Saksassa heinäkuussa

[Esko M]

HePon (Helsingin Polkupyöräilijät ry:n) lehden 20-vuotisjuhlanumero 'Polkija' on ilmestynyt 40-sivuisena väripainantana. Lehdessä on mm. juttuni heinäkuussa tekemästäni nojapyöräkierroksesta Pohjois-Saksassa. Ajelin 22 päivää melko hissukseen alavia maita, jokivarsia ja Pohjanmeren ja Itämeren rantoja. Matkaa kertyi 1307 km, n. 60 km/päivä -- ei paha, koska sopivin päivälenkki Suomessa on ollut 56...57 km yksillä kahveilla eikä sitäkään joka päivä.

Helsingistä Travemündeen ja takaisin seilasin Finnlinesin rahtilaivalla (sillä halvemmalla) 10 neliön hytissä ja ainoana polkupyöräilijänä molemmilla matkoilla. Sää oli vaihteleva, ei oikeaa keskikesää mutta ei myöskään kylmää, vähintään 16 astetta öin ja päivin ja pari hellepäivää 27...29 astetta. Varusteita oli lähtiessä 20 kg, mutta matkalla kertyi karttoja, esitteitä ja pyörilyreittikirjoja lisäpainoksi. Teltta oli pienin mahdollinen putkilo ja muutkin varusteet kevyehköjä, keittiökamoja ja työkaluja lukuun ottamatta. Keittovehkeet olisin voinut jättää kotiin, ruoka ei Saksasta lopu ja konditorioita tuoreine Brötcheneineen on joka kylässä. Ajelu yksin oli mukavaa, kun sai säädellä ajon oman tunnelmansa mukaan.

Hipparion Kakkonen kesti hyvin koko reisun, vain takapyörän sisälaakeri piti rasvata alkumatkasta, kun alkoi kuulua kitinää. Schwalben renkaat kestivät, vaikka Saksassa ja yllättäen Weserin pyöräteillä oli ajoittain runsaasti lasinsiruja. Pyöräteitä on kaikkialla. Niiden laatu vaihteli välttävästä erinomaiseen. Pisin erinomainen on Hampurin pohjoisosista 30 km matka pohjoiseen, erittäin sileää uutta asvalttia. Laattapintaisia pyöräteitä on runsaasti ja niistä vanhimmat alkoivat olla epätasaisia. Puurivien kohdalla puiden juurien rikkomana asvaltti tai laatoitus saattoi olla aika pahassa kunnossa, mutta vain lyhyinä jaksoina. Liikennöinti oli huomattavasti helsinkiläistä selvempää ja ennakoitavampaa. Nojapyöriä näkyi koko reisulla alle kymmenen.

Polkija-lehti on ilmeisesti myynnissä ainakin joissain helsinkiläisissä kaupoissa kunnon 20 euron hinnalla. HePon jäsenet ovat saaneet sen verkkojulkaisuna. Nyt myös painettu versio on lähetetty jäsenille, ainakin minä sain sen maantiepostissa. Pääkaupunkiseudun kirjastoissakin sen pitäisi olla. Polkija on viime aikoina ilmestynyt vain harvakseltaan, tänä vuonna vain tämä yksi juhlanumero.

Hipsu Kakkonen jatkaa kulkuaan kotoisissa maisemissa, tänä vuonna 6750 km, yhteensä yli 22.000 km.

Esko

[irakas]

Ai ai, kun olen himoinnut lähteä vastaavanlaiselle reissulle. Kateudesta =

On merkillistä kuinka vaikeaa lähteminen on, mutta, kun on päässyt matkaan on ihan tyytyväinen, että tuli lähdettyä. Jo sen päättäminen, että minne lähtisi on yllättävän vaikeaa, kun on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Onko Esko matkakertomuksesi luettavissa netissä?

Sakari

[Pastori]

Jep. Eikö sen jutun voisi jakaa webissä? Sullahan on siihen oikeus tekijänä. Vai onko tässä ideana saada ko. lehdelle irtonumeromyntiä.

[Esko M]

Panen jutun omalle kotisivulleni valokuvien kera, kunhan ehdin. Kirjoitin ensin aika pitkän tarinan ja lyhensin sen sitten lehteä varten toimituksen vaatimuksesta. Taidan vielä vähän lisäilläkin alkuperäistä tekstiä, nettiinhän mahtuu. Valokuvat otin pienellä Olympus-vyökotelokameralla, joka ottaa kohtuullisia kuvia vain kirkkaassa päivänvalossa.

Mutta kuten sanottu, kunhan ehdin. Työt ovat alkaneet viedä kohtuuttomasti aikaa -- näin eläkeläisenä.

Lisään vielä tähän kuvan Hipsusta kuormattuna jossain Saksan jokivarressa:

Istuimen alla ovat makuuvehkeet (patja, makuupussi, ohut vaahtomuovialusta), ituimen takana telttakäärö, aarrearkussa muut kamat ja arkun päällä kanoottipussissa se turha keittiövarustus ja jotain pientä. Läpinäkyvä sateenvarjo oli ajoittain tarpeen, se toimi melkein katteena. Deltamallinen on mainio tavarankuljetuksessa.

Esko

[tavasti]

Deltamallinen on mainio tavarankuljetuksessa.

Niin olisi, mutta jostain syystä kaupallisissa deltoissa tuota ei hyödynnetä. Esim Kettwieseliin ei saa yhtään mitään tavaraa paitsi istuimeen ripustamalla.

[jviirret]

Deltamallinen on mainio tavarankuljetuksessa.

Niin olisi, mutta jostain syystä kaupallisissa deltoissa tuota ei hyödynnetä. Esim Kettwieseliin ei saa yhtään mitään tavaraa paitsi istuimeen ripustamalla.

Ei takavetoiseen deltaan oikein ole mahdollista kunnon kuormatilaa tehdä. Vetomekanismien vuoksi kuormatilaa ei saa oikein penkin alle, lisäksi ketju katkaisee ko. tilan tehokkaasti. Lightfoot on edes huomioinut asian, mutta näissäkin kuorma tulee ylös, eikä penkin alle jäävää tilaa ole hyödynnetty mitenkään:

Hipparion/pythontrike on kyllä ylivoimainen tilankäytön suhteen

Jukka

[Apache1]

Deltamallinen on mainio tavarankuljetuksessa.

Niin olisi, mutta jostain syystä kaupallisissa deltoissa tuota ei hyödynnetä. Esim Kettwieseliin ei saa yhtään mitään tavaraa paitsi istuimeen ripustamalla.

Ei takavetoiseen deltaan oikein ole mahdollista kunnon kuormatilaa tehdä. Vetomekanismien vuoksi kuormatilaa ei saa oikein penkin alle, lisäksi ketju katkaisee ko. tilan tehokkaasti. Lightfoot on edes huomioinut asian, mutta näissäkin kuorma tulee ylös, eikä penkin alle jäävää tilaa ole hyödynnetty mitenkään:

Hipparion/pythontrike on kyllä ylivoimainen tilankäytön suhteen

Jukka

Hmm.. Kyllä oma Sinner Comforttikin imee ihan samalla mitalla . Olen suunnitellut tandemin peräkärryäkin siihen..

[Princess]

Terveisiä niin ikään Saksasta!

Kävin siellä viime viikolla hieman pyöräilemässä ja tässä tiivistetysti kokemuksia. Fillari oli normi 8 -vaihteinen city-Hercules, jonka vuokrasin Rostockin aseman viereisestä fillariliikkeestä kympillä/pv.

Eli reitti oli ensin pitkin EuroVeloa (Berlin - Copenhagen) Rostockista Güstrowiin, noin 70 km. Välillä reitti oli hyviä pyöräteitä, erinomaisia kapeita kyläteitä tai sitten sitä mukulakiveä tai jopa metsäpolkuja. Etukäteen kartasta ei voinut arvata, millainen pinta reitillä on, joten yllätyksiä riitti. Reitti oli varsin kaunista maaseutua, jos sellaisesta pitää
Yövyimme talossa, joka oli Bett & Bike -systeemissä, mutta päättänyt lopettaa tähän vuoteen jäsenyyden, koska suurin osa asiakkaista oli lapsiperheitä viikon tai kahden majoituksella. Kukapa sitä sitten ottaisi sesonkiin yhden yön pyöräilijää?? Talosta jäi ikävä tunne, sillä erinomaisesta sisustuksesta ja ympäristöstä huolimatta suihkusta tuli vain minuutin kuumaa vettä, pyykkiä ei saanut missään kuivaksi, yö oli sisälläkin kylmä ja aamiainen niukimmista niukin.
Toisena päivänä pohjoisen Saksan läntinen tuuli oli varsin puuskaista ja haastavaa, eikä päivää helpottanut se, että niukan aamiaisen jälkeen avoin lounaspaikka löytyi 63 km jälkeen. Poikkesimme Krakow am Seen kohdalta kohti Schweriniä eli poljimme lähinnä alueellisia ja jopa paikallisiksi merkittyjä pyöräteitä. Tien pinnat olivat lähinnä edellisen päivän tasoa, mutta yllärinä löytyi hiekkatie, joka oli puolikkaan nyrkin kokoista kiveä sekä kiharaa täynnä. Tuo 5 km pätkä oli merkitty karttaan paikallisena reittinä eli jokainen tie, jolla fillarilla voi jotenkin ajaa, voi Saksassa olla pyöräreitiksi merkitty Illalla yövyimme Bett & Bike Landhaus Kladowissa, jota voin lämpimästi suositella kaikille! Yö runsaalla aamiaisella maksoi kahden hengen erinomaisessa huoneessa 35 euroa ja yhden hengen vastaavassa 50 e. Lähimpään iltaruokapaikkaan olikin sitten edellisen illan tapaan 6 km suuntaansa, mutta se meni lähinnä päivän happoja poistaessa. Mittaa päivälle kertyi 82 km.
Kolmantena päivänä poljettiin vain Schwerinin nähtävyyksiä ja pikkupuoteja ihmettelemään (18 km), sen jälkeen palasimme junalla Rostockiin.
Kaiken kaikkiaan: Teiden pinnat vaihtelevat kapeista metsäpoluista erinomaisiin pyöräteihin; etukäteen on syytä tarkistaa ruokapaikkoja, sillä lukuisista pikkukylistään huolimatta palveluja ei ole taajaan; pyöräreittiopasteiden kilometrimäärät eivät pidä paikkaansa ja heittoja voi olla useampia kilometrejä kyltin lukemiin suuntaan jos toiseen; opasteet ovat paikoin varsin vähäisiä ja melko huomaamattomiakin eli kunnon kartta on enemmän kuin tarpeen; avoimia nettiverkkoja ei ole juuri missään, joten niiden varaan ei kannata laskea esimerkiksi sääennusteiden katsomista; maisemat ovat silmää hiveleviä ja paljon erilaisia lintuja, peuroja sekä villisikakin nähtiin matkan varrella; maasto on loivasti kumpuilevaa eli helppoa ajaa; kaupungeissa liikenne huomioi pyöräilijät hyvin, vaikka kujat voivatkin olla kapeita; alkuillan alkavassa hämärässä tulee olla pyörävalot päällä ja pyörässä tulee olla valot kiinteästi, muutoin poliisi voi sakottaa puutteista tai pysäyttää alkuillan polkijan; erinomainen pyörämatkailukohde, sillä karttoja ja opaskirjoja löytyy eri reiteiltä; Bett & Bike systeemi on varsin kattava, mutta etukäteen on syytä varata majoitus sesonkiaikaan sekä varmistaa aamiaisen saatavuus.

Hyvä reissu

Raija
P.S. Kävin myös Berliinissä ihailemassa erilaisia tadpoleja nojakkikaupassa, mutta myyjä ei ollut lainkaan innokas esittelemään pyöriä saati sellaista myymään, koeajokin oli lähinnä metri kaupan sisällä laajasta asvalttipihasta huolimatta

[tula_leena41]

Ai että, ihanaa lukea tällaisista reissuista. Se on jo ollut pidemmän aikaa haaveenä lähteä pyötäilemään johonkin euroopanmaahan