Nojapyöräfoorumi

Sähkövälitteisestä pyörästä oli juttua Nokialla, ja yleinen konsensus jokseenkin tyrmäsi idean. Jälkeenpäin tuli kuitenkin mieleen että generaattoriin ei välttämättä tarvi vaihdetta, koska generaattorin voi rakentaa niin että siinä on tarvittava määrä napoja. Toisaalta tietysti tulee kustannuksia kun joutuu suunnittelemaan ja tekemään erikseen tätä tarkoitusta varten oman generaattorin.

Sähkövälityksessä olisi myös se hyvä puoli että voisi käyttää koko ajan vakionopeutta polkiessa, tai esim. niin että pieni polkemisnopeuden muutos säätää pyörän nopeutta. Tai polkemisnopeus koko ajan sama mutta teho siirretään takapyörään. Siis automaattivaihteisto tulee samalla.

Ei sitä mikään estä, mutta hyötysuhde jää surkeaksi väkisinkin. Lihasvoimalla liikkuvussa laitteissa tämä syö miestä.

jooseha kirjoitti:

Ei sitä mikään estä, mutta hyötysuhde jää surkeaksi väkisinkin. Lihasvoimalla liikkuvussa laitteissa tämä syö miestä.

Näinhän se on. Mutta yleisestä konsensuksesta viis, omalla projektilistalla on tuollainen työmatkavekottimeksi. Toteutusajankohdasta en lupaa vielä mitään .

Laittakaa XSihfter ja tarpeeksi rattaita, vaikka 33 välitystä. Kampinopeuden tunnistus ja sopiva ohjelma vaihtamaan automaattisesti sopivalle välitykselle.

p.o. XShifter

Tuollaisen isoin ongelma on paino Tarvitaan: generaattori, akku moottori, kammet ylennysvaihde generaattoriin ja alennusvaihde moottoriin.

Jos poljetaan suoraan generaattoria, pitää generaattorin olla älyttömän iso ja painava. Polkupyörän välityksillä sille riittää kooksi suoravetoisen napamoottorin paino = n.4 kg. Jos välitystä kasvatetaan, alkaa vaihteisto painaa ja viedä tehoa. Ylennysvaihteen hyötysuhde kun ei ole korkea.

3D-tulostuspäivillä Ylöjärvellä monet meistä näkivät Scouterin, joka on tehty tuolla periaatteella, siksi se on helvetin painava ja kallis. Sori vaan, mutta fysiikka on tätä ideaa vastaan. Paljon järkevämpää on tehdä momentti polkimilla ja teho sähkömoottorilla, jolloin riittää penempi moottori ja pienempi vaihteisto.

Tämmösestäkö te puhutte?

Lisätty: Näköjään foorumillakin ollut tuollainen "generaattori" myynnissä. http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?t=4434

Tuossa on suunnilleen sama periaate kuin ideassa ladata sähköpyörän akkua polkemalla.
Mikä tietenkin on todella surkea idea. Ensin menee hyötysuhdehäviö siitä, kun polkemisenergia muutetaan sähköksi, ja sitten toinen hyötysuhdehäviö siitä kun virta muutetaan takaisin pyöriväksi liikkeeksi. Lopputulos on systeemi, jossa jotain 50% polkemisenergiasta päätyy viemään pyörää eteenpäin.
Poljettaessa pyörää suoraan eteenpäin vie pyörää eteenpäin noin 100% polkemisenergiasta. Miinus pieni ketjuhäviö, yms.
Voihan sitä silti rakentaa, en halua masentaa. Varmaan olisi vekkuli vehje kokeilla.

janx kirjoitti:

Tämmösestäkö te puhutte?

Lisätty: Näköjään foorumillakin ollut tuollainen "generaattori" myynnissä. http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?t=4434

Hienosti kulkee tasaisella. Ylämäessä alkaa ongelmat. Pelkällä moottorilla ylämäkeen moottori syö akullisen alta aikayksikön. Hidas junnaaminen on parasta tehdä polkien, sillä sähkömoottorin hyötysuhde huononee rajusti kun moottorin kierrosluku laskee ja vaadittava momentti nousee.

jori kirjoitti:

Hienosti kulkee tasaisella. Ylämäessä alkaa ongelmat. Pelkällä moottorilla ylämäkeen moottori syö akullisen alta aikayksikön. Hidas junnaaminen on parasta tehdä polkien, sillä sähkömoottorin hyötysuhde huononee rajusti kun moottorin kierrosluku laskee ja vaadittava momentti nousee.

Tuo Tunturi Donna, jonka sähköistin menee maksimiavustustasolla (1-6) noin 50-60 kilometriä akullisella (36V/10Ah). Ylämäkeen maksimitehot irti, mutta muuten ekoteholla olemattomasti pyörittäen. En voi kyllä väittää paljon polkevani, että moottori suurimman työn tekee, mutta ehkä se sitten on merkittävää tai en huomaa sitä itse (polkemista). Pitäisi olla tehomittari.

janx kirjoitti:

jori kirjoitti:

Hienosti kulkee tasaisella. Ylämäessä alkaa ongelmat. Pelkällä moottorilla ylämäkeen moottori syö akullisen alta aikayksikön. Hidas junnaaminen on parasta tehdä polkien, sillä sähkömoottorin hyötysuhde huononee rajusti kun moottorin kierrosluku laskee ja vaadittava momentti nousee.

Tuo Tunturi Donna, jonka sähköistin menee maksimiavustustasolla (1-6) noin 50-60 kilometriä akullisella (36V/10Ah). Ylämäkeen maksimitehot irti, mutta muuten ekoteholla olemattomasti pyörittäen. En voi kyllä väittää paljon polkevani, että moottori suurimman työn tekee, mutta ehkä se sitten on merkittävää tai en huomaa sitä itse (polkemista). Pitäisi olla tehomittari.

Virtamittari käy ihan hyvin akkukäytössä. Sähkökoneessa virta = momentti ja jännite = pyörimisnopeus. Pitää vain muistaa, että virran noustessa hyötysuhde laskee.

Pitää huomata, että sarjahybridi on erilainen nimenomaan tehon ja ennen kaikkea momentintarpeen suhteen. Jos poljet puolet tehosta tavallisella sähköavusteisella, tarkoittaa se generaattorimallissa sähkömoottorille tuplatehoa. Ylämäessä sähkömoottori on huonoimmillaan. Juuri tässä tilanteessa sarjahybridin moottori joutuu selviämään yksin, kun rinnakkaishybridi jakaa taakan. Tästä syystä sarjahybridissä tarvitaan paljon suurempi sähkökone.

Aina täällä ajatellaan niin tehokkaasti Ajaahan jotku kuntopyörälläkin hiki virraten eikä pääse metriäkään ja tärkein syy mun työmatkapyöräilyyn on liikunnan saaminen. Siis ehdottomasti projekti joka kannattaa toteuttaa, vaikka hyötysuhteeltaan jääkin ketjuvedosta. Lämpöhäviöt voi hyödyntää vaikka varaston lämmityksessä kun polkee siellä illalla akut täyteen ja sihauttaa aamulla töihin hikoilematta.

Tähän vielä se suunnittelemasi itseään tasapainottava sähkötakaohjaus kun virtaa kerran on tarjolla.

Jukka

Se generaattori osa ehkä käytännössä olisi helpointa tehdä vaan jollain standardi harjattomalla moottorilla, ja tehdä jotenkin välitys lähtien jotain isohkosta eturattaasta, jolloin välitettävä voima on samaa luokaa kuin ketjuvälityksessä ja hyötysuhde hyvä. Ketjulla taitaa minimi olla jotain 11 hammasta, eli jotain 1:5 välityksen saisi tällä, ja siis noin 100 rpm->500 rpm, mikä on ehkä vähän alakanttiin tavalliselle sähkömoottorille, joten ehkä voisi tehdä suuremman välityssuhteen hammashihnalla tai ratasvälityksellä. Kuitenkin joku 100W sähkömoottori on aika kevyt ja hyötysuhde hyvä.

Kysymyksenä voisi heittää että minkälaisia standardiratkaisuja löytyisi 1:10-20 välitykselle, siis lähinnä hammasvaihde? Jotain matovaihteita saa suoraan moottoriin, mutta ne ei taida toimia kovin hyvin väärin päin?

http://www.ebay.com/itm/Black-24V-350W- ... 2579813523 Tuossa joku takanapamoottori, 350W ja 2 kg. Tuommoisesta voisi varmaan tehdä generaattorin. Noissa on varmaan isohko napaluku, ja siis tavallinen ketjuvälitys tuottaa sopivan kierrosnopeuden.

Tuo ajomoottorin hyötysuhde näyttäisi olevan ongelma, jotain 80-85% lukemia löysin netistä. Generaattorille ehkä vaatimukset ei ole niin kovat kun pyörimisnopeus on jokseenkin vakio ja jollain vaihderatkaisulla saa kierrokset korkeammiksi.

Moottorin häviöissä kai vaikuttaa rautahäviöt ja käämilangan vastushäviö? Jotain "raudattomia" moottoreita kai on, esim. Maxxonilla, eli siis rautahäviöistä pääsee ehkä eroon (rautajauho/ferriitti?). Vastushäviöissä taas joutuisi kai käyttämään paksumpaa lankaa, mikä nostaa painoa? Magneetin ja käämirungon välinen gäppi kai pitäisi olla tosi pieni, mikä tekee itse rakentelusta ongelmallista?

ukram2 kirjoitti:

Tuo ajomoottorin hyötysuhde näyttäisi olevan ongelma,

Tästä ei kannata tehdä isoa ongelmaa. Kokonaishyötysuhde jää väkisinkin paljon ketjuvaihdetta heikommaksi, joten sen hyvyys ei voi olla järjestelmän kantava idea. Kannattaa keskittyä lähinnä systeemin vahvuuksiin, niin homma on mielekäs Toki hyötysuhteen pohdiskelu kannattaa pitää mukana suunnitelmissa.