Nojapyöräfoorumi

Vuoksenrantaan istahdin - keväältä jo tuntui.
Kuvien pienennyskin piti opetella ku uus kännykamera ottaa vaan "isoja" kuvia. Siis opin

Onpa hieno kuva, sormea myöten.

Löysää vettä Täällä ei oo ku vähän satama-altaassa ja avantouintipaikalla

Jukka

jviirret kirjoitti:

Löysää vettä Täällä ei oo ku vähän satama-altaassa ja avantouintipaikalla

Jukka

Se virtaa, aika harvon on Vuoksi yli asti jäässä.

PW kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Löysää vettä Täällä ei oo ku vähän satama-altaassa ja avantouintipaikalla

Jukka

Se virtaa, aika harvon on Vuoksi yli asti jäässä.

Päivän lehdessä luki: Vuoksen virtaama 900m3/s - juoksuttavat ylimäärästä Saimaassa vissiin liikaa vettä.

PW kirjoitti:

PW kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Löysää vettä Täällä ei oo ku vähän satama-altaassa ja avantouintipaikalla

Jukka

Se virtaa, aika harvon on Vuoksi yli asti jäässä.

Päivän lehdessä luki: Vuoksen virtaama 900m3/s - juoksuttavat ylimäärästä Saimaassa vissiin liikaa vettä.

Näin se käy. Voimalan maksimivirtaama on reilu 400 m²/s ja teho 192 MW. Nuo hyväkkäät laskevat siis ohi ainakin 200 MW edestä sähkötehoa pelkästään Imatrankoksen voimalasta ja polttavat jossain turvetta tuon hukkaan menneen sähkötehon edestä.

Mitään muuta ei tarvitsisi, kuin pala kerrallaan lisätä turbiineja imatran patoon. Kokonaisuudessaan vesivoiman tärkein tehtävä on tuottaa säätövoimaa, ei suinkaan tasaista sähkötehoa, jota varten vettä sitten säännöstellään pitkällä ajanjaksolla. Isommaksi mitoitettu voimalaitosteho mahdollistaisi helposti ainakin tuplatehoisen säätövoiman, mikä taas mahdollistaisi tuulivoiman reilun lisäämien säätöongelmien kompensoinnin. Oikeastaan tuo säätötehoa tulisi vielä lähes toinen mokoma lisää, kun Tainionkosken voimala muutamaa kilometriä ylempänä päivitettäisiin myös tehokkaammaksi läpäistyn veden suhteen. Mutta ei, turvetta vaan pitää polttaa ja vettä laskea padon yli.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesivoimalat_Suomessa

En tuota tienny, ett se menee hukkaan. Voiko ne laskee voimalan läpikin sen hukkaveden? Joskus juoksuttaneet ylimääräset siitä alkuperäsestä uomasta.
Tällänen vihreeituhippi huolestu lähinnä Saimaannorpan pesien romahtamisista ja kuuttikuolemista, muistelen ett joskus kiellettiin juoksutukset näin keväällä.

PW kirjoitti:

En tuota tienny, ett se menee hukkaan. Voiko ne laskee voimalan läpikin sen hukkaveden?

Jos Vuoksessa virtaa 900m3/h ja voimalan läpi voi maksimissaan ajaa 400m3/h niin 500m3/h menee voimalan ohi, siis vapaasti "hukkaan"

Jukka

Ei kuitenkaan mitään huolta, valtiohan maksaa voimayhtiöille korvauksia ohijuoksutusten tuottamista tappioista...

kuparinen kirjoitti:

Ei kuitenkaan mitään huolta, valtiohan maksaa voimayhtiöille korvauksia ohijuoksutusten tuottamista tappioista...

Niin ja varmaan venäjälle pitää maksaa ylimääräsestä vedestä

Ei voi ajatella asiaa ainoastaan sähköntuotannon näkökulmasta vaikka se yksinkertaista olisikin. Juoksutusten lupaehdot rajaavat luonnonvesistöjen voimalaitoskäyttöä ja hyvä niin.

jori kirjoitti:

Oikeastaan tuo säätötehoa tulisi vielä lähes toinen mokoma lisää, kun Tainionkosken voimala muutamaa kilometriä ylempänä päivitettäisiin myös tehokkaammaksi läpäistyn veden suhteen.

Näyttää Tainionkosken pudotuskorkeus olevan vajaan kolmanneksen ja siten teho myös
Vuotuiset keskitehot näyttävät olevan 60%. Tehokkaammat voimalat taitaisivat olla tyhjän panttina muutamaa päivää lukuunottamatta vuodessa.

jooseha kirjoitti:

Ei voi ajatella asiaa ainoastaan sähköntuotannon näkökulmasta vaikka se yksinkertaista olisikin. Juoksutusten lupaehdot rajaavat luonnonvesistöjen voimalaitoskäyttöä ja hyvä niin.

jori kirjoitti:

Oikeastaan tuo säätötehoa tulisi vielä lähes toinen mokoma lisää, kun Tainionkosken voimala muutamaa kilometriä ylempänä päivitettäisiin myös tehokkaammaksi läpäistyn veden suhteen.

Näyttää Tainionkosken pudotuskorkeus olevan vajaan kolmanneksen ja siten teho myös
Vuotuiset keskitehot näyttävät olevan 60%. Tehokkaammat voimalat taitaisivat olla tyhjän panttina muutamaa päivää lukuunottamatta vuodessa.

Ei juoksutusten lupaehdot vaadi juoksuttamaan ohi turbiinien. Oikeassa olet, osan turbiineista seisomisesta tyhjän panttina, mutta sehän säätövoiman koko idea on. Seisotaan, milloin ei sähköä tarvita ja hinta on halpa ja pyöritetään silloin kun hinta on kalliimpi.

Vesivoimalassa seisottaminen on halpaa, paljon halvempaa kuin polttovoimaloissa ja tehonsyöttö verkkoon voi alkaa välittömästi ilman lämmityskäyttöjä.

Valmiiseen patoon turbiinien lisääminen on sekin ehkä halvinta sähkökapasiteetin luontia, mitä ikinä missään on mahdollista.

Joo, katsoin väärältä riviltä Taivalkosken putouskorkeuden. Joka tapauksessa teholisä on huomattava myös tässä Vuoksen voimalassa.

Tänne kokemäenjokeen sentään laittoivat yhden turbiinin lisää viimevuonna. Taitaa olla suomen suraavaksikorkein pato täällä harjavallassa. Olikohan virtaamat jossain 500;n kieppeillä ja korkeutta 26m. Muistaakseni.

Aika usein tosiaan ainakin aikaisemmin joutuivat juoksuttamaan kun ei föönistä saanu menee kaikkee läpi.Yhtä fiksua touhua kun renkaan poltto autolla. Energiaa menee hukkaan, mut on se komiaa katseltavaa!

Vilkasin äkkiä whikipediasta ja huomasin et täs kohti olis tietopankissa päivityksen paikka jollekkin asian osaavalle.. Kolme vatkainta siinä padassa nyt on.

PW kirjoitti:

kuparinen kirjoitti:

Ei kuitenkaan mitään huolta, valtiohan maksaa voimayhtiöille korvauksia ohijuoksutusten tuottamista tappioista...

Niin ja varmaan venäjälle pitää maksaa ylimääräsestä vedestä

[quote="Saimaan juoksutussääntö"]Myös energianmenetyksiä voi aiheutua Venäjän puolella sijaitseville voimalaitoksille. Nämä on valtiosopimukseen perustuen korvattava. Sen sijaan Suomen puolella sijaitseville voimalaitoksille (Imatra, Tainionkoski) ei poikkeusjuoksutuksista aiheutuvia mahdollisia energianmenetyksistä tarvitse maksaa.[/quote]

jori kirjoitti:

Valmiiseen patoon turbiinien lisääminen on sekin ehkä halvinta sähkökapasiteetin luontia, mitä ikinä missään on mahdollista.

Mikä on muuttunut? Tähän asti on käytetty tulvaluukkuja, koska on ollut halvempaa juoksuttaa ohi kuin seisottaa kallista turbiinia melkein kokoajan. Saatu energia on "ilmaista" vasta sen jälkeen, kun investointi on ensin maksettu.

jooseha kirjoitti:

PW kirjoitti:

kuparinen kirjoitti:

Ei kuitenkaan mitään huolta, valtiohan maksaa voimayhtiöille korvauksia ohijuoksutusten tuottamista tappioista...

Niin ja varmaan venäjälle pitää maksaa ylimääräsestä vedestä

[quote="Saimaan juoksutussääntö"]Myös energianmenetyksiä voi aiheutua Venäjän puolella sijaitseville voimalaitoksille. Nämä on valtiosopimukseen perustuen korvattava. Sen sijaan Suomen puolella sijaitseville voimalaitoksille (Imatra, Tainionkoski) ei poikkeusjuoksutuksista aiheutuvia mahdollisia energianmenetyksistä tarvitse maksaa.

jori kirjoitti:

Valmiiseen patoon turbiinien lisääminen on sekin ehkä halvinta sähkökapasiteetin luontia, mitä ikinä missään on mahdollista.

Mikä on muuttunut? Tähän asti on käytetty tulvaluukkuja, koska on ollut halvempaa juoksuttaa ohi kuin seisottaa kallista turbiinia melkein kokoajan. Saatu energia on "ilmaista" vasta sen jälkeen, kun investointi on ensin maksettu.[/quote]
Mikä voisi olla halvempi tapa tehdä voimalaitos kuin lisätä valmiiseen patoon turbiini. Tämä maksaa itsensä todella nopeasti, kun padollinenkin vesivoimala maksaa itsensä kohtuullisessa ajassa.

Aiemmin on ollut "halvempaa" olla investoimatta, koska vesivoimalaitosten rooli on ollut vuorokausivaihtelun tehovaihtelun korvaaminen. Kaikki muu sähkö on tehty polttoaineella ja ollut tuosta syystä kohtuullisen tasahintaista ja nykykatsannossa kallista. Vuorokausittainen kulutusvaihtelu on paljon vähäisempää kuin säätilojen aiheuttama tuotannon vaihtelu nykyisin. Tämä johtuu säätilasta riippuvasta ns. tuurivoimasta. Tuuli- ja toistaiseksi aivan vähäinen aurinkovoima vaihtelevat verkkoon syöttämältään teholta nollasta 1500 MW. Nämä tuottavat vaihteluita, jotka eivät seuraa kulutuksen vuorokausittaista ja viikonpäivistä riippuvaa vaihtelua, vaan säätilojen.

Vesivoimaloiden kannattaa käyttää rajallinen vesikapasiteettinsä silloin kun sähkö on kallista, ei silloin kun se on halpaa. Tuulisina päivinä tuulivoimalat dumppaavat verkkoon parhaimmillaan 1500 MW sähkötehoa, joka tottakai on marginaalikustannukseltaan halvempaa kuin mikä tahansa polttoaineellinen sähköenergia. Tämä tuo verkkoon suurempia vaihteluita kuin aiemmin ja sähkön hinta vaihtelee rajummin.

Kun sähkön hinta vaihtelee isommalla skaalalla, on edullista panna vesiturbiinit kiinni tuulisella kelillä kun sähkö on halpaa ja avata tyynellä, kun sähkö on kallista, koska vaihtoehtoinen tapa korvata verkon tehovaje tehdään kalliilla polttoainevoimalla.

Tämä on muuttunut ja tulevaisuudessa tuo vaihtelu on vieläkin suurempaa. Tuulisähkön hinta on teollisen myllytuotannon takia laskenut niin alas, että italialainen tuulienergiayhtiö myi Meksikoon tuulivoimaa leasingillä 1,5 c€/kWh