Ajttelin ruveta keräämään tänne hieman kättä pitempää keskustelujen pohjaksi. Jos kiinnostusta ilmenee laitan lisää viisasteluja tai jopa mittauksia, jos löydän aikoinaan tekemäni hitausmomentinmittauslaitteen.
Pyörien hitausmomenteista
Pyörivien osien hitausmomentit ottavat osansa kiihdyttävästä tehosta ja hidastavat kiihdytystä.
Hitausmomentti ei kuitenkaan hukkaa kiihdytys energiaa, vaan ainoastaan varastoi sen myöhempää käyttöä varten. Polkemisen hyydyttyä tai nopeuden muuten hidastuessa hitausmomentti palauttaa lainaamansa energian työntämällä rungolle lisää vauhtia. Hitausmomentti ei hukkaa eikä lisää energiaa, eikä pyörä ei siis kulje sen kevyemmin vaikka sen hitausmomentti olisi nolla.
Polkupyörän pyörien hitausomentit on helppo arvioida. Pyörien massa on käytännössä keskittynyt niiden ulkokehälle ja ulkokehän nopeus on sama kuin ajoneuvon nopeus. (Tämä oletus antaa jonkin verran liian suuria hitausarvoja, mutta on toisaalta äärettömän helppo laskea. Viisastellaan myöhemmin, jos ilmenee tarvetta)
Vierivät pyörät lasketaan hitausmomenttimielessä kiihdytettäviksi kahteen kertaan. Ensin kiekkojen massat kiihtyvät rungon mukana tien suuntaan mutta pyörimättä. Tilanne on tavallaan sama, kuin jos fillaria kiihdytettäisiin molemmat pyörät lukossa. 
Kiekot ovat siis mukana kokonaispainossa. Sen lisäksi samat pyörät vielä lähtevät pyörimään ja vastustavat tätä yritystä.
Oletuksella:"Kiekkojen paino keskittyy vierintäkehälle" , voidaan pyörien hitausmomenttien vaikutus arvioida punnitsemalla fillari pyörineen ja lisäämällä siihen vielä etu- ja takapyörien painot tavallaan toiseen kertaan. Tulos on vertailumassa, jonka kiihtyminen voidaan sitten laskea ilman hitausmomentteja.
Esim.
Jos fillari painaa 13 kg, josta pyörien paino on kolme kiloa, tulee siis 13 kg + 3 kg = 16 kg. Tuo kolme kiloa on vähän laisesti kahdelle kiekolle, mutta napojen painoa ei ole soveliasta tähän laskea. Ehkä edellistä parempi nyrkkisääntö olisi: fillarin kiihdytystä hidastaa hituausmassa, jonka suuruus on fillarin paino + 2 x etupyörän paino. Ei se tarkkaan ottaen ihan näikään paljon ole, mutta riittävällä tarkkuudella kuitenkin.
Lihasvoimalla kiihtyvissä systeemeissä pitää kuitenkin muistaa. että hitausmomentin tuottama "lisämassa" on todella lisämassaa, eikä sitä voi rinnastaa pyöräilijän massaan. Jos voisi, satasen loppukilpailuissa olisi saman näköisiä kavereita kuin maratonillakin. 
Jori
vie samalla kaasulla paljon pitempään. Yksittäisillä massoilla, kuten vaikka renkailla tässä tapauksessa voi kiihdytysenergiaa olla sitomassa useampikin liike. Tässä tapauksessa liike maata pitkin ja toisena pyöriminen. Molemmat sitovat energioitaan toisistaan riippumatta.