Pyörätiet pätkinä

[Henkka]

Viihdyin viime viikon Barcelonassa yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla. Kertakaikkiaan loistava paikka! Eikä olleet pyörätiet pätkinä.

Kevyt liikenne on huomioitu paremmin kuin missään muusas käymässäni paikassa. Pyörätiet ovat loistavassa kunnossa ja kevyt liikenne on huomioitu näin sinivalkoisin silmin katsottuna kerta kaikkiaan mainiosti. Lisäksi julkista liikennettä on siirretty fillareiden suuntaan oikein urakalla; Barcelonan asukkailla on mahdollisuus hankkia "kausilippu" Bicing.com:in kautta kaupungin tukemaan pyöräilyjärjestelmään. Pyöräparkkeja on valtavasti ja pyöriä muistaakseni n. 20 000 kpl. Homma toimii samoin kuin pääkaupunkiseudun Arvokortti. Eli rekisteröidyttyäsi voit etäluettavaa korttiasi näyttämällä saada kaupunkifillarin käyttöösi puoleksi tunniksi kiinteään hintaan. Ajon päätyttyä fillari palautetaan toiseen pyöräparkkiin. Ylimenevästä ajasta veloitetaan ymmärtääkseni erillisen hinnaston mukaisesti.
Onnistuin itsekin saamaan hetkeksi käyttööni Bicing-fillarin, jolla tutustuin systeemiin käytännön tasolla.

Fillarit ovat erittäin hyväkuntoisia kolmivaihteisia laitteita, jotka on varustettu sekä etu- että takavaloilla ja "etukorilla", johon saa tavarat kyytiin. Aivan toisesta maailmasta kuin esim. Helsingin cityfillarit. Laitteet latautuvat pyöräparkeissa ja valot palavat ajon aikana automaattisesti.
Pyöriä käyttävät kaikki. Kuljettajia löytyy aikaa sitten eläkkeelle jääneistä rouvista pukuun ja kravattiin sonnustautuneiden businessukkojen kautta ala-aste -ikäisiin mukuloihin asti. Ja mikäs on ajellessa, kun väylät ovat asianmukaisessa kunnossa. Erilliset pyöräilykaistat pääväylien sisäreunassa ja kevyen liikenteen alueella erikseen merkittyinä. Ja liikennekulttuuri muutoinkin ottaa huomioon fillarit ja muut kevyen liikenteen edustajat todella hyvin.

Ranskassa on ilmeisesti samankaltaisia järjestelyjä ainakin Pariisissa ja Lyonissa. Kenelläkään kokemuksia?

Henkka

[jviirret]

Viihdyin viime viikon Barcelonassa yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla. Kertakaikkiaan loistava paikka! Eikä olleet pyörätiet pätkinä.

Tuola taitaakin saada samalla työtuntimäärällä kymmenkertaisen määrän asfalttipinnoitettu tietä kuin täällä? Ei tarvi teitä perustaa routarajan alapuolelle. Sitten kun tie on kertaalleen tehty, niin se on siinä, eikä vaadi enään rahaa. Täällä se rahan meno ei lopu siihen, vaan teiden talvikunnossapito syö sitä jatkuvasti. Myös pyörävuokraamoilla taitaa olla asiakkaita ympäri vuoden, eikä vaan 3-4kuukautena vuodesta? Samasta syystä varmaan pyöräilijät huomioidaan liikenteessä paremmin. Niitä kun on siellä aina, eikä vain kesällä. Täällä jopa pyöräilyaiheinen keskutelu hiipuu syyskuussa ja alkaa taas huhtikuussa.

Jukka

[jori]

Viihdyin viime viikon Barcelonassa yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla. Kertakaikkiaan loistava paikka! Eikä olleet pyörätiet pätkinä.

Tuola taitaakin saada samalla työtuntimäärällä kymmenkertaisen määrän asfalttipinnoitettu tietä kuin täällä? Ei tarvi teitä perustaa routarajan alapuolelle. Sitten kun tie on kertaalleen tehty, niin se on siinä, eikä vaadi enään rahaa. Täällä se rahan meno ei lopu siihen, vaan teiden talvikunnossapito syö sitä jatkuvasti. Myös pyörävuokraamoilla taitaa olla asiakkaita ympäri vuoden, eikä vaan 3-4kuukautena vuodesta? Samasta syystä varmaan pyöräilijät huomioidaan liikenteessä paremmin. Niitä kun on siellä aina, eikä vain kesällä. Täällä jopa pyöräilyaiheinen keskutelu hiipuu syyskuussa ja alkaa taas huhtikuussa.

Tuo on kyllä totta, mitä Jukka sanoi tienpidon hinnasta suomessa ja etelämpänä. Se koskee kuitenkin kaikkia teitä ja kaikkea liikennettä. Tämä pyöräilyn nostaminen suurella rahalla kaupunkiliikenteen keskiöön on kuitenkin ihan uusi trendi. Noissa tiheästi asutuissa kaupungeissa on viimein huomattu, että ainoa keino liikenteen kokonaiskapasiteetin lisäämiseksi nykyisestä on pyöräilyn lisääminen. Ei suurissa kaupungeissa pyöräteitä varten voi, eikä tarvitse, erillisiä perustustöitä tehdä. Pyörätie lohkaistaan autoväylästä rotvallikivellä erotetuksi kaistakseen ja tehdään risteyksiin tiemaalauksilla alueet, joissa pyöräilijät pääsevät autojonon eteen valojen vaihtumista odottelemaan. Pyöräily sujuvoituu ja muuttuu turvallisemmaksi, kun pyöräilijän ei tarvitse pelätä kääntyvän auton alle jäämistä. Ei tämä pyöräilymyönteisyys mitenkään vanha ilmiö ole, vaan kysymys on tosiaan uudesta kaupunkisuunnittelun trendistä, jonka soisi leviävän tänne pohjoisen perukoillekin urbaaneille alueille. Erillisten peltoja halkovien pyöräteiden rakenteleminen on harvaan asuttujen alueiden oma erikoispiirre.
Noiden kaupunkien lisäksi tulee mieleen Toulouse, Karlsruhe ja Delft, jossa pyörätieverkosto on laadittu keskutaan edellä kuvatulla tavalla ja vuokrapyöräjärjestelmä toimii.

[PW]

Polijin lehdessä oli mielenkiintonen juttu Houten nimisestä Alankomaiden kaupungista joka on alunpitäen suunniteltu pyöräilyn ehdoilla. http://www.poljin.fi/Poljin%205_10_ekirja.pdf

Petri W

[JuSa]

http://layton.mem.drexel.edu/bicycleinterstate.htm

On totta, että pyöräily Suomen leveysasteilla on haasteellista sekä pyöräilijälle että tiestöä ylläpitävälle yhteiskunnalle. Silti oletan, että jokainen tämän foorumin käyttäjistä perustellusti olettaa, että huolellisesti suunnitellut suuretkin sijoitukset pyöräilyn tehostamiseksi voivat maksaa itsensä takaisin. Minusta ajatusta "metropolialueiden" (sanotaan nyt neljä suurinta asutuskeskittymää Suomessa) "Bicycle Highway" - toteutuksista voisi alkaa lobbaamaan. Alueelle ja yhteysväleille, joissa on suuri potentiaalinen työmatkapyöräilijöiden kriittinen massa, voitaisiin toteuttaa pitkiä, yhtenäisiä katettuja pyöräteitä, jotka mahdollistavat nopean, keskytymättömän ajamisen esim 15km matkalla. Siis ei tasoristeyksiä vaan liittymärampit. Ei suuria mäkiä.

Katetun pyörien pikatien voisi tehdä junaradan tai moottoritien yläpuolelle, jolloin ylimääräistä maapinta-alaa ei kulu ja allaolevan tien tai radan aurauskustannuksista saadaan huomattavaa säästöä. Huomattavin säästö olisi kansantalouden tasolla tuontienergiakuluista ja tietenkin tieinvestointien tarpeen pienentymisenä. Pyörätie pystyy potentiaalisesti kuljettamaan suurempaa liikennetiheyttä kuin juna, bussiliikenne, henkilöautoista nyt puhumattakaan.

Pari linkkiä lisää:
TransGlide, Colorado:
http://www.biketrans.com/info.html
VeloCity, Toronto:
http://www.treehugger.com/files/2006/01 ... ycle_1.php

Minkä puolueen saisi ajamaan tällaisia? Minkä olemassa olevan järjestön saisi lobbaamaan? Kenen ammattimaisen yhdyskuntasuunnittelijan saisi innostumaan?

[jviirret]

Ei suurissa kaupungeissa pyöräteitä varten voi, eikä tarvitse, erillisiä perustustöitä tehdä. Pyörätie lohkaistaan autoväylästä rotvallikivellä erotetuksi kaistakseen ja tehdään risteyksiin tiemaalauksilla alueet, joissa pyöräilijät pääsevät autojonon eteen valojen vaihtumista odottelemaan.

Millä ihmeellä nuo erottuu lumen ja jään seasta? Jos rotvalli on niin korkea että erottuu, niin sitte se jo hankaloittaa noita lumitöitä. Ei tuossa viereisellä valtatielläkään reunaviiva erotu vaikka sitä aurataan ja suolataan, autojen pölisyttämä lumi ja loska tukkii pientareen ajokelvottomaan kuntoon aika äkkiä. Uskaltaako joku pyöräilijä mennä talviliukkailla keskelle tietä valojen vaihtumista odotteleen, tai yleensäkkään ajaa jäisellä pyöräkaistalla kun vierestä viuhkii autoja puolen metrin päästä ohi? Melko roiskeetkin tuonne pyöräkaistalle autoista tulee jos tiellä on vähänkään vettä tai sohjoa.
Onko tämmöisiä järjestelyjä otettu käyttöön missään talvikaupungissa, Kanadass, Ruotsissa, Norjassa?

Jukka

[jori]

Se pyöräkaista oli vain ehkä kymmenen milliä autokaistaa ylempänä, joten aura-auto putsaa sen paremmin kuin autokaistan.
Ei sinne keskelle mennäkään odottelemaan siinä vaiheessa, kun siellä ei ole autoa. -Miksi mentäisiin. Sitten kun valoissa jo odottaa autoja, voi sinne ensimmäisen auton eteen kerääntyä pyöräkaistaa pitkin ohittamalla niitä pyöräilijöitä kokonainen rivi, ennen kuin valo vihreäksi vaihtuu.
Näitä näkee nimenomaan keskustassa, jossa autoliikenne kapean kaistansa takia liikkuu summittain samaa vauhtia kuin pyöräilijätkin. Ei ainakaan paljon nopeammin.

[Henkka]

Tästä on varmaankin ollut aiemminkin puhetta, mutta silti...

Toki on totta, että täällä Pohjolan Perukoilla on pyöräilyn edistämisen osalta aivan toisenlaiset haasteet kuin esim. Välimerellisessä ilmastossa. Asiaa ei kuitenkaan välttämättä edistä se, että keskitytään niihin seikkoihin, joiden vuoksi tilanteen parantaminen EI ole mahdollista. Parempaan lopputulokseen päästäisiin, kun mietittäisiin niitä toimia joilla asioita saataisiin kehitettyä; toki olosuhteet huomioiden. Kehitystoimenpiteiden ei välttämättä tarvitse olla suuria, sillä jo pienilläkin asioilla kokonaisuutta saadaan siirtymään ainakin piirun verran oikeaan suuntaan.
Valmista maailmaa taikka ideaalitilannetta ei tänne koskaan todennäköisesti saada, mutta ainakin omasta näkökulmastani pienetkin positiiviset seikat edistävät kokonaisuutta "nimellisarvoaan enemmän".

Se, millä noita pieniä asioita saadaan konkreettisesti tapahtumaan, onkin jo toinen juttu. Itsestään ja ilmaiseksi esiintyy toivottuja tapahtumia äärimmäisen harvoin. Ja kun valtaosa ammattimaisista asioihin vaikuttajista oletettavasti ei säännöllisesti kerrytä otsikkoon liittyen omakohtaisia kokemuksiaan, tarvitaan viestintää. Eli taiteenlajia, joka epäonnistuu aina paitsi vahingossa.

Vaikuttaminen on vaikeaa. Varsinkin tuloksekas vaikuttaminen. Eikä sitä palkitse se, että tehtyihin parannuksiin ei kiinnitetä huomiota; olkoonkin, että ne ovat pieniä.
Tosin negaation kautta ajatteleminen taitaa olla meille suomalaisille hyvinkin tyypillistä kautta linjan.

Pohtii,
Henkka

[Nojanalle]

Eikö negatiivinen ajattelu ole sitten hyöksyttävää. Esimerkiksi miksi pyöräteiden risteykset ja alikulkutunnelit tehdään käyttäjälleen vaaralliseksi. Kun suunitteliat varmaan tietää niiden käyttäjien olevan omamielisiä. Esimerkiksi luulisi jokaisen kevyenliikenteen tunneliin menijän ymmärtävän että jos katuun on maalattu kulkusuuntaa osottava nuoli. Niin eikö osa pyöräilijöistä tästä välittämättä aja väärääpuolta ja kasvata näin omaltaosaltaan onnettumuus riskiä. Miksi tunnelit muutenkin rakennetaan niin että niihin mentäessä liikutaan ahtaasti ja näkyvyys on useimiten nolla. Ihmettelen vaan tällästä. Suunittelussa pitäisi ottaa huomioon väylien turvallisuus ennenkaikkea. Suurinta vaaraa aiheuttaa kevyenkulkuväylillä jalankulkiat sillä heidän poukkoileva puolenvaihto ei useinkaan ennalta arvattavissa. Tässä tarvitaisiin asennekasvatusta ja liikenne kuria. Sillä tuntuu että osa jalankulkioista ei ymmärrä kevyeellä kulkuväylällä olevista säänöistä mitään. Siksi joskus olen ajatellut että pyöräily ja jalankulku pitäisi olla aina omalla kaistalla. Vaarallisin yhdistelmä kevyellä väylällä on ihminen joka sulkeutuu liikenteestä ulkopuolelle ja huudattaa korvakuulokkeita niin että ei kuule mitä ympärillä tapahtuu. Jyväskylässä on moni asia varmaankin hyvin varsinkin nämä järviä kiertävät pyörätiet ja osittain hyvähkö kaupunki alueen pyörätieverkosto ja parannustakin on tapahtunut nimenomaan kansalaisten ritiikin ansiosta, ei varmaan muuten kehitystä tapahtusikaan. Kunhan nämä tunnelit ja risteykset saatettaisiin asialliseen kuntoon ja varsinkin pyöräilyn ehdoilla. Muuten aikanaan kun olin 2006 vuonna Kaarinassa oli siellä osa pyörätien alituksista ja risteyksistä rakennettu mallikelpoisesti.

[jviirret]

Tuolla "raskaassa metallissa" oppinut kyllä pimittämään kaikki ongelmalliset ja jopa vaaralliset tilanteet mitä päivittäin kohtaa. Siellä kun on vielä valloillaan "kielletään kaikki"-ratkaisumalli jokaiseen vaaratilanteeseen, varsinkin pyöräilyn kohdalla tuo oikein korostuu. Esim. jos jossakin risteyksessä pyöräilijä meinaa jäädä auton alle, niin sen enempää asiaa tutkimatta pyöräily kielletään 100m säteellä ko. kohdasta. Eli muutosvastarinnasta tulee väkisinkin "talon tapa" kun kaikki muutokset ovat aina huonompaan suuntaan. Tämä ehkä heijastuu sitten myös vapaa-aikaankin, jos jonkun asian kans pystyy nippa nappa elämään ni ei kannata valittaa

Jukka

[JuSa]

Hetken mielijohteesta jätin jäsenanomuksen Helsingin Polkupyöräilijät ry:n jäsenyyteen. Heidän tonttiinsa kuuluu koko PK-seutu, mutta myös osin koko muu Suomi, kun puhutaan pyöräilyn edistämisestä. Esimerkkinä toiminnasta on PK-seudun pääpyöräreittien kuntokartoitus yhdessä rakennusviraston kanssa: http://www.hepo.fi/index.php?sivu=kuntokartoitus