Kiekkojen paino ja missä paino sijaitsee - kyssäri

Onko mielessäsi nojapyöriin tai nojapyöräilyyn liittyvä kysymys? Haluatko kertoa kokemuksistasi? Kirjoita tänne ja saat varmasti vastauksia.
Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 12381
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Kiekkojen paino ja missä paino sijaitsee - kyssäri

Viesti Kirjoittaja jviirret »

vph kirjoitti:

Jos vetää nousua 10 km/h nopeudella, on ilmanvastuksen vaikutus desimaalipilkun väärällä puolella, olematon. Ei vaikutusta.

No on sen vaikutus kuitenkin varmaan suurempi kuin sen että onko 100g paino vanteen kehällä vai navassa?
Lisäksi kiekon yläpuolen nopeus on tuplasti suurempi kuin pyörän nopeus, koska alareunassa ovat tiehen nähden paikoillaan ja kun ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä...

Jukka

Riman ali ja suoraa ohi maalin...

Avatar
vph
Sisällöntuottaja
Viestit: 1164
Liittynyt: 14 Loka 2014, 10:49
Paikkakunta: Provence-Alpes-Côte d'Azur ja Espoo

Re: Kiekkojen paino ja missä paino sijaitsee - kyssäri

Viesti Kirjoittaja vph »

jviirret kirjoitti:

No on sen vaikutus kuitenkin varmaan suurempi kuin sen että onko 100g paino vanteen kehällä vai navassa?

Tuskin on, mutta mistä tuo 100 g tähän tuli? Eikö voitaisi samalla hinnalla laittaa vaikka 100 kg, erikoistarjouksena?

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 12381
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Kiekkojen paino ja missä paino sijaitsee - kyssäri

Viesti Kirjoittaja jviirret »

vph kirjoitti:
jviirret kirjoitti:

No on sen vaikutus kuitenkin varmaan suurempi kuin sen että onko 100g paino vanteen kehällä vai navassa?

Tuskin on, mutta mistä tuo 100 g tähän tuli? Eikö voitaisi samalla hinnalla laittaa vaikka 100 kg, erikoistarjouksena?

Se nostaisi vierintävastuksen osuuden suhteettoman suureksi verrattuna todellisuuteen.

Jukka

Riman ali ja suoraa ohi maalin...

Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5150
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: Kiekkojen paino ja missä paino sijaitsee - kyssäri

Viesti Kirjoittaja jooseha »

Sadalla grammalla ei varmaan kannata edes yrittää. Sillä ei tule varmasti selkeää eroa, mutta paita kastuu :roll: Sata kiloa on taas liikaa että viitsisi ajaa vapaaehtoisesti ylämäkeen :lol:
Renkaan vierintävastuksella ei ole testauksen kannalta väliä kunhan se on vakio. Laakerin vastuksessa tulee toki ero, joka sakottaa kevyttä kiekkoa. Paitsi jos siirtelee painoja esitetysti kiekossa.

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: Kiekkojen paino ja missä paino sijaitsee - kyssäri

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Olen lukenut aiemmin linkitetyn artikkelin ja en varmasti muista kaikkea siitä. Kun en ole fyysikko, en voi oikein lähteä teoriasta puhumaan. Ja kun miehet puhuu, poikien pitäisi kuunnella, joten kysyn mielummin kokemuksiini pystäreillä perustuen. Taustaa 30 s Wattbikellä ilman vastusta väsyneenä ilman mainittavaa verryttelyä kaksi vuotta sitten 569 w. Vuosi sitten sama meininki eka pykälä vastusta 549 w, vaikka todellisuudessa nousen mäkiä isommilla vaihteilla kuin aiemmin pystyin ja edistystä on tulllut kaikessa, joten tiedän edistyneeni testien välillä. Perstuntumalla kokeilin pitkän lenkin tehoja ja kuvittelen vaihteluvälin tasaisella tyynellä olevan suuren ajan 70-120 w tuntumassa ja sipatessa voi mennä ali ja kaahatessa, kuten alamäen jälkeen yli matkateholla ja vauhdilla yritän usein pitää ylimääräistä vauhtia yllä. Puolesta kilsasta vajaaseen kilsaan onnistuu välillä alkuvauhdin hyödyntäminen.

Päätelmäni on, että olen moniin verrattuna narukinttu ja siten käyn punaisella aiemmin, useammin ja pidempään kuin moni muu. Koska hitsaan kiinni useammin ja helpommin kuin moni muu, huomaan useammin ja helpommin eroja vanteissa ja kumeissa. Koska olen lähes tai 100 % tehoissa usein, tulee ainakin tehon tuoton raja vastaan ja siten pystyn vertaamaan tutuissa mäissä kykyäni nousta kullakin vaihteella. Helsingin Vesilaitoksen pohjoispuolella Hakamäentien pohjoispuolella on jyrkkä mäki pyörätiellä, jota en päässyt muutaman kymmentä grammaa painavammalla Durano plussalla edessä ylös, mutta pääsen gp4000s2lla. Homma helpottui ihme kyllä 25 mm Duranon noin samanpainoiseen iirc 23 mm Spessun Espoir Sport Blackbelt x2 renkaaseen vaihtaessa.

Kysyn aineenvaihdunnan ja aerodynamiikan, sekä stop and go ajoympäristön näkökulmasta, voiko täydelliseen pyörittämiseen kykenemättömilläni pikkulihaksillani selitys olla seuraavanlainen? Oletus yksi, voiko 2 mm kapeampi takarengas siivota turbulenssia sen verran, että se kertautuu tunneissa? Voiko mitatusti pienempi eturenkaan massa ja millien osia kapeampi mitta ulkopuolisten mittaajien mukaan parempi vierintävastus yhdessä ensimmäisen oletuksen kanssa auttaa niin kiihdytyksessä kuin vauhdin ylläpidossa? Kun huomioidaan, että teen retkitehoa kovempaa työtä kiihdyttäessä lyhyemmän ajan ja pysyn pidempään matkavauhdissa ennen seuraavaa kiihdytystä ja mahdolliset aero- ja vierintävastusedut vähentävät suurimman osan ajasta tarvittavaa tehoa. Imaginääriarvoin jos saa ennen kiihdytystä lepoa prosentin enemmän ja kiihdytysten välillä kuluttaa pari prossaa vähemmän ja pystyy pyöritystekniikkkaa parantamalla kuorman vähentyessä vähentämään nollakohtia pyörityksessä kiihdytystarvetta esim. Pari prossaa, eikö olisi ymmärrettävää, että narukinttu väsyessään huomaa usein pienet erot, kun kevyesti työskentelevä tykkijalka ei pääse havaintokynnykseen? Ero voi korostua eri tilanteissa, kun oletettavasti kuskien matkanopeudet eroavat toisistaan ja tarpeeksi kovan kuskin matka- ja nousunopeus on usein aerodynamiikan dominoimaa, jolloin havaintokynnys ja -kyky ei pitäisi olla merkitsevää.

Narukoivet ovat muualla lukemieni kommenttien mukaan olleet linjoillani havainnoissaan pienienkin erojen vaikutuksesta välillä. Kun mäkiin pitää varautua etukäteen, kaikki on pelissä mäissä ja silloin toistettavat edut ovat hyvä indikaattori hyödystä riippumatta siitä, mitkä tekijät eron selittävät. En pysty tieteellisellä tarkkuudella setvimään mainitsemieni tekijöiden vaikutuksia, mutta tieto paremmasta nousukyvystä ja eturenkaan noususta ilmaan kovimmissa kiihdytyksissä kertoo kieltään, jos ei muusta, niin kitkasta takarenkaissa heh.

Felt ttr4 vanne on jumalattoman painava ja jäykkä. Korvasin em. 32 mm vanteen kapeammalla Shimano r500 vanteella, joka on kevyempi ja taipuu alla enemmän. Ei voimistani johtuen, mutta taipuminen töyssyissä lyö peffaan selvästi vähemmän, eli silti kovaa. Satojen grammojen ero ja toki erilainen iskemätön napa ym. helpotti elämää kevyemmän hyväksi. En puhu sivutuulen nykimisen vähenemisestä, vaan ilmaan hyppyjen vähenemisestä, jolloin kumit eivät joudu ylös ja alas taipumiseen tai ilmalentoihin. Minkä pitäisi vaikuttaa vierintävastukseen hetkittäin ja pienien kiihdytystarpeiden vähenemiseen enemmän maassa pysyvällä systeemillä. Vai? Näppituntumani oli vanteen massan moninkertainen vähennys paransi tilannetta enemmän kuin muutaman kymmenen gramman ero paremmin rullaavaan ja hitu kapeampaan renkaaseen vaihto. Ymmv.

Vastaa Viestiin