Ryhtimuutokset sekä terveysvaikutukset

[mika]

Lyhyen aikaa löhöpyöräilleenä huomasin aamulla että pää on nyt selkeästi suoremmassa kuin ennen. Ihmettelin kun olkapäät kipeytyy ajaessa, mutta ajoasento venyttää olkapäivä taaksepäin kun penkin tuki jää lapojen väliin. Ilmeisesti myös lavat irtoaa. Niskaa varten askartelin tuen joten sitäkään ei tarvitse jännittää. Lopputulos kuitenkin on että hartiaseudun lihakset venyy ja kyykkypyöräilyn staattinen lihasrasitus on pois. Leporyhti on nyt suora. Voisi kai sanoa että nojapyöräilijät ovat suoraselkäistä porukkaa.
Jokin merkitys tällä lienee myös mielenterveydelle. Puolet autoilijoista tervehtii eikä ole kuin yksi keskari vasta nähty. Taukopaikoilla on aina innokkaita kyselijöitä ja vain yksi on pitänyt vihreää väriä vaarallisena. Ja olin jo unohtanut miltä tuntuu ohittaa. Nyt vain pitää varoa ettei kasva sarvet päähän.
Mika

[jori]

Nojapyöräilyn aloittamisesta on monia tervehtymisesimerkkejä. Tämä viimeiseimpänä jonon jatkoksi. Tästä on aiemminkin kyllä puhuttu, mutta ortopedien pitäisi kuulla (lyhytkampisista ) nojapyöristä, niin maailmassa olisi vähemmän kremppoja.

[Hopea]

On yksi ongelmakin ollut. Rintakehä alkoi kipeytyä alkuinnostuksessa. Kävin fysioterapeutilla, joka sanoi että pidän päätä kaulan varassa etukenossa. Opettelin pitämään kaulan selän jatkeena ja kääntämään päätä alaspäin niskasta, ongelma hävisi. Niskatukea ei ole vieläkään.

[mika]

Vähän yllätyin kun piti itse askarrella niskatuki. Sahasin pitkulaisesta uimakellukkeesta ja alkuun teipillä kiinni. Ilman sitä taas pyrkii pitämään päätä vähän etukenossa. Arvaisin että kypärälle on jätetty tilaa. Kypärän kyselijöille olen taas sanonut että jos tällaisella ajaa, päässä ei ole mitään suojeltavaa.
Kun pääsi alun pohjekrampeista eroon tuomalla polkimia lähemmäksi, ainoa rasituskipu on tuntunut polvessa. Jotenkin on tottunut että jalka ei mene aivan suoraan polkiessa.
Mika

[PW]

Vähän yllätyin kun piti itse askarrella niskatuki. Sahasin pitkulaisesta uimakellukkeesta ja alkuun teipillä kiinni. Ilman sitä taas pyrkii pitämään päätä vähän etukenossa. Arvaisin että kypärälle on jätetty tilaa. Kypärän kyselijöille olen taas sanonut että jos tällaisella ajaa, päässä ei ole mitään suojeltavaa.
Kun pääsi alun pohjekrampeista eroon tuomalla polkimia lähemmäksi, ainoa rasituskipu on tuntunut polvessa. Jotenkin on tottunut että jalka ei mene aivan suoraan polkiessa.
Mika

Miten pitkät kammet?
Kyselee lyhtykampiuskovaisten lahkon jäsen.

