Tuli tuolla omassa päiväkirjaosiossa taas mietittyä millaista iloa nojapyöräily on elämääni on tuonut. Sinne se miete kuitenkin ajan saatossa hautautuu ja ehkä joku, joka on harkitsemassa tällasta vaihtoehtoa voisi hyötyä ketjusta jossa on monen ihmisen mietintöjä kootusti nojapyöräilystä ja mitä se on heidän elämäänsä tuonut ja miten se on heihin vaikuttanut. Edes nojapyöräelämä ei ole aina pelkkää hehkutusta vaikkakin suurimmaksi osaksi , siksi otsikoin "ilot ja mietteet".
Miltä nojapyöräily tuntui harrastuksen/elämäntavan alkuaikoina? Onko se muuttunut vuosien kuluessa? Kuinka iso osa nojapyöräily on elämääsi, onko se kulkutapa vai onko sillä muitakin merkityksiä?
Itse päädyn aina tietyin väliajoin tajuamaan millainen kokonaisvaltainen merkitys nojapyöräilyyn siirtymisellä oli. Alkuun se oli hauskaa, erilaista ja mukavaa. Mukavuus ja hauskuus ovat edelleen mutta sen lisäksi rentous, ajatusten tuulettaminen, hyöty- ja huviliikunta. Fyysisen terveyden ylläpidon lisäksi nojapyöräilyllä on ollut siis suunnaton positiivinen vaikutus myös henkiseen terveyteen. Välillä ovat tekniset ongelmat (tai muut ongelmat) ottaneet pahastikin pattiin mutta ehkä juuri niiden takia sitä on just tässä missä on. Varmasti moni kokee vastaavia hyötyjä myös pystypyörän satulassa istuen, mutta itselleni se ei lopulta olisi ollut vaihtoehto ja tuskin olisin siirtynyt "päätoimiseksi" pyöräilijäksi jos näitä nojapyöriä ei olisi .