AJOASENNON SÄÄTÄMINEN

Onko mielessäsi nojapyöriin tai nojapyöräilyyn liittyvä kysymys? Haluatko kertoa kokemuksistasi? Kirjoita tänne ja saat varmasti vastauksia.
Saku
Viestit: 38
Liittynyt: 02 Huhti 2007, 12:16
Paikkakunta: Stadi

AJOASENNON SÄÄTÄMINEN

Viesti Kirjoittaja Saku »

Hei

Olen nyt pari kuukautta ajanut M5 nojakilla.
Haluaisin vinkkejä miten säädätte poljinten ja penkin välin?
Samoin miten säädätte ohjaustangon paikan?

t:Saku

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 12381
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: AJOASENNON SÄÄTÄMINEN

Viesti Kirjoittaja jviirret »

Kammet aluki niin että pystyy polkemaan kantapäillä, siitä sitten hienosäätöä fiiliksen mukaan.

Jukka

Riman ali ja suoraa ohi maalin...

vaaka
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3069
Liittynyt: 10 Maalis 2015, 08:13

Re: AJOASENNON SÄÄTÄMINEN

Viesti Kirjoittaja vaaka »

Luin tätä foorumia vuoden ennen pyörän hankintaa ja muistelen lukeneeni mielipiteitä, että nojapyörällä voi polvet oikoa suoremmaksi kuin pystypyörällä. Minulla on 160 mm pitkät poljinkammet, eli 12,5 mm lyhyemmät kuin triathlonpyörässäni ja vain vähän koukistunut polvi, kun poljin on edessä söi valtavasti tehoa. Mäennousukykyni nopeuden puolesta kasvoi selvästi polkimien taakse sentin pari siirrolla. En mitannut eroa tarkkaan ja nyt polvi taittuu etuasennossa muistaakseni noin 8-10 astetta.

Polvet eivät saa olla liian takana tai joillakin ainakin tulee polvikipuja ja reiden etupuolella ylimmät jänteet litistyvät liian kasaan kammen ollessa takana. Tehot katoavat ja jäykäksi vetää polkemisen. Jänteen kurttuun puristus syö voimaa lihaksista ja se ei kulkeudu polkimen liikuttamiseen. Joten oma ihannekohta on etsittävä, kun anatomisia eroja sekä heikkoja kohtia eri lihasten välisissä voimissa on eri paikoissa eri polkijoilla.

Minun kokemukseni voi erota kokeneista kuskeista, koska nojailu käyttää eri painotuksella jalkalihaksia kuin pystyssä ja verenpaine on alempi. Siksi nojailu vaatii pitkän sopeutumisen ja siten minusta poiketen sopeutuneet kuskit voivat ehkä helpommin selvitä polvien suoremmaksi oikaisusta kuin minä ongelmitta. Yleensä nyrkkisääntö lihasten tehon tuotolle on, että ääripäissä liikeratoja voiman tuotto heikkenee lepoasentoon/keskikohtaan verrattuna. En tiedä, onko nojapyöräilyssä jotain korvaavaa piirrettä, jolla sopeutunut kuski voi ohittaa voimatappiot. Jossain luulisi rajan kulkevan, miten paljon voi treenata voimaa liikeratojen ääripäähään, eli polvet lähes suoraksi vetoon.

Aloitin polkemisen kantapäät polkimiin yltäen ja sain hieman polkimia pakittaen ja penkkiä samaan aikaan pudottaen lisätehoa. Penkin vaihto. Polkimet olivat niin takana kuin mahdollista alun perin ilman etupuomin lyhyemmäksi sahaamista.

Minulla on alaohjattu suoraohjattu pyörä ja ymmärtääkseni se on nopea eturenkaan käännöksissä ja siten vaikea ohjata suoraan ylämäessä hitaassa vauhdissa. Gps mukaan aluksi nousin hitaimmillani pitkällä matkalla pitkiä mäkiä 3,5 km/h. Huomasin tarvitsevani jäykistää reisilihaksia tasapainon ylläpitoon noin pienissä vauhdeissa ja se söi voimia paljon. Kun vauhdit kasvoivat noin 5 kk sopeutumisen kohdalla penkkiä vaihtaessa ja polvea enemmän taittaen, ei pyörä ole niin usein kiikkerällä hitaan ajon alueella. Silloin kun on nojaavammalla penkillä pää takana niskatuella olen niin takakenossa, että tasapainoilu asennosta johtuen vaikeutuu ja luultavasti tasapainoelin ei toimi normaalisti, kun ylävartalo on ylämäen avulla lähes vaakatasossa. Suoraan ajoa ylämäessä helpottaa nyt kun nostan pään eteen pois niskatuelta.

Pyörän geometria ja kiikkeryys vaikuttavat asioihin sekä ohjauksen reagointinopeus sekä eturenkaan kääntymisnopeus. Joten eroja lienee pyörien välillä. Jos eturengas ei käänny 1:1 ohjaustangon mukana, vaan hitaammin, on helpompaa ajaa suoraan hitaasti. Niin enemmistö moderneista pyöristä on käsittääkseni parannettu ikäloppuuni verrattuna. Muuten korkeapenkkinen touring pyöräksi suunnittelu pyöräni on supervakaa pienissä ja suurissa nopeuksissa.

Ylä- ja alaohjauksissa on eroja ja yläohjauksia on erilaisia. Olen ajanut vain alaohjattua. Siinä pyrin roikottamaan käden yläosaa mahdollisimman pystyssä, jotta olkapäästä roikkuva luu kannattaa paljon käden painosta ilman lihastyötä. Eli tietokone-ergonomiasta tuttu juttu. Väsymystä ja puutumista vastaan pitää taistella käsien asennossa ja sen ehdoilla mennä. Kaikki tankomallit eivät ole tasa-arvoisia yhdellä kädellä ajamista ajatellen. Jos pystyt vaihtamaan kättä kesken ajon ja ajamaan turvallisesti yhdellä kädellä, se auttaa.

Minkälainen ohjaustanko sinulla on? Erilaisia rajoituksia tulee erilaisista geometrioista. Jotkin yläohjatut joutuvat väistämään polvia jne. Mikä malli sinulla on ja kuinka pitkä olet sekä mikä on reiden sisämittasi nivuksesta kantapäähän? Olen 171/68 cm ja asun Helsingissä, joten jos olemme noin samoissa mitoissa, on mahdollista kokeilla erilaisia pyöriä ja geometrioita. Minulla on HPVelotechnik Streetmachine GT, jossa itse tehty penkki, jonka selkätuki on pudotettu 21 asteeseen ja niskatuki pystympi. Ohjauksilla on eroja ja jos sinulla on joku yläohjauksista, voi olla mielenkiintoista verrata alaohjaukseen.

Vastaa Viestiin