[samuel]

Vähän yllätyin kun piti itse askarrella niskatuki. Sahasin pitkulaisesta uimakellukkeesta ja alkuun teipillä kiinni. Ilman sitä taas pyrkii pitämään päätä vähän etukenossa. Arvaisin että kypärälle on jätetty tilaa. Kypärän kyselijöille olen taas sanonut että jos tällaisella ajaa, päässä ei ole mitään suojeltavaa.
Kun pääsi alun pohjekrampeista eroon tuomalla polkimia lähemmäksi, ainoa rasituskipu on tuntunut polvessa. Jotenkin on tottunut että jalka ei mene aivan suoraan polkiessa.
Mika

Itsellä 12H ajossa kipeytyi polvilumpion ympärystä. Tavastin neuvosta siirsin polkimia kauemmaksi, n. 10mm.
Seuraavaksi kipeytyi pohje. Polkimia lähemmäksi n. 5 mm, taas kipeytyi polvi. Milli kauemmaksi niin sitten oli OK.
Eli tosi tarkalla oli säätö.

(sitten 9 tunnin kohdalla oli koko jalat niin piipussa että oli pakko lopettaa)

[Syväri]

En tiedä onko itsellä ryhti parantunu nojapyöräilyllä vai salilla käymisellä, veikkaisin jälkimmäistä. Nojapyöräilyllä se ryhti ei kuitenkaan huonone niinkuin tolla hybridipystärillä ajellessa..

[ajarmala]

Itsellä 12H ajossa kipeytyi
(sitten 9 tunnin kohdalla oli koko jalat niin piipussa että oli pakko lopettaa)

<off topic>
Monet luulevat, että 12 tunnin ajo olisi kestävyyslaji. Ei se ole, vaan ennemminkin taitolaji, joka vaatii järkeä, malttia ja suunnittelua. Ajo kun kestää 12 tuntia, niin sen ajan joutuu ajamaan - ei yhtään vähempää.
</off topic>

[samuel]

Itsellä 12H ajossa kipeytyi
(sitten 9 tunnin kohdalla oli koko jalat niin piipussa että oli pakko lopettaa)

<off topic>
Monet luulevat, että 12 tunnin ajo olisi kestävyyslaji. Ei se ole, vaan ennemminkin taitolaji, joka vaatii järkeä, malttia ja suunnittelua. Ajo kun kestää 12 tuntia, niin sen ajan joutuu ajamaan - ei yhtään vähempää.
</off topic>

Viime vuonna ajoin loppuun asti tuloksella 221km, n. 2 tuntia taukoja yhteensä. Tuntui että senkun jalkoja pyörittää niin polkimet sattuu nyt vaan olemaan siellä alla.
Nyt oli aerompi pyörä eli kapeammat kumit, molemmat vanteet levytetty. Tavoittelin 25km/h keskaria. 300km haamuraja kutitteli takaraivossa.
Pieni perustelu nopeuden korotukseen oli että vaikka en talvella ajanut pyörällä yhtään niin kojakeilla varustettuna työmatka meni kylmiltään samaan aikaan kuin 50mm michelin cityprotek plus-kumeilla.

Ainoa rajumpi muutos viime vuoteen on kampien lyhentyminen 170 -> 120mm.
Ilmeisesti ei riittävästi harjoituskilomterejä alla että olisi pyöritystekniikka kunnossa.
Ja ihan MUTUna takasuoran tuuli tuntui kovemmalta kuin viime vuonna ( seliseli).

[Esko M]

Leporyhti on nyt suora. Voisi kai sanoa että nojapyöräilijät ovat suoraselkäistä porukkaa.

Aivan eri kokemus: 19 vuoden Hipsu-nojailun jälkeen olen aika etukenoisen kumara ylävartalosta ja kaulasta. Pohjana on luultavasti synnynnäinen etukenoisuus, mutta näyttää siltä, nojapyöräily on lisännyt kumaruutta yhdessä vanhenemisen kanssa. Vaivoja ei ole, mutta ryhtini näyttää vanhemmalta kuin ikäni. En pysty lainkaan seisomaan aivan suorassa.

Hipparionin istuin on aika kalteva, kaltevampi kuin useimmissa nojapyörissä, mutta tuntui sopivalta 20 vuotta sitten, kun testasin istuma-asentoa eräänlaisella puu-metalihäkkyrällä olohuoneessa. Kahdessa ensimmäisessä Hipsussa oli niskatuki, jota käytin enintään muutaman sekunnin kerrallaan (täristi takaraivoa). Nyt ei ole niskatukea. Tällä hetkellä en pidä tuoleista, joissa selkänoja on liian pystysuora. Niitä on pizzerioissa, espanjalais-ruokapaikoissa, paikallisbusseissa yms. Selkänojan pitää olla reilusti kalteva.

Muita fyysisiä vaikutuksia en ole huomannut, paitsi että vuosia sitten vasemman koiven akillesjänne kiukutteli hieman ja jännetuppi oli tohtorinkin mielestä tulehtunut. Kesti tasan kaksi vuotta. Tuli ja meni.

Esko

[Vilijami]

Kopioidaanpa tähänkin ketjuun:

18 Heinä 2015. Nyt on takana 600km Flevoharjoittelua. Ensinhän tuossa lihakset kipeyty nilkkojen ja niskan väliltä, mutta nyt ei enää. Jaloissa on tapahtunut jotain ihan kummallista. Vuonna 2002 oikea puoleni halvaantui, kuntouduin kuitenkin puolessa vuodessa jonkinlaiseen kävelykuntoon, mutta hyppiä ja juosta en ole pystynyt vielä tänä keväänäkään. MUTTA tänään 13 vuoden tauon jälkeen pystyn hyppäämään ilmaan, en paljon ehkä 5cm ja ottamaan muutaman haparoivan juoksuaskeleenkin! Mahtava fiilis Flevolla on hauska ajaa, mutta ei leppoisa, eikä sillä pysty (ainakaan minä) ajamaan mitään 100km lenkkejä. Siis hieno kunto- ja kuntoutuslaite, jossa väsyy suht äkkiä. Päivät tuntuvat vaihtelevan paljon, joinakin päivinä flevo suorastaan lentää ajattelematta ja toisina päivinä ajaminen on kuin tervan juontia, tasapaino ei meinaa pysyä ja meno tuntuu muutenkin raskaalta. Mielenkiintoinen peli.

Vähän päivitystä tuohon 1200km takana ja kokonaisvaltainen vartalonhallinta paranee edelleen. Onnistun hyppäämään jo 10cm. 90km on pisin lenkki tällä hetkellä. Edelleenkään ajaminen ei ole rennon leppoisaa, mutta jotenkin se huumaavasti koukuttaa ja pitää päästä aina uudelle lenkille.

[vaaka]

Pystypyöräilijän pitäisi oikoa etukenoa jumpalla ajon jälkeen ryhtimuutoksia välttääkseen. Kuulostaa siltä, että Esko tarvitsee samaa. Ryhtiä voi oikoa jumpalla, kokemusta on. Esimerkiksi sormet ristiin käsien välillä kädet ylös penkillä istuen, pää ja hartiat taakse kääntäen pyöritys käsillä mahdollisimman laajalla ympyrällä. Selkärangassa voi rusahdella, kun asento paranee. Pystäreille suositeltava niksi auttanee myös Eskoa ja muita leuka rintaa hipovia. Seisoen peffan alas ja taakse työntäen polvet taittaen ristiselän notkolle taittaen sormien päät yhteen ja sormien venytys niin eteen ylös kuin mahdollista voimalla. Hyvääpahaa tekee se todellinen ryhdin oikaisu tuosta asennosta, kun nostaa kädet edelleen mahdollisimman kaukana kropasta pystyyn tai niin taakse kuin taipuu ja pidättää takimmaisessa asennossa 10 s ja rentoutuksen jälkeen 5-10 toistoa sarja päivittäin tai kahdesti, kunnes ryhti oikeaa tai sen jälkeen ajon perään ainakin joka kolmas kerta. Mieluummin joka toinen ryhdin ylläpitämiseksi. Tämä treeni ei ole pelkkää venyttelyä, kuten eka harjoite, vaan raakaa lihastreeniä venytykseen yhdistettynä.

Fyssarin minulle antamaa ohjetta sovellettu ekaan ja muistaakseni gcn.com Youtube videoista jälkimmäinen pöllitty. En ole lääketieteen koulutusta saanut, joten omalla vastuulla nuo harjoitteet. Voivat olla rampauttavan rajuja treenejä sairauksista kärsiville, joten varminta olisi hankkia lupa tehdä noita ammattilaiselta ja vähintään aloittaa voimia ja ääriliikeratoja rajoittaen. Ja kuunnella kroppaa seuraavina päivinä, jotta näkee, miten kroppa kestää ja reagoi tuohon keskiaikaiseen venytyspenkkiin verrattavaan venytykseen.

[vaaka]

Eka tri pyöräreissu tänä vuonna 39 km ja kävipä niskalle.Ajon kesken yläselän etukenokin tuntui ikävälle ja oioin valoissa selkää taakse nojaamalla. Niska on vieläkin jäykkä ajonaikaisesta ja jälkeisestä jumpasta ja venyttelystä huolimatta.

[mika]

Eka halffi on nyt takana ja noustu seuraavalle levelille (50+). Tähän liittyen sai vähän tarkempaa analyysiä terveydentilasta. Lähinnä kiinnosti kuinka nopeasti palautuu pitkän lenkin jälkeen eli montako päivää pitää varata toipumuseen. Siihen liittyen olin kolme vuorokautta mittarit rintaan teipattuna. Itse mittauksen tarkoitus olisi ollut selvittää että palautuuko työviikosta viikonlopun aikana, mutta nyt se meni vähän toisinpäin.
Tulos tuki omia tuntemuksia eli pitkän lenkin jälkeen tarvitsee palautumiseen kaksi yötä. MIttaus ei taida oikein ymmärtää tätä meidän harrastusta sillä 6h lenkin jälkeen oli liikuntapisteitä 21/100 eli lisää olisi tarvinnut liikuntaa. Pitkäkestoinen tasainen syke ei mene liikunnaksi, mutta halkojen kanto meni. Kaikenkaikkiaan palautumiskyky oli erittäin hyvä ja samoin unen laatu. Palautuminenhan tapahtuu yön aikana. Ihmetystä herätti että alkoholi ei näkynyt mittauksissa stressinä kuten yleensä muilla. Palataan tähän kohta.
Mittaus oli siis firstbeat. Mielenkiintoista oli saada lopultakin luotettava arvo lepopulssista (45). Ammattilaisen kommentti tutkimuksen jälkeen oli että pitäisi olla myös hermottavampaa liikuntaa kuin nojapyöräily (nopeatempoisempaa ja vaihtelevasykkeistä).

Vajaat puoli vuotta olen mitannut verisuonten läpäisykykyä eli kuinka tukossa ne ovat. liikunta osaltaan putsaa niitä ja ruokavalio tukkii. Lisäksi stressi näkyy suonien elastisuudessa. Yhteenvetona voi sanoa että liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla pääsee "normaali" tasolle. Optimaaliseen tarvitaan säännöllistä ja kohtuullista alkoholin käyttöä. Tämä on vähän sensitiivinen toteamus ja vasten yleistä uskomusta. Mutta, aika kattavaa tutkimustietoa löytyy asiasta (http://brewniverse.fi/alkoholin-ja-kuol ... en-yhteys/) ja omat mittaukseni löytävät myös yhteyden kohtuullisen alkoholin käytön ja verisuonten puhtauden kanssa. Tämä näkyy sitten myös verenpaineessa (102/62).

Olen ehkä vähän jäävi suosittelemaan mutta, Withings body cardio on kätevä laite. Firstbeat taas olisi kova sana jos pitäisi vetää koko ajan ylärajalla. Sen hankintaan pitäisi olla jo sponsori

VeloMika

[PW]

Miten mitataan verisuonten läpäisykykyä?