Nojanalle kirjoitti:Nytpä saimme hyvän aiheen.
Ennenkin pyörien luokitus pitäis kohdentaa sen käyttötarkoituksen mukaan. Niin ostajilla olisi helpompaa selvitä tästä kaameasta nimi viirakosta.
Tuota juuri ajoin takaa.
Olen nähnyt kuvia melko pystyasentoisista ja mukavista citykäyttöön tarkoitetuista kaksipyöräisistä ja sitten myös kevyistä, matalista maantie trikeistä.
Nojakkimaailmaan tutustujaa 20/20swb ilmaukset eivät juuri auta. Säikyttävät vaan. Eivät merkkiluettelot myöskään mitään kerro.
Jos haluamme nojapyöräilyn yleistyvän, olisi mietittävä hieman kuinka tätä "aatetta" markkinoidaan.
Käyttötarkoituksesta olisi hyvä saada jako ja sitten esimerkkejä ko. kategorian merkeistä.
-rahtipyörä (delta-trike, esim. Velotaxi),
-kaupunkipyörä/yleispyörä (trike, pysty kaksipyörä, kriteerinä vaikka helppo pysähtyä sada tavaraa, vaikka lapsi, mukaan),
-retkipyörä (maantiellä kevyt/nopea mutta hyvää tila suurelle tavaramäärälle),
-maantiepyörä (nopea, kevyt matala/makaava ajoasento kaksipyörä),
-huippunopeusennätyspyörät (katetut kaksipyörät). Jotain tuollaista luokittelua siis ajan takaa.
Sitten voisi olla lisäjakoa esim. "maantiepyöräkategoriassa" istujan korkeuden tai pyöräkoon perusteella. Istujan korkeuden luulisi enemmän kiinnostavan uutta harrastajaa kuin pyöräkoko?
Sitten voisi olla jakoa käyttäjäryhmienkin mukaan. Ylipainoiset, ikäihmiset, urheilijat, lastenkuljettajat, tavarankuljettajat, kauppakassi, kaupunkicruisailijat.
Nojapyöräilyllä voi olla "friikkimaine" eli tavoitellaan erikoisuutta. Pitäisi saada sellaista sanomaa kansalle, että se on hyvä/ergonominen/turvallinen liikkumismuoto jopa sellaisille, jotka eivät voi/uskalla pystiksellä ajaa.
"Tavikset" pitää saada ensiksi kokeilemaan mahdollisimman helppoa kolmipyörää. Ainakin kaupugissa(kin) liikkuvalle on trike mainio ja itse asiassahan pitäisi olla kaksi nojakkia. Kaksipyöräinen menopeli kovaan vauhtiin maantiellä ja trike kaupunkiasiointiin ja rauhallisille luontoretkille.