisi kirjoitti:

En ole ehtinyt korjaamaan omaa liimasaumaani syksyn aikana. Ajattelin lähiaikoina ryhtyä toimeen. Itseäni mietityttää puristuksen saaminen
pintojen välille tarpeeksi pitkäksi aikaa. ICB:lta ei aikoinaan tullut mitään spesifiä ohjetta korjaamiseen muuta kuin että vanhojen liimojen poisto ja uudet tilalle. Laitan viestiä kun otan laitan homman tulille. Oletko sinä saanut korjattua?

No empä ole minäkään saanut liimattua. Tosin minulla tuo sauma ei ole vielä koko matkalta auki joten ei sillä niin kiirettä. Äkkiseltään tuli mieleen että jos laittaisi tuonne profiilin sisään jonkin sopivan tukipalan ja puristaisi sitten sen avulla profiilin sisemmän reunan pyöräkoteloa vasten jollain puristimella.

Enpä ole kerinnyt korjaamaan vielä noita syksyisen kolauksen kuituvautioitakaan keulasta. Ajanut olen kyllä, eikä ne tunnu ajamista estävän eivätkä ole millään lailla levinneet tai pitäneet ääntä. Täytyy nekin tässä kevään kunniaksi koitta jossain vaiheessa korjailla, aineet on korjaukseen jo hankittu. Korjausten lisäksi pohdin vakavissani parin jäykisteprofiilin laminoimista keulaan. Sellaisten jotka kulkisivat ilmanottoaukon sivuilta etupyöräkoteloiden etureunaan. Nimittäin kun olen hieman kokeillut jarrua vasten voimalla kampea painaan, niin näyttäisi että koko keula niiaa alaspäin hieman. Ketjuvoima tietysti vetää runkoputkea alaspäin aika voimalla. Tätä joustoa voisi jäykisteet hieman hillitä.

Takapyörän suuntausta kerkesin sentään tänä viikonloppuna ihmetellä. Ohessa kuva alkutilanteesta ennen säätöä. Narun kanssa koitin pyörä keskilinjaa pohjaan mallintaa. Ja niinhän se meni että aika metsään se takakiekko osoitti. Takakiekkoon kiinnitetyn suoran kanssa näytti että linjaus oli noin 1 cm sivussa per pituus metri. Takapyörän osoitti siis vasemmalle menosuuntaan nähden.

Irrotin takahaarukan ja lisäsin 2 mm rosteri prikan pyöräkotelossa olevan haarukan kiinnityspisteen alle. Se käänsi takahaarukkaa sen verran, että linjaus oli suunnilleen kohdallaan. Tosin ei se vielä aivan suoraan osunut, sillä vielä säädön jälkeen linjaus näytti olevan vasemmalle vinossa noin 2 mm per metri. Mutta mennään nyt tällä säädöllä hetki ja katsotaan miltä vaikuttaa, että pitäisikö vielä laittaa fylliä se noin puoli milliä lisää. Ohessa myös kuva säädön jälkeen.

Säätö aiheutti kuitenkin sen, että takapakka rupesi ottamaan kiinni takapyörän koteloon pyöriessään. Tämän ratkaisin tekemällä pahvista noin 5 mm paksun välikkeen, jonka työnsin väkisin takapakan ja pyöräkotelon väliin. Sitten annoin kuumailmapyssyllä pyöräkotelolle hieman lämpöä ja jätin sen sitten jäähtymän. Jäähtymisen jälkeen otin välikkeen pois ja onnekseni totesin että rakoa pakan ja kotelon väliin jäin muutama milli eikä pakka enää ottanut kiinni koteloon. Toivottavasti tämä muokkaus myös pysyy, eikä palaudu itsekseen ajan kanssa.

Mittaillessani mittasin myös etupyörien etäisyydet keskilinjasta ja eiväthän nekään symmetrisesti olleet. Oikea etukiekko oli noin 15 mm kauempana keskilinjasta kuin vasen. Silmäillessä kiekot näyttävät kuitenkin istuvan hyvin kuoren ulkopinnan muotoihin eikä toinen ole mitenkään merkittävästi toista sisempänä pyöräkotelossa. En siis ruvennut niitä säätämään, vaan olkoot niin kuin ovat. Tosin ei se takakiekkokaan ihan keskilinjan kohdalla ollut, vaan noin 5 mm sivussa (tosin en nyt muista kummalla puolella).

Mutta siis käsityötä ovat nämäkin pyörät eikä täydellistä symmetrisyyttä voi tietenkään olettaa. Varsinkaan kun rungon mallikin on tietääkseni käsivaralta tehty, eikä mikään 3D jyrsitty.

Selittäisikö tämä takakiekon heitto myös Nokialla havaitun takapään vispaamisen? Kiihdyttäessähän takapää lähteen vinoon ja se pitää sitten ohjauksella suoristaa, joten varmaan se vispausta aiheuttaa. Jännä ettei tuota ajossa kuitenkaan oikeastaan huomaa.

Muoks. Tarkemmin ajateltuna eihän tämä mitään vispausta ole sen enempää aiheuttanut, sillä kaikki renkaathan oli ennenkin säätöä tietysti samansuuntaiset suoraa ajaessa, kinnerin kuori vain kulki toinen kylki edellä.

Kun en tiedä, kysyn lisää, eli voiko sivuttaisheijaus noissa nopeuksissa varsinkin mutkissa ja mäkien kulmissa yhdessä vaikuttaa eturenkaan kumin puhki kulumiseen kisatilanteessa? Takakurvissa on oikea alamäestä tasaiseksi muuttuva kahdessa akselissa oleva kulma ja takasuoran päätteeksi on lievä kuoppa nousuineen ja laskuineen kesken mutkaa. Nopeita paikkoja, joten maksimikuormitus renkaille kiihdytyksen ja jarrutuksen jälkeen.

Jouduitko jarruttamaan usein liikenteen vuoksi ja muissakin paikoissa kuin tasaisella?

Ei minun muistaakseni paljoa jarrutella tarvinut, tosin muistikuvat eivät ole enää tarkimmillaan tässä vaiheessa.

Pari viikkoa sitten tein hieman voimasiirron tuunausta. Poistin ketjun vetopuolen suojaputken kokonaan, sekä lisäsin paluupuolelle taittopyörän ja lyhensin paluupuolen suojaputkea. Tämän takia piti sitten tehdä ketjukanaalin päälle kansi, ettei tavarat sotkeudu ketjun sekaan. Vaihdoin samalla myös vetopuolen etumaisen taittopyörän hammasrattaalla varustettuun versioon, kun alkuperäinen rattaaton version oli jo kulahtanut selkeästi. Ihan tyytyväinen olen tuunaukseen, sillä jotenkin tuntuisi ketjut liikkuva liukkaammin sen jälkeen. Painoa tuli tietysti hieman lisää uudesta taittopyörästä ja tuosta hiilikuitukannesta (varmasti painoivat hieman enemmän kuin mitä poistetut suojaputket painoivat). Ohessa muutama kuva (jaha, meni näköjään nurinpäin tuo yksi jostain syystä).

Tuunauksen ansiosta selvisi myös yksi äänen lähde jota olin ihmetellyt. Ketju oli ottanut kiinni vetopuolen suojaputken kiinnityskohtaan. Nyt kun putki ja sen liimaus ovat poissa, ei ääntä enää kuulu.

Sellainen mutta tässä tunauksessa on, että takapäähän kulkeva sähköjohto on nyt suojaamattomien ketjujen alla. Ilmaan niiden välissä on jonkun verran, mutta varmaan siellä kontaktia voi töyssyissä käydä. Täytyy seurata rupeaako johdon suojakuoressa näkymään kulumisen merkkejä ajan kanssa.

Tällä viikolla tuli myös vihdoin korjattua syksyisen kolarin aiheuttamat kuituvauriot. Ihan hyvin onnistui kuitukorjaus. En kuitenkaan maalannut vaurioita piiloon, vaan totesin että olkoot siinä, ei ne niin pahat ole. Käytön jälkiä kun ei voi arkipyörässä estää, joten ei kannata liika nipottaa.

Omaan DF:ään oon jo aiemmin ottanut vetopuolen suojaputken pois, koska se ei tahtonut millään pysyä kiinni takana olevassa liimauksessa ja toimii ilman sitäkin.
Miettinyt samaa kun TMS jos laittaisi paluupuolelle taittopyörän putken sijaan.
Hyvinkö mahtui taittopyörät vierekkäin, samankokoiset kuin orginaalit?
Ostitko valmiina jostakin ?
Hammastettuna molemmat pyörät varmaan parempia?

Sama juttu pitäisi tehdä omassakin eli suojaputki pois. Ei pysyny liimauksessa. Minulla sylttäsi irrotessa myös ketjun kiinni hiilarisuojaan ja teki samalla siihen uran. Jos suojan ottaa pois, niin pysyykö ketju hyvin linjassaan, niin ettei haukkaile sen reunoihin?

jounisi kirjoitti:

Sama juttu pitäisi tehdä omassakin eli suojaputki pois. Ei pysyny liimauksessa. Minulla sylttäsi irrotessa myös ketjun kiinni hiilarisuojaan ja teki samalla siihen uran. Jos suojan ottaa pois, niin pysyykö ketju hyvin linjassaan, niin ettei haukkaile sen reunoihin?

Veto suojaputken voi ottaa pois.Ketjut pysyy mielestäni linjassa. Lähtisiköhän ketjut vaan sit herkemmin etutaittopyörältä pois esim.kuoppaan ajaessa. Ketjut oltava tietenkin oikean pituiset ettei laahaa DF:n pohjaa.
Paluuputken jos ottaa pois vaatii varmaankin tuon toisen taittopyörän toisen viereen niinkuin TMS on tehnyt.

Joo taittopyörät on samanlaiset kuin alkuperäiset, paitsi että rattaallisena versiona. Tilaa ei ole erityisen paljon, varsinkaan kun vetopuolen rattaan haluaisi niin, että ketju kulkee eturattaalta mahdollisimman suorassa taittopyörälle. Paluupuolen taittopyörän asemoin niin lähelle runkoa kuin ilkesin, ilmaa on välissä enintään milli. Lisäksi taittopyöriä on hieman kavennettu että ne saisi lähemmäs toisiaan. Taittopyörien välissä oleva spaceri on myös mahdollisimman lyhyt, niin että taittopyörien välissä on ilmaa ehkä puoli milliä. Tällöinkin vetopuolen taittopyörä jää hieman likaa vasemmalle ja ketju kulkee hieman vinossa.

Tähän voisi auttaa hieman pienempi paluupuolen taittopyörä, jota voisi siirtää hieman lisää oikealle ilman että se ottaisi runkoon kiinni. Siinä olisi myös sellainen hyvä puoli, että paluupuolen ketju nousisi ylemmäs ja kauemmaksi siitä sähköjohdosta. Voi olla että tämmöinen muokkaus tulee vielä tehtyä. Mutta muuten siellä ketjukourussa on hyvin tilaa kahdelle taittopyörälle, kourun reunoihin jäi hyvin etäisyyttä.

jounisin viestiin sanoisin että hyvin pysyy ketju vetopuolella linjassa kun se on ajaessa kireänä. Paluupuoli on siinä suhteessa hankalampi. Tietysti vetopuolellakin voi olla ongelmaa jos taaksepäin polkee. Mutta itsellä ei ole kertaakaan ajossa ketju pudonnut rattailta tuunauksen jälkeen. Ei kyllä ennen sitäkään montaa kertaa, kun muistaakseni vain yhden kerran on ketju pudonnut etummaiselta taittopyörältä.

Rupesin eilen ihmettelemään ylimääräistä naksetta joka tuntui tulevan takaapäin. Syylliseksi paljastui istuimen yläpään tuen alumiiniosa, josta oli pari hitsisaumaa murtunut. Ei estä ajamista onneksi ja ICB lähettää uuden osan tilalle.