Olen havainnut mielestäni varsin selkeän trendin muutoksen nojapyörien mallien osalta viimmeisten parin vuoden aikana. Entistä useammin uusi malli on tadpole trike tai isopyöräinen swb(tai highracer). Aiemmin tuntui että trikejä oli varsin harvalla valmistajalla ohjelmistossa, nyt liki kaikilla. SWB:t taas oli aiemmin paljon useammin 20/26 malleja.
Trikejen suosion ymmärtää kun se on se malli millä nojailu yleensä aloitetaan tai malli joka houkuttaa nojakkeja kokeileen.
Mikä lie 26/26swb:n suosion takana?
Ja ennen kaikkea, mitä tulevaisuudessa? Itse veikkaan että nojapyörää yritetään tunkea enempi kaupunkiliikenteeseen ja CLWB:t ja erilaiset semirekut kasvattaa suosiotaan. Aika harvalla nojakki valmistajalla vielä ohjelmistossa.
Joku valmistaja varmaan vielä innostuu etuvetoisen tuomisesta markkinoille (joitakinhan jo on toki). DIY osastollahan tämä on ollut vuoden verran kiihtyvä trendi.
Olen havainnut mielestäni varsin selkeän trendin muutoksen nojapyörien mallien osalta viimmeisten parin vuoden aikana. Entistä useammin uusi malli on tadpole trike tai isopyöräinen swb(tai highracer). Aiemmin tuntui että trikejä oli varsin harvalla valmistajalla ohjelmistossa, nyt liki kaikilla.
Jukka
Sama havainto mullakin. Näyttää siltä että trike on korvannut CLWB:n aloitusmallina.
jviirret kirjoitti:
SWB:t taas oli aiemmin paljon useammin 20/26 malleja.
Trikejen suosion ymmärtää kun se on se malli millä nojailu yleensä aloitetaan tai malli joka houkuttaa nojakkeja kokeileen.
Mikä lie 26/26swb:n suosion takana?
Jukka
Pienet pyörät luovat mielikuvan lasten pyörästä, ja monet luulevat että isoilla pyörillä saavutetaan merkittävä nopeusetu.
jviirret kirjoitti:
Ja ennen kaikkea, mitä tulevaisuudessa? Itse veikkaan että nojapyörää yritetään tunkea enempi kaupunkiliikenteeseen ja CLWB:t ja erilaiset semirekut kasvattaa suosiotaan. Aika harvalla nojakki valmistajalla vielä ohjelmistossa.
Jukka
Spezi-messujen annin perusteella trendeinä ovat nyt velomobiilit, taittonojapyörät sekä kilpanojakit. Uskon ja toivon että ketterä ja helposti omaksuttava CLWB/MWB malli tulee yleistymään vielä, kenties taittopyöränä. Taittopyörissä pieni rengaskoko hyväksytään helpommin.
Joku valmistaja varmaan vielä innostuu etuvetoisen tuomisesta markkinoille (joitakinhan jo on toki). DIY osastollahan tämä on ollut vuoden verran kiihtyvä trendi.
Etuvedot unohdin täysin. Tämä idea tuskin tulee painumaan unholaan, vaan päin vastoin. Hyvin todennäköisetä että useammat valmistajat tulevat esittelemään oman etuveto mallinsa.
Olen havainnut mielestäni varsin selkeän trendin muutoksen nojapyörien mallien osalta viimmeisten parin vuoden aikana. Entistä useammin uusi malli on tadpole trike tai isopyöräinen swb(tai highracer). Aiemmin tuntui että trikejä oli varsin harvalla valmistajalla ohjelmistossa, nyt liki kaikilla.
Sama havainto mullakin. Näyttää siltä että trike on korvannut CLWB:n aloitusmallina.
Moni kait olettaa nojakilla ajamisen olevan vaikeaa (ja sille se voi viiden minuutin koeajon perusteella tuntuakin). Siksi lähdetään alkuun varmalta pohjalta kolmipyöräisellä. Saattahan moni luulla trikeä myös kaksipyöräistä nopeampana, kun siinä istuinkorkeus on alhainen. Ja onhan trike toki nättikin ja ajaessa saa mukavan "mikroautofiiliksen", kun sivuttaiskiihtyvyyksiä saa helposti mutkissa aikaiseksi...
Jarcco kirjoitti:
jviirret kirjoitti:
SWB:t taas oli aiemmin paljon useammin 20/26 malleja.
Mikä lie 26/26swb:n suosion takana?
Pienet pyörät luovat mielikuvan lasten pyörästä, ja monet luulevat että isoilla pyörillä saavutetaan merkittävä nopeusetu.
Kaksi isoa pyörää toki helpottaa matkailukäyttöä, kun pärjää yhden kokoisella sisuskumilla. Ja kyllä iso rengas ylittää töyssyt ja muut esteet pientä rengasta kevyemmin.
Jarcco kirjoitti:
jviirret kirjoitti:
Ja ennen kaikkea, mitä tulevaisuudessa? Itse veikkaan että nojapyörää yritetään tunkea enempi kaupunkiliikenteeseen ja CLWB:t ja erilaiset semirekut kasvattaa suosiotaan. Aika harvalla nojakki valmistajalla vielä ohjelmistossa. Jukka
Etuvetoisuus näyttäisi tosiaan olevan yleistyvä trendi, kuten ketjussa on jo mainittukin. Äkkiseltään tuntuisi, että ketjulinjan lyhentäminen olisi tärkeää nojapyörien kehittymisessä, pitkät ketjut kun ovat huonommat kuin lyhyet. Etuveto olisi tähän ainakin jonkinlainen ratkaisu.
Äkkiseltään tuntuisi, että ketjulinjan lyhentäminen olisi tärkeää nojapyörien kehittymisessä, pitkät ketjut kun ovat huonommat kuin lyhyet. Etuveto olisi tähän ainakin jonkinlainen ratkaisu.
Tärkeämpiäkin optimoitavia asioita nojapyörässä kyllä riittää, mutta muodissa tärkeä onkin ihan eri asia kuin muuten tärkeä.
Äkkiseltään tuntuisi, että ketjulinjan lyhentäminen olisi tärkeää nojapyörien kehittymisessä, pitkät ketjut kun ovat huonommat kuin lyhyet. Etuveto olisi tähän ainakin jonkinlainen ratkaisu.
Tärkeämpiäkin optimoitavia asioita nojapyörässä kyllä riittää, mutta muodissa tärkeä onkin ihan eri asia kuin muuten tärkeä.
Tästä olisi hyvä keskustella enemmänkin. Mitäs lähtisit optimoimaan?
Ittelle tulee mieleen lähinnä voimansiirron häviöiden minimoiminen ja pyörän painon alentaminen.
No runkokoko tulee ensimmäisenä mieleen. Pystäripuolella ei ole kuin Jopo-tyyliset kaupunkipyörät näitä one size fits all runkoisia. Lowraceri joka sopii kaikille 160-200cm pitkille ei ole kellekkään hyvä, lyhyelle raskas ku runko on tarpeettoman pitkä ja puomi menee pitkästi sisäkkäin, pitkälle taas liian etupainoinen kun jalat menee kauas eteen. Jos runkoja olisi useampaa kokoa voisi osan säädöistäkin jättää pois.
Äkkiseltään tuntuisi, että ketjulinjan lyhentäminen olisi tärkeää nojapyörien kehittymisessä, pitkät ketjut kun ovat huonommat kuin lyhyet. Etuveto olisi tähän ainakin jonkinlainen ratkaisu.
Tärkeämpiäkin optimoitavia asioita nojapyörässä kyllä riittää, mutta muodissa tärkeä onkin ihan eri asia kuin muuten tärkeä.
Tästä olisi hyvä keskustella enemmänkin. Mitäs lähtisit optimoimaan?
Ittelle tulee mieleen lähinnä voimansiirron häviöiden minimoiminen ja pyörän painon alentaminen.
Tämä on mielenkiintoinen asia.
Mitä enemmän olen nojapyörien kanssa rassailut (13 kpl) tuntuu, että painon vähentäminen on tärkein pointti. Sehän vaikuttaa yllättävän paljon sekä liikkeelle lähdössä, jarruttamisessa että vastamäissä. Itsehän olin pitkään epäileväinen etuvedon suhteen, mutta kyllä nykyään olen sitä puolustamassa, kun olen sitä jo kahdessa nojakissa kokeillut. Siitä on etua lyhyemmän ketjun vuoksi lisäksi myös sen takia, että sekä kampikeskiön että vetävän pyörän rattaisto on koko ajan ajajan näkökentässä ja seurattavissa mikä vaihe on päällä.
Takavedon melkein ainoa etu on suorempi vetävä keju, parhaassa tapauksessa ilman taittopyörää.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Etuvedossa on varmaan omat etunsa, mutta ketjun lyhyydestä ei suoraan ole juuri muuta iloa kuin vähentynyt paino. Takavedossa ketju painaa helposti kilon, etuvedossa puoli. Vaihtajien näkeminen suoraan on jossain ongelmatilanteissa ihan kiva, mutta normaalistihan vaihteen näkee kahvan osoittimesta.
Varjopuolina etuvetoon pitää laittaa vetopuolelle ohjainrulla joka syö osan tehosta, ja huonosti pitävällä alustalla etuveto polkuvoimalla käyvässä laitteessa lipsuu.
Etuveto voi epäsuorasti tuoda monia etuja, kun koko ajoneuvon läpi kulkeva ketju ei enää pakota tekemään runkoratkaisuja tietyllä tavalla.
Etuvedolla normaalimittainen vaihdevaijeri riittää yläohjauksellakin molemmille vaihtajille. Takavedon kanssa on helposti siinä ja siinä riittääkö, minulla on ainakin ihan rajalla.
Viime viikkojen taloustapahtumat vaikuttaa varmaan myös osaltaan trendeihin. Euron heikkeneminen muihin valuutoihin nähden lisää varmasti euroalueella valmistettujen nojakkien kysyntää. Sekä euroopassa että euroopan ulkopuolella.
Vaikka taitaapa joutua Eurooppalaiset valmistajat nostamaan hintojaan kun kaikki polkupyörän osat taitaa tulla EU:n ulkopuolelta?
Veikkaanpa, että nojapyörienkin sähköistämisestä tulee suosittu. Kiinassa on jo yli 120 miljoonaa sähköpolkupyörää. Sähköskooteriakin mainostetaan hintaan alle 600 usd fob Shanghai akkuineen päivineen, kontti kerrallaan ostettuna.
Nojapyörien tuottaminen massoille ei tule onnistumaan, kun ei ole selkeää konseptia, joka kelpaisi kaikille. Mikä on hyvä yhdelle, on kauhistus muille. Nyrkkipajavalmistus jää voimaan niille ja senmukaiset hinnat. Paljonko olisi esim. tavallisen henkilöauton hinta Tampereella valmistettuna, jos jokainen osa tuhansissta (jarruista starttimoottoriin, renkaista kattolamppuun, akusta ratin kokoon) mietitään ziljoonalla sähköpostilla jokaisen ostajan kanssa erikseen? 500 000 e?
Alaohjatuissa nojapyörissä kahvojen osoittimet eivät näy ajajalle.
Jos ketju putoaa rattailta, voi etuvetoisessa asettaa ketju paikoilleen nousematta ylös istuimesta.
Unohdin että joku käyttää alaohjatuissa muitakin kuin tangonpäävaihtajia, joissa vaihteen tuntee katsomattakin.
Jos ketju putoaa rattaalta, sen saa takaisin sormiaan likaamatta vauhtia hidastamatta etuvaihtajalla nostamalla ja rauhallisella polkemisella. Kyllä ne oikein säädettynäkin joskus putoaa kun ajaa tarpeeksi isoon monttuun. Nimim. hämärä tilanne pyörätiellä on turvallisinta ohittaa metsähallituksen puolelta, kukaan ei ikinä väistä epähuomiossa tieltä tien ulkopuolelle, joten ohitus on turvallisin tien ulkopuolella.
