Pieni pakkasretki läskillä

Oletko kokenut pyörämatkailija vai suunnitteletko vasta ensimmäistä reissuasi? Täällä voit jakaa kokemuksia, raportoida matkoistasi tai hakea inspiraatiota ensi kesän suunnitelmiin.
Puusilmä
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 330
Liittynyt: 12 Elo 2008, 07:34

Pieni pakkasretki läskillä

ViestiKirjoittaja Puusilmä » 07 Tammi 2017, 12:40

En ole koskaan aiemmin lähtenyt sellaiselle talviretkelle, jossa olisi myös päivisin kova pakkanen. Aiemmin lähinnä öisin on mittari laskenut lähelle -30 astetta. Nyt Loppiaisena näin tilaisuuteni tulleen, pääsisin testaamaan Varustelekan pakkaspukua ja muutamia muita varusteita tositoimissa - lisään myöhemmin varusteista erillisen selostuksen.

Koska lauantaille oli jo luvattu lauhtuvaa jouduin lähtemään liikkeelle työpäivän jälkeen torstaina. Illan aikana lämpötila pysyikin mukavan kylmänä - tasaiset miinus 25-27 astetta virallisen Ilmatieteen laitoksen sääasematiedon mukaan. Pimeässä en kännykkäkuvia ottanut, ei niissä yleensä mitään tähdellistä näy.

Kuva

Reittiä olin mietiskellyt etukäteen. Ajatuksena oli ajaa keskellä kuvaa alalaidassa näkyvän Suomen ladun Pilpan majan rannasta (keskellä alalaitaa olevasta Salonsaaresta itään näkyvä tienpätkä, joka on puomilla suljettu n. 0,5 km ennen rantaa) jollekin laavulle yöksi ja jatkaa sitten seuraavana päivänä eteenpäin katsomaan Särkän kalamajaa, jossa en ole koskaan aiemmin käynyt. Ja haaveena oli ajaa sieltä siten käväisemään Suovulla, josta toiseksi yöksi Läpisaarten laavulle (Särkästä pohjoiseen, pieni matka vielä Laaninsaaresta eteenpäin). Mikäli kaikki olisi sujunut oikein hyvin olisin ollut toisen yön Suovusta länteen päin näkyvällä kahden järven välisen joen rannalla olevalla laavulla.

Käytännössä lähin laavu n. 5 km Pilpan majasta on Kaijan saaren laavu ja siellä olinkin ensimmäisen illan ja yön. Kulku osoittautui käsittämättömän raskaaksi. Vaikka hankea ei ollut kuin 2-5 cm, oli se kovaa hohkamaista lunta, joka pani hantiin jokaisella renkaan etenemällä sentillä. Käytännössä jouduin taluttamaan n. 16 km jäällä kulkemastani 20 km:sta. Välillä hangen ollessa vielä aavistuksen hankalampaa oli taluttaessakin piedettävä taukoja muutaman sadan metrin välein.

Akku antoi sen verran virtaa, että ohjauspaneelin valo syttyi muutamaksi sekunniksi - sähköpyörä näyttää toimivan vain työmatkakäytössä pakkasilla. Tuolloin akku on valmiiksi lämmin, eikä ehdi jäätyä matkan aikana.

Ilmeisesti tavallisilla renkailla olisi tässä kelissä päässyt vähemmällä, pohja kun oli täysin kantava, olisi jäätä murtava pinta-ala ollut vain murto-osa 4,0 tuuman läskirenkaasta. Ja koska "tyhjäkään" pyörä ei pysynyt hangen pinnalla, ei 5,0 tuuman renkaista olisi ollut mitään apua.

Kaijan laavulla sytyttelin nuotion. Suurena erämiehenä käytin Geeli-Sinolia vain noin 3 dl - on muuten varsinaista limaa näissä pakkasissa, mutta käyttökelpoista edelleen. Olin tankannut huolella kotona ennen reissuun lähtöä, joten vaikka sainkin kohtuulliset tulet aikaan päädyin nukkumaan ilman makkaranpaistoa. Tulin siihen tulokseen, että oikeasti lämmittävä tuli 27 asteen pakkasessa yhdistettynä pieneen sivutuuleen, olisi vaatinut niin runsasta ilmaisten puiden käyttöä, ettei se yksin tulilla istuessa ollut enää perusteltua. Toisaalta umpijäisten makkaroiden grillaaminen avotulella olisi vaatinut hermoa ja herkkyyttä, jota minulla ei enää puolen yön maissa ollut. Joten sukelsin makuupussin uumeniin muutaman Jaloviina-tömpsyn jälkeen. Urheilujuomaa olin siemaillut jo tulomatkalla litran verran.

Uni ei meinannut tulla. Mutta suurin ongelma ei ollut kylmyys vaan tyynyn puute. Lopulta keksin laittaa pään alle termospullon, jonka olin ottanut turvaan pakkaselta makuupussin sisään ja sain nukuttua muutaman tunnin.

Vaikka olin käynyt jo kello 3 aikaan virtsalla iski sama tarve taas aamulla kuudelta, ilmeisesti hieman viileä nukkumisympäristö stimuloi virtsaneritystä. Päätin samalla vaivalla laittaa aamupalaksi pussiruuan ja keitellä teetä. Litran termarista sain tarvittavat vedet suoraan valmiina, senkun vain kiehautin. Ennen aamupalan laittoa toki kävin kävelyllä, jotta varpaat eivät alkaisi paleltua. Huovat olin ottanut makuupussiin yöksi, mutta saappaat vaativat oman lämmityksensä.

Syötyäni jäin odottelemaan auringon nousua ja tekemään lisää kävelylenkkejä. Toivoin voivani valita kelvollisen ajoreitin paremmin valossa, ja tietysti maisemiakaan en ollut illalla juurikaan nähnyt. Päivän mittaan totuus paljastui, ajaminen oli mahdotonta kaikkialla muutamia lyhyitä satojen metrien pätkiä lukuunottamatta. Ajaen pääsi kyllä hieman nopeammin, mutta silloin olisi tullut hiki, joten taluttaminen oli taloudellisempi tapa liikkua.

Lähdin liikkeelle tuntia ennen virallista auringonnousua ja olin päässyt jo muutaman kilometrin auringon noustessa.

Kuva

Puolen päivän maissa saavuin Särkän kalamajalle.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kyllä Suomessa on hienoa!

Kuva

Särkän tulipaikalla keittelin muutaman litran vettä paluumatkaa varten. Olin tullut siihen tulokseen, etten oppisi enää mitään jäämällä vielä yhdeksi yöksi laavulle - majaan jäämisessä olisi ollut vielä vähemmän järkeä. Ja eteneminen oli sen verran kuluttavaa, että reissusta olisi tullut liian rankka. Päätin siis palata suorinta reittiä kotiin illaksi.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Lopullinen reitti oli varsin vaatimaton alun suunnitelmiin nähden, mutta toisaalta raskaissa oloissa 25 asteen pakkasessa alle vuorokaudessa kuljettuna olen varsin tyytyväinen suorituskykyyni.

Kuva

Kirjoittelen myöhemmin lisää varusteistani - ja mitä niistä opin.
Viimeksi muokannut Puusilmä, 07 Tammi 2017, 21:31. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13346
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Pieni pakkasretki läskillä

ViestiKirjoittaja PW » 07 Tammi 2017, 12:53

Kokematon olis luullu ett läski kulkis tommosessa kelissä :? Millaset paineet renkaissa? Ymmärtäny, ett aika tarkkaa läskillä.
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Puusilmä
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 330
Liittynyt: 12 Elo 2008, 07:34

Re: Pieni pakkasretki läskillä

ViestiKirjoittaja Puusilmä » 07 Tammi 2017, 12:57

PW kirjoitti:Kokematon olis luullu ett läski kulkis tommosessa kelissä :? Millaset paineet renkaissa? Ymmärtäny, ett aika tarkkaa läskillä.


Joo, niin minäkin kuvittelin, että keli olisi ollut kuin tehty läskille.

Paineita en ruvennut säätämään, oli minulla kyllä pumppu mukana, kun ei tosiaan talutettunakaan tilanne muuttunut mihinkään.

Paineet edessä 0,6 bar ja takana kuorman sekä kuskin painon (kuski 130 kg) vuoksi 0,8 bar. Ehkä taluttaminen olisi ollut helpompaa 0,3 bar paineilla, kuka tietää. Mutta sitten en olisi kyllä uskaltanut enää ajaa...

Luulen, että alle 15 pakkasella sama hohkajää ei enää menoa haittaisi vaan murtuisi kevyemmällä voimalla.
Viimeksi muokannut Puusilmä, 07 Tammi 2017, 15:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11182
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

Re: Pieni pakkasretki läskillä

ViestiKirjoittaja jviirret » 07 Tammi 2017, 14:52

Yhdesti on tälle talvelle ollut samanlainen pinta työmatkan pyörätiellä ja voi vaan kuvitella kuinka raskasta sen rikki polkeminen noin leveällä kumilla on. 37mm kumilla pystyi ajamaan, mutta raskasta se on. Onneksi oli kotimatkalle aurattu.
Oletan että tuollainen pinta muodostuu niin että ensin sataa isoja hiutaleita märkää lunta sen verran että se ei ihan painu kasaan, tuuli kiilloittaa pinnan ja sitten pakastuu. Pintaan muodostuu ohut jää ja alla oleva lumi on hyvin huokoista. Pintajää ei kanna leveänkään renkaan painoa kun alla ei ole mitään tukevaa ja renkaan pinta ei ole sileä vaan nappuloiden peittämä, eli paino on käytännössä yhden sokeripalan kokoisella alueella kerrallaan.

Jukka
IRC:ssä kanavalla #nojakki

Puusilmä
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 330
Liittynyt: 12 Elo 2008, 07:34

Re: Pieni pakkasretki läskillä

ViestiKirjoittaja Puusilmä » 07 Tammi 2017, 15:23

jviirret kirjoitti:Yhdesti on tälle talvelle ollut samanlainen pinta työmatkan pyörätiellä ja voi vaan kuvitella kuinka raskasta sen rikki polkeminen noin leveällä kumilla on. 37mm kumilla pystyi ajamaan, mutta raskasta se on. Onneksi oli kotimatkalle aurattu.
Oletan että tuollainen pinta muodostuu niin että ensin sataa isoja hiutaleita märkää lunta sen verran että se ei ihan painu kasaan, tuuli kiilloittaa pinnan ja sitten pakastuu. Pintaan muodostuu ohut jää ja alla oleva lumi on hyvin huokoista. Pintajää ei kanna leveänkään renkaan painoa kun alla ei ole mitään tukevaa ja renkaan pinta ei ole sileä vaan nappuloiden peittämä, eli paino on käytännössä yhden sokeripalan kokoisella alueella kerrallaan.

Jukka


Hyvä teoria. Minä luulen lisäksi, että äskettäiset vesisateet ennen pakkasjaksoa vielä hienosäätivät lumen rakennetta - kiteitä pitkin valuva vesi tarjosi vahvistusta heikkoihin kohtiin ja heikensi rakenteita vahvoissa kohdissa. Lisäksi olen huomannut, että järvellä tuuli hioo pinnoista erittäin kovia ja huokoisia - sateellakaan kosteat kohdat eivät ehdi muodostamaan isoja kiteitä vaan muodostuu paljon mikroskooppisen ohuita pintoja.

En usko, että ahkiolla varustettuna olisin päässyt yhtään helpommalla - pinta on kuin hiekkapaperia ja pinta olisi pettänyt myös sen alta. Ehkäpä maitokärryt ja niihin valjaat... :P

Ja ahkion kanssa olisin joutunut ensin ajamaan autolla rantaan...

Puusilmä
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 330
Liittynyt: 12 Elo 2008, 07:34

Mitä opin vehkeistä

ViestiKirjoittaja Puusilmä » 07 Tammi 2017, 17:38

Jos ollaan lähdössä ulos 25 asteen tai kylmempään pakkaseen, itse lähinnä mietin kaamosretkeä Lapissa, opin seuraavaa tällä reissulla. Sanottakoon vielä, että tavoitteenani on päästä mahdollisimman helpolla ja turvallisesti.

Ota suosiolla mukaan pussiruokaa, ruuan valmistus ulkona tulella on utopiaa. Jos tupa saatuu kohdalle, kannattaa varata mukaan jotain luksusta. Leipäkään ei tuntunut houkuttavan ulkona ollessa, levitteet kun eivät toimi (ilm. Kallen mätitahna saattaa kestää pakkasta) ja leipä on jäässä. Metwursti on ainoa päälinen, jonka olen huomannut toimivan. Sitä voi käyttää myös mausteena pussiruuissa.

Huopavuorisaappaat kaksilla polviin asti ulottuvilla villasukilla ovat hyvät - alle Ullfrote 600 g/m2 ja päälle kotikutoiset. Kumisaappat on helppo pukea päälle pakkasessa yön jälkeen kun ei tarvitse jäisten narujen kanssa leikkiä. Pakkaspuvun kuminauhalla sopivasti kiristetty puntti ja saappaan varsi muodostavat toisiaan tukevan ilmastointijärjestelmän. Lämpö ja kosteus tasaantuu. Kertaakaan ei ollut varpaissa kylmä, eikä kuuma, eikä kostea. Ongelma on että omiini sopivia suksisiteitä ei oikein saa, käytän kokoa 47 (vihaan intin siteitä). Mutta pyörällä kulkiessa ei haittaa. Lumikengät eivät myöskään toimi parhaalla mahdollisella tavalla kumisaappaan kanssa.

Lekan pakkaspuku oli hyvä. Tukevat helposti käytettävät vetoketjut, kiristimet ja taskut. Huppu toimi riittävän hyvin, mutta jäykiste hupun reunassa voisi parantaa vielä tilannetta - pipo lähti pyörimään kun päätä käänteli. Huppu suojaa myös kasvoja, joten alle tarvitsin vain pipon, ei kasvomaskia tms..

Lekan Merinovillahuppari oli hyvä. Huppu toimi pipon päällä lisäeristeenä, jos tuuli enkä halunnut pakkaspuvun huppua käyttää. Toisaalta loppumatkasta jätin pipon pois ja kuljin vain kahden hupun kanssa. Löysä pipo alkoi pyöriä ärsyttävästi päässä, kun oli pelkkä pipo ja pakkaspuvun huppu. Mutta molemmat huput ja pipo olisi ollut liikaa. Hupparin taskuihin sain myös otsavalon akut ja kännykän.

Alusasuina minulla oli alla merinovillaboxerit ja T-paita (jep Leka) ja sitten Devoldin vanha kulunut kerrasto. Ylhäällä sitten siis se Merinovillahuppari ja alaosassa Devoldin 220 g/m2 merinovälihousut. Villan idea on, että se jakaa/varastoi hetkellisen kosteuden tuntuen lämpimältä eikä ala haista. Kokemusta on 11 päivän talvireissulta, jolloin en vaihtanut alushousuja ollenkaan. Edelleen olisi voinut käyttää samoja toiset 11 päivää.

Käsissä nahkarukkaset Merino-inserteillä, eikä palellut ollenkaan. Hiki tuli myös hyvin läpi, koska nyt hanskoissa on suolarannut. Leirissä pidin paksuja topparukkasia, jotka oli nopea pukea ja riisua. Merinovillasormikkaat olisin tarvinnut, jos olisin joutunut esim. teltan alumiiniputkien kanssa temuamaan. Nyt pärjäsin ilman - enkä sitäpaitsi löytänyt niitä kotoa lähtiessäni.

Vaatteet osuivat kohdilleen, mutta hitaasti piti liikkua, ettei tullut liian kostea olo. Tosin tuli vaikutelma, että kosteus kyllä haihtui vähitellen pois ilman, että olisi tullut kylmä. Eli Climashield 100 g/m2 eristetty pakkaspuku toimi juuri niinkuin pitääkin, viima ja kylmä pysyy ulkona ja kosteus haihtuu vähitellen puvun läpi pois kulkijaa kylmettämästä.

Makuupussina iso ja painava kuitupussi (Wiggy's Antarctic), mahtui juuri ja juuri tuohon 49 litran rullalaukkuun. Yöksi otin vain takin ja saappat pois, ja kuten luvattu heräsin aamulla kuvin vaattein. Sama idea kuin pakkaspuvussa kosteuden suhteen. Untuvapussi olisi kostunut ja lakannut lämmittämästä, jos matka olisi jatkunut vielä muutaman päivän.

Jerven oli mukana myös, kevyemmällä kesäeristeellä varustettuna, en tarvinnut sitä. Siitä päätellen olisi pärjännyt vielä kylmemmässäkin. Jerveniä olisin voinut käyttää lisälämpönä niin liikkuessa kuin nukkuessakin makuupussin lisäeristeenä. Varavaatteena oli yksi villapaita, jonka laitoin päälleni yöksi, heti kyllä huomasi, että kuiva villa on selkeästi lämpimämpää kuin päällä olleet kosteat villat.

Keittimenä Trangia bensalla. Olen kokeillut jos jonkinlaiset kolmijalkakeittimet ja viimetalvena tajusin vanhan Trangia-systeemin olevan HA-alumiinista tehtynä riittävän kevyt, tehokas, monipuolinen, helppo ja erittäin luotettava. Kattiloiden kaatumisen pelkääminen tuulisuojien kanssa pelatessa oli aivan liian jännittävää minulle, jos ensin löytää edes riittävän tukevan kohdan koko kolmijalkakeittimelle. Primuksen Trangiaa vastaavat ETA-keittimet on suunniteltu ETA-kattiloille, joita en laittaisi nuotioon, lämpöeviä tuskin saa enää puhtaaksi. Trangian tehosta sen verran, että tälläkin reissulla 2 litraa vettä syntyi ilman mitään viivettä ja vaivaa, eikä tullut edes kylmä vaikka kaikessa rauhassa seisoskelin 24 asteen pakkasessa veden kiehumista odottelemassa. Trangian systeemi on myös mukavan hiljainen. Vuosi sitten ostin erään valmistajan monipolttoainekeittimen ja jouduin hylkäämään sen epätaloudellisena ja korvia huumaavan melun vuoksi.

Trangian (eli Primuksen) bensapolttimessa on sellainen "ominaisuus", että jos pullossa on liikaa painetta tai venttiili hiemankin liikaa auki se nokeaa kattilan. Eli ei pala puhtaasti. Ongelma saattaa liittyä myös Trangian rungon ilmankiertoon, poltin ilmeisesti tarvitsee enemmän happea kuin on tarjolla. Toisaalta valmiiksi nokisia kattiloita voi sitten surutta käyttää myös nuotiolla. :D Kesällä voin onneksi käyttää samalla polttimella ilman virityksiä myös kaasua.

Olikohan vielä nyt jotain... lisään jos tulee myöhemmin mieleen.

Ainiin, tuo Thermarestin haitarimallinen makuualusta on loistava. Se toimii turvana, jos ilmapatjan kanssa olisi ongelmia. Mutta ennenkaikkea sen saa helposti/nopeasti taiteltua istuinaluseksi tai mihin tahansa muuhun käyttöön. Jopa tuulisuojana selän puolella olen sitä joskus pitänyt veneessä, istunut kaksinkertaisella alustalla ja loppuosan nostanut tuulta vasten pystyyn. Painoa ei juuri ole ja hätätilassa pelkästään senkin kanssa voi nukkua hangen päällä, tosin silloin tarvitsee maavaatteen. (esim. tuo Jerven)

Ortliebin säkit hoitivat hommansa eleettömästi. Ainoastaan huomasin, että rukkaset kädessä on vaikea avata pikalukkoja, kun ei saa niitä painettua tarpeeksi syvälle. Paljain käsin onnistui helposti.

J.K. Parasta tässä on, että kävin juuri läskillä kaupassa. Pakkasta -5 astetta. Päällä pakkaspuku ja alla yöpuku. Kädessä sormikkaat ja jalassa kumiteräsaappaat. Pipo päässä ja kevyempi otsalamppu otsalla. Matkalla ei hiki tullut, kun sähkö avusti. Kaupassa hieman pukkasi, kun unohdin kärrykolikon ja jouduin kantamaan ostoksia pyörälaukuissa.

Samoilla vehkeillä kaikki hommat - elämä on helpompaa!
Viimeksi muokannut Puusilmä, 08 Tammi 2017, 09:19. Yhteensä muokattu 17 kertaa.

Avatar
Pastori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5964
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:07
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: Mitä opin vehkeistä

ViestiKirjoittaja Pastori » 07 Tammi 2017, 17:41

Puusilmä kirjoitti:Huopavuorisaappaat kaksilla polviin asti ulottuvilla villasukilla ovat hyvät - alle Ullfrote 600 mg/m2 ja päälle kotikutoiset. Kumisaappat on helppo pukea päälle pakkasessa yön jälkeen kun ei tarvitse jäisten narujen kanssa leikkiä.


Mulla on kahdet. Nokian Kairat jotka on lörpöt ja mun mielestä aivan paskat verrattuna noihin toisiin eli inttimallin Rokka saappaisiin. Noiden lisäksi käytössä on kylmällä Sorelin höpöt Caribout. Ihan kivat nekin on duunissa.

EDIT: Naali on näköjään se kaupasta saatava Rokka saappaan siviiliversio. Omat ostin tehtaanmyymälästä Lieksasta. http://www.reinokauppa.fi/contact.php

Puusilmä
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 330
Liittynyt: 12 Elo 2008, 07:34

Re: Mitä opin vehkeistä

ViestiKirjoittaja Puusilmä » 07 Tammi 2017, 17:46

Pastori kirjoitti:Mulla on kahdet. Nokian Kairat jotka on lörpöt ja mun mielestä aivan paskat verrattuna noihin toisiin eli inttimallin Rokka saappaisiin. Noiden lisäksi käytössä on kylmällä Sorelin höpöt Caribout. Ihan kivat nekin on duunissa.

EDIT: Naali on näköjään se kaupasta saatava Rokka saappaan siviiliversio. Omat ostin tehtaanmyymälästä Lieksasta. http://www.reinokauppa.fi/contact.php


Joo, Naali se nykyään on (eri firma). Minulla on Rokat (Suomen kumitehdas), joita ei enää valmisteta. Kairat voitti joskus Erä-lehden testin, mutta syy ei ollut muu kuin notkeus, keveys ja sitä kautta parempi hiihdettävyys.
Viimeksi muokannut Puusilmä, 07 Tammi 2017, 17:52. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Avatar
Pastori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5964
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:07
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: Mitä opin vehkeistä

ViestiKirjoittaja Pastori » 07 Tammi 2017, 17:49

Puusilmä kirjoitti:Kairat voitti joskus Erä-lehden testin, mutta syy ei ollut muu kuin notkeus, keveys ja sitä kautta parempi hiihdettävyys.


Notkeet ja keveät = lörpöt ja huonosