Laitoin tämmöisen ketjun,jossa vaikka vinkkejä ja omia kokemuksia/kommelluksia voisi jakaa.
Nyt tänään hain Vilijamin Flevotriken matkahuollosta,sen verrän jäistäpöperöä tiellä etten arvannut vielä tiellä ajaa.
100m pätkä kuivahkoa hiekkatietä jossa kokeilin polkea
Niin kyllä veteli puolelta toiselle aika kivasti,huomasin myös että rullaaminen polkematta sujuu helpommin niin siinä voi harjoittaa tasapainoilua hieman mutkitellen.
Uskaltaisikohan hommata lukkopolkimet tai ovatko ne vielä turhat tai vaaralliset,ennen kuin aivot oppii flevon perusasiat.
Itse en oikein ilman lukkoja tykkää ajaa nojapyörällä. Ensimäinen nojapyörä minulla oli flevo racer jolla muutamien päivien ajelun jälkeen otin lukot käyttöön. Vaaralliset ne tuskin itsessään ovat, irroittamista ei ainakaan spd:llä tarvitse pelätä - ehkä jopa ennemmin itsestään irtoamista. Kolmipyöräisellä liikkeelle lähtö lieneen myös melko helppoa, toisen lukon kiinnittäminen helpottaa sitä vielä antamalla mahdollisuuden pyörittää yhdellä jalalla.
Kaksipyöräisenä racer tuntuu rullausta paremmin olevan hallinnassa silloin kun polkee ja on riittävästi vastusta pitämässä keulan linjassaan. Myös retkivarustus tekee siitä tasapainoisemman. Ehkäpä vielä on vaan liian vähän kilometrejä vielä takana..
Nyt sitten tempasin Vilijamin flevotrikella ensimmäisen kilometrini,enään 999km jäljellä niin sitten pitäisi olla hanskassa flevolla ajo. .Tien päässä kun yritin kääntyä takaisin päin,niin ilmeisesti yritin liian tiukkaa käännöstä.Kuskin kantti loppu kesken ja stoppi tuli,Vilijami osaa varmaan kertoa kuinka tiukan käännöksen tällä pystyy periaatteessa tekemään kun on prokuski flevolla .Muuten oli kyllä suhteellisen helppoa ajo ei enään vedellyt puolelta toiselle polkiessa,ainoastaan vielä tiellä ollut sohjo haittasi ja piti hieman pujotella.
Katse kauas horisonttiin pyörä pystyssä terävä polkaisu on kiinteärunkoisen lähtövinkki. Aluksi alamäki tai molemmin jaloin vauhtia juoksu auttaa myös. Ihan pienimmillä nopeuksilla ei kannata kaarteita harjoitella, kun meno on vakaampaa vauhdissa. Iso tila auttaa ja aluksi kallistaen ohjaus pienistä suurempiin kulmiin, sitten pienillä muutoksilla Flevolla etupuolen kääntö, sitten kallistus ja kääntö jne.
Minulla on kävellessä katse kauas horisontissa. Samalla korkeudella kuin silmät. Sama auttaa minua startatessa.
Kiinnostavaa kyllä Guinness suosittaa oluensa juomista seisten kyynärpää suun korkeudella katse kauas eteen horisonttiin, jos seinää ei ole edessä. Kokeilin ohjeen nähtyäni tätä ja maistui paremmalle. Go figure.
Minulla alle vaakatasoon tai yli katsominen vaikeuttaa tasapainoilua, johtunee korvan nesteiden siirtymisestä tasapainoelimessä. Tai ympäristössä.
Nyt sitten tempasin Vilijamin flevotrikella ensimmäisen kilometrini,enään 999km jäljellä niin sitten pitäisi olla hanskassa flevolla ajo. 
.Kunhan jalan uudet lihakset kertovat olemassa olostaan,niin täytyy näitä kaheksikkoja harjotella 
