Onnettomuudet

Onko mielessäsi nojapyöriin tai nojapyöräilyyn liittyvä kysymys? Haluatko kertoa kokemuksistasi? Kirjoita tänne ja saat varmasti vastauksia.
jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 9758
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja jori » 03 Helmi 2018, 18:10

janx kirjoitti:
jori kirjoitti:
janx kirjoitti:Viestiin saattoi liittyä hieman sarkasmia.

Hesarin uutiseenko sarkasmia. :shock:

Ei vaan, että pyöräilijöiden kohtaamisen jälkeen tapahtunut pahoinpitely olisi selkeä onnettomuus. 8)

Totta, tieltä ulos suistuminen on se onnettomuus ja puuhun osuminen pahoinpitely. :)
janx kirjoitti:"Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi. Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä ihminen mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus."

Nyt kun otit tuon sarkasmin määritelmän esiin, kuka tai mikä oli viestisi sarkasmin kohde?
Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. -Sakari Holma

Avatar
janx
Sisällöntuottaja
Viestit: 1810
Liittynyt: 24 Elo 2008, 11:33
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja janx » 03 Helmi 2018, 18:31

jori kirjoitti:Nyt kun otit tuon sarkasmin määritelmän esiin, kuka tai mikä oli viestisi sarkasmin kohde?

Ehkäpä se oli tuo koko tapahtumasarja. Etenkin tuo ohitettavan jälkireaktio. Sitä millainen ohitus se on ollut, ei voi tietää. Onnettomuus? No ei todella. Puhumalla olisi hyvä asiat selvittää. Toisaalla pohtivat, että olisiko ohittajalla ollut sähköpyörä. Tämänhän voisi silloin laittaa sähköpyöräilyn haittoihin. "Ohitettu saattaa lyödä sinua kuonoon."
Nojakit: CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-) ja 20/26 SWB Fenix (08/17-) | Pystyt: Tunturi eDonna 28/250
IRC-keskustelua kanavilla #nojakki@IRCnet ja englanniksi #hpv@OFTC -Mikä on IRC? | WhatsApp: E-Suomen nojapyöräilijät

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11813
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja jviirret » 03 Helmi 2018, 19:33

Jokatapauksessa, onnettomuustutkijalautakunta määrää vilkut pakollisiksi polkupyöriin kun nykyiset suuntamerkinantovälineet ovat liian vaaralliset :lol:

Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 9758
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja jori » 03 Helmi 2018, 19:34

janx kirjoitti:
jori kirjoitti:Nyt kun otit tuon sarkasmin määritelmän esiin, kuka tai mikä oli viestisi sarkasmin kohde?

Ehkäpä se oli tuo koko tapahtumasarja. Etenkin tuo ohitettavan jälkireaktio. Sitä millainen ohitus se on ollut, ei voi tietää. Onnettomuus? No ei todella. Puhumalla olisi hyvä asiat selvittää. Toisaalla pohtivat, että olisiko ohittajalla ollut sähköpyörä. Tämänhän voisi silloin laittaa sähköpyöräilyn haittoihin. "Ohitettu saattaa lyödä sinua kuonoon."

Ohitettu sai kuitenkin kiinni ohittajan. :?
Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. -Sakari Holma

Avatar
janx
Sisällöntuottaja
Viestit: 1810
Liittynyt: 24 Elo 2008, 11:33
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja janx » 03 Helmi 2018, 21:19

jori kirjoitti:Ohitettu sai kuitenkin kiinni ohittajan. :?

Ainakin eräässä vuosittain toistuvassa pyörätapahtumassa pysähdytään lähimmälle polkupolttonesteen täyttöasemalle melko usein. Pitää ensi vuonna vähän tarkemmin katsoa ketä menee ohittelemaan, kun se voi seuraavalle terassilla tulla mouhoomaan. :lol:
Nojakit: CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-) ja 20/26 SWB Fenix (08/17-) | Pystyt: Tunturi eDonna 28/250
IRC-keskustelua kanavilla #nojakki@IRCnet ja englanniksi #hpv@OFTC -Mikä on IRC? | WhatsApp: E-Suomen nojapyöräilijät

ajarmala
Sisällöntuottaja
Viestit: 1266
Liittynyt: 10 Heinä 2009, 00:17
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja ajarmala » 12 Huhti 2018, 23:16

Illalla vielä ihan retkipyörällä liikkeellä, koska ensin harjoitellaan pystyssä ja vasta sitten mennään nojalleen... Lähtiessä oli jotenkin vaikea saada oikeanpuoleista klossia kiinni polkimeen. Hmm? Irrotanpa ja kokeilen uudestaan. Olipas vaikea irrottaa... mikähän? Kokeillaanpa uudestaan. Klossi kiinni. Mikäs nyt? Eihän se irtoa millään - vaikka vääntää jalan 90 asteen kulmaan polkimeen nähden...

No tästä hämmentyneenä unohtui sitten irrottaa vasempikin kenkä: ja kumolleen vasemmalle. Kopsis. Risteävällä kadulla oli juuri kulkemassa ohitse yksi pariskunta. Näkivät, perhana.

Siinä tiellä maatessa uudestaan reuhtomaan oikeaa kenkää irti polkimista. Mutta ei millään. Nauhat auki ja sukkasiltaan ylös. Onneksi en ollut ehtinyt kuin 150 m päähän kotoa, joten sukkasillaan sulamislammikkoja kiertäen kotiin.

Tarkastamaan: väkisin ylivääntämällä kengän sai irti polkimesta, jolloin syykin paljastui: klossin toinen kiinnitysruuvi irronnut, jolloin klossi pääsee kiertymään sen yhden ruuvin varassa. Eipä ihmekään, ettei saanut kenkää irti...

Oppia: tarkasta klossien kiinnitys ennen kuin vedät kengät jalkaan. Tämäkin hämminki oli siis ihan omaa vikaa. Näin se oli sitten lopuksi:

klossi.jpg
klossi.jpg (91.19 KiB) Katsottu 1844 kertaa


Ja vielä: nuo on kai koneruuveja? Mistähän niitä saisi? Motonet? S-Rauta? Pyöräliike?
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)

Härski
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 793
Liittynyt: 01 Syys 2014, 17:36
Paikkakunta: Harjavalta

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja Härski » 13 Huhti 2018, 00:17

On myös ihan pulttivärkkeihin erikoistuneita liikkeitä. Sieltä ainakin löytyy ja sellasesta lähtisin ite kyselemään.

Pyöräliikkeessä tietty on kans, mutta hinta on potenssiin X.

Onni onnettomuudessa muuten ettei tämä sattunut tapahtumaan kinneriä ajaessa!
Viimeksi muokannut Härski, 13 Huhti 2018, 00:27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Toni

Nojanalle
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3941
Liittynyt: 09 Touko 2010, 07:33
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja Nojanalle » 13 Huhti 2018, 00:25

Pistä seuraaviin ruuveihin kiereliimaa.

Puusilmä
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 478
Liittynyt: 12 Elo 2008, 07:34

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja Puusilmä » 13 Huhti 2018, 06:20

Hahaa! Yksi lisäsyy vältellä klosseja - "another failure point". :lol:

Muistan kun joku joskus väitti, ettei klosseista ole koskaan ikinä mitään ongelmia, kun minä epäilin juuri tätäkin mahdollisuutta. Itse olen aina pelännyt klossireiän reunan pettämistä (Iso massa isot väännöt).

Avatar
PW
KOM
Viestit: 14462
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja PW » 13 Huhti 2018, 06:35

Härski kirjoitti:Onni onnettomuudessa muuten ettei tämä sattunut tapahtumaan kinneriä ajaessa!

Heh, tätä onnettomuutta ootellessa ;)
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11813
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja jviirret » 13 Huhti 2018, 07:07

Bilteman kengissä piti nuo ruuvit eka kesänä kiristää. Vaikka ne vetää uutena kireälle niin kaippa väliin jäävät kerrokset sen verran painuu käytössä että ovat löysällä jonkun ajan kuluttua. Sen koommin ei ole tarvinnut koskea.

Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...

Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3748
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja jooseha » 13 Huhti 2018, 07:13

ajarmala kirjoitti:Ja vielä: nuo on kai koneruuveja?

M5 kierre ja uppokanta.

ajarmala
Sisällöntuottaja
Viestit: 1266
Liittynyt: 10 Heinä 2009, 00:17
Paikkakunta: Nummela, Vihti

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja ajarmala » 13 Huhti 2018, 16:40

jooseha kirjoitti:
ajarmala kirjoitti:Ja vielä: nuo on kai koneruuveja?

M5 kierre ja uppokanta.


Jees. Vein malliruuvin Baltic Bolt Finlandiin: M5, uppokanta, kuusiokolo ja 11 mm pitkä. Heillä oli 10 mm ja 12 mm pitkiä, joten otin sitten varmuuden vuoksi molempia. Hinta 6 c per kappale. Pistin sitten reteesti uusiksi Bilteman kenkien kaikki neljä ruuvia. Teki 24 c. Ja vielä jäi 24 sentillä niitä 10 mm mittaisia... Oli kiva ettei ollut mitään 10 euron pientoimituslisää...
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)

Avatar
PW
KOM
Viestit: 14462
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Onnettomuudet

ViestiKirjoittaja PW » 20 Huhti 2018, 14:36

http://renucycle.net/1855-2/
Siinä jonkun näkemyksiä, miten välttää onnettomuuksia. Lukaisin pikasesti vaan otsikot.
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
vph
Sisällöntuottaja
Viestit: 1161
Liittynyt: 14 Loka 2014, 10:49
Paikkakunta: Provence-Alpes-Côte d'Azur tai Espoo tai Tampere

Aina sattuu ja joskus tapahtuu

ViestiKirjoittaja vph » 04 Touko 2018, 19:21

Keskiviikko 18. huhtikuuta, keskipäivä, Opio.

Minulla on päälläni liian paljon vaatetta, on kuuma. Olen Opiossa, nousemassa Chemin San Peyre’n jyrkkää ylämäkeä, joka huipentuu 19% nousuun juuri ennen mäen päällä olevaa tasa-arvoisten teiden X-risteystä. Pusken ylöspäin hyvällä kadenssilla, melko lailla kaikki paukut pelissä ja nautin jokaisesta irvistyksestä. Shimanon sähköavustuksen olen kytkenyt Boost-asentoon jo mäen juurella, sillä minulla on vähän kiire. Pitää ehtiä tekemään ruokatunnilla välitarkastusta talolleni, jossa on menossa kattoremontti poikkeuksellisen rankan talven vaurioiden korjaamiseksi.

Aamulla duuniin lähtiessä oli vielä viileää, niinpä vedin ylleni lyhyet säämiskälliset pyöräilyhousut ja niiden päälle farkut, lyhythihaisen teknisen aluspaidan ja sen päälle pitkähihaisen pyöräilypaidan ja tuulitakin. Nyt keskipäivällä vaatetukseni on muuten sama, mutta tuulitakin olen sullonut satulan alla olevaan satulasäkkiin ja räikeän keltaisen pyöräilypaitani vetoketju on ainakin puoliksi auki. Aivan liian monta kerrosta vaatetta, mutta mitäpä tuosta, hyvähän se on kropan tottua tuleviin kesän hellelukemiin. Vielä muutama polkaisu ja mäki on voitettu.

Aurinko on tähän vuodenaikaan keskipäivällä korkealla taivaanlaella, pyöräilijän varjo kadulla on vain mitätön tumma läiskä. Kevät on ollut sateinen ja kylmä, mutta nyt on kirkasta ja lämmintä, sää tuntuu enteilevän kesää ja tuntuu saavan koko luonnon heräämään talvihorroksestaan. Eikä pelkästään luonnon, vaan myös ihmisen sisällä piilevän pyöräilijän sielun. Jostakin virtaa kroppaan huumaavaa energiaa, endorfiinit valtaavat vähäisen mielen kaikki sopukat.

Ajopelinä allani on vain reilun kuukauden vanha, 700 km ajettu täysjousto eMTB, ranskaksi VTTAE, ”velo tout terrain assistance electrique”. Lapierre Overvolt 527i, Shimanon koneella. Hieno peli, ranskalainen. Laite on vielä aivan alkuperäiskunnossa, ainoastaan renkaat olen ”kokeeksi” vaihtanut 70 mm leveisiin Schwalben Super Moto-X:iin, jotka rullaavat huomattavasti paremmin kuin alkuperäiset hardcore plussakoon maastokumit. Työmatkalla ei oikeastaan maastokumeja tarvitse, jos ei ehdoin tahdoin halua syvälle metsään mennä. Muut polut sujuu hyvin näillä Super Motoillakin.

Risteys lähestyy ja mietin reittivalintaa. Kääntyisinkö oikealle Chemin du Moulin’lle, jolloin välttäisin viimeisenkin vilkkaan tien pätkän, vai ajanko lyhintä reittiä suoraan risteyksen yli. No suoraan, nythän on vähän kiire. Oikealta ei tule ketään, vastaan tulee jotain liikennettä, ainakin yksi auto ja ehkä mopopoika sen perässä. Risteyksen vieressä vasemmalla on takorautainen Croix, jollekin pyhimykselle omistettu risti, joka todistaa tämän maan vahvasta kristillisestä menneisyydestä. Menneisyydestä, joka pikku hiljaa korvautuu islamilaisuudella ja herra ties millä pyhillä, toinen toistaan hullummilla uskomuksilla, mietin kyynisenä.

Kuva

MIT.?!!... Jostakin tyhjästä ilmestynyt auton keula osuu vinottain fillarini vasemmalle puolelle, etuhaarukkaan ja johonkin vasemman polkimen tienoille. PAM! Tästä jää valokuva päähäni. Tuo ristin pyhimys ei varmaankaan oikein pitänyt kyynisistä ajatuksistani ja päätti muistuttaa elämän satunnaisuudesta. Filmi pätkii tässä vaiheessa, seuraavista hetkistä päähäni on palanut kaksi valokuvamaista räpsyä, ensimmäisessä olen lentotilassa pää alaspäin ja näen auton eturenkaan suoraan naamani edessä, seuraavassa makaan asfaltilla muutaman metrin päässä autosta selälläni ja ähkin, en pysty nousemaan ylös. Väsyttää, nyt saa muut hoitaa hommat tästä eteenpäin, mä lepään just nyt tässä s…na.

Mihin sattuu? Mihin sattuu? Jankkaa pääpuolessa touhuava kaveri ja huutelee samalla ympärilleen olevansa pompier, paikallista pelastushenkilökuntaa. En saa juuri sanaa suustani, kun henki ei kulje, mutta näytän kädellä oikeaa lonkkaa ja ähkin että vaikea hengittää. Älä liiku, ota rauhallisesti, ambulanssi on tulossa, mä pidän päätä paikallaan. Saatko liikutettua varpaita… hyvä. Sattuuko selkään? No ei, jalkaan sattuu. Osuiko päähän? Ei kai. Mikä päivä nyt on? Keskiviikko, näkyykö pyörässä tai jossain pientä sinistä säkkiä, siellä on puhelin, pitää soittaa vaimolle. Väkeä alkaa olla ympärillä aika paljon. Hetken kuluttua puhelin on kourassani ja soitto tehty, ei tässä hätää, mutta jalka taitaa olla paskana. Ota vani ja tule hakemaan pyörä pois, mä odottelen lanssia tässä.

Onko se tajuissaan, huutelee naissantarmi ja tulee viereen, alkaa kysellä henkilökohtaisia, nimeä ja sellaista. Opastan sen kaivamaan lompakon siellä jossain olevasta sinisestä pikkusäkistä, sieltä löytyy kaikki tarvittava. ”Mä näin kaiken”, sanoo kai se mopolla ajanut nuori mies. Hyvä, ajattelen. ”Me ei nähty mitään”, vakuuttaa puolestaan päälle ajaneen ainakin kasikymppisen kuljettajan vaimo santarmille. Hienoa. Jos ei sattuisi liikaa, niin nauraisin huutonaurua.

No niin, vaihdetaan, me otetaan homma haltuun tästä eteenpäin. Lanssi on tullut paikalle ja homma alkaa alusta. Kukaan ei tunnu tietävän mikä päivä on, tiukkaavat sitä ties monettako kertaa minulta. Verenpaineen mittaus tuntuu kuitenkin jotenkin rauhoittavan niitä, 140 ja syke 85, sehän jää henkiin, ei sillä hätä ole. Pyytelevät anteeksi, kun laittavat formulatyylisen jättikokoisen niskatuen ja siirtävät johonkin muotoonsa jäykistyvään high-tech lavettiin, joka lienee vähintään esiaste ruumisarkulle. Santarmi käy vielä puhalluttamassa, sitten roijaavat Grassen sairaalan urgencesiin.

Oikean reisiluun kaulan murtuma siirtymän kera, luu poikki kuin sahalla vedettynä. Vasen solisluu on ”siirtynyt”, mutta ei kaipaa hoitoa, korjaantuu itsestään ajan kanssa. Muita ruhjeita vähän siellä täällä, mutta ei mitään vakavaa. Jään odottamaan seuraavaa päivää morfiinihöyryissä ja yöllä jalka laitetaan vielä keskiaikaiseen vetositeeseen kipujen takia. Ensimmäinen korjaussuunnitelma aamulla on lonkan täysproteesi, ”ceramic-ceramic”. Puolilta päivin leikkaustiimi on kuitenkin jo tehnyt uuden suunnitelman ja päättänyt edetä säästävällä operaatiolla, siistivät murtuman ja tekevät jotain josta en tajua mitään. Mutta tarkoittaa kolmea kuukautta ennen kuin voi alkaa taas varata jalalle ja on kuolion vaara, jos pelleilen liikkumisen kanssa. Okei, okei. Hyvä, jos hyvä tulee. Laitan nimen paperiin tajuamatta todellisuudessa yhtään mitään. Go.

Titaania, titaania

Ei s….na! Röntgenkuva omasta uudesta lantiosta näytti aika rajulta. Leikkauskertomus kertoo, mitä lopulta tehtiin: 180 mm pitkä ja 11 mm halkaisijainen putki on vasaroitu reisiluun yläpäähän, siitä läpi ylöspäin vinottain on vedetty harvakierteinen tukeva titaanipultti, joka kiinnittää pallonivelen takaisin alkuperäiselle paikalleen ja homman viimeistelee putken alapäähän poikittain vedetty lukkopultti. Kaikki osat ovat titaania, niin ei ole liian painavaa pyöräilijällekään nauraa kirurgi. Oma nauruni taisi jäädä vähän irvistyksen yritykseksi.

Kuva

Ensimmäinen siteiden vaihto
Kuva

4. toukokuuta, kotona

Operaatiosta on kulunut kaksi viikkoa, kotona olen ollut jo yli viikon. Toipuminen on edistynyt hyvin, leikkaushaavat ovat siistejä, niitit otetaan viikon kuluttua pois. Ruhjeet katoavat pikkuhiljaa samaa tahtia kipujen kanssa.

Pääsen liikkumaan sisällä ”deambulateurilla”, nelijalkaisella härvelillä, jonka suomenkielistä nimeä en tiedä, mutta se muistuttaa erehdyttävästi Harley-Parkinsonia, rollaattoria. Pyöriä tässä ei kuitenkaan ole ja solisluu vähän huutelee vastalauseita liian innokkaalle liikkumiselle.

Terveydenhoito on täällä Ranskassa kyllä erilaista kuin Suomessa. Tämä operaation jälkipyykki sujuu niin, että sairaanhoitaja käy kotona joka päivä putsaamassa haavat, vaihtamassa siteet ja pistämässä veritulpan estoainetta kroppaan. Verikokeen se ottaa pari kertaa viikossa. Fysioterapeutti käy myös kotona kolme kertaa viikossa. Senttiäkään ei ole vielä itse tarvinnut maksaa mistään.

Fyssari on ollut tyytyväinen edistymiseen, kun jalka on jo ihan jonkunlaisessa kontrollissa. Tavoitteena on nyt minimoida lihasmassan katoaminen ja sitten kolmen kuukauden kuluttua aloitetaan kävelemisen opettelu uudelleen – se onkin itselleni jo kolmas kerta aikuisiässä, tällä kertaa vähän eri syystä kuin aiemmin.

Kalustovauriot

Kaveri kävi viime lauantaina jeesaamassa ja nosti Lapierren ulos vanista tuohon pihalle ja pyöritteli sitä niin että itsekin pystyin vähän jotain parvekkeelta käsin katselemaan. Pyörä näyttää päällisin puolin oikeastaan ehjältä. Paitsi, että se on ajokelvoton. Joko vasen kampi on vääntynyt tai sitten koko keskiön akseli on vääntynyt siten, että kampi ottaa kiinni chain-stayhin ja estää pyörittämisen. Jos ongelma on keskiössä, niin se on tietysti samalla varmaankin moottorin romutustuomio. Etuvanne on reilusti kiero, takavanne vain vähän. Kummatkin ovat 35 mm sisäleveyksisiä ja tiheäpinnaisia tukevia pulikoita, veikkaisin romutustuomiota niille. Vasen poljin on paskana. Satula sojottaa vasemmalle – omista nivusruhjeistani päättelen, että se on vääntynyt samalla, kun itse olen poistunut pyörän päältä vasemmiston suuntaan. Satula sinänsä on saanut vain jotain pintanirhaumaa, hissitolpan kunnosta tai toimivuudesta en tiedä, se jäi testaamatta. Meille jäi myös pieni epäilys, että koko runko olisi aavistuksen ”ropeliksi” vääntynyt.

Koska fillari oli onnettomuuden sattuessa lähes uuden karhea, niin helposti lähden keskustelemaan vakuutusyhtiön kanssa kokonaan uudesta fillarista. Mutta aika näyttää, mitään korvaushommia en ole pystynyt edistämään, sillä santarmien lupaamaa raporttia onnettomuudesta ei vielä ole käytettävissä.

Tältä se romu näytti ennen onnettomuutta:
Kuva

Kuva

Kuva
Viimeksi muokannut vph, 04 Touko 2018, 20:41. Yhteensä muokattu 2 kertaa.


Palaa sivulle “Yleistä nojapyöräilystä”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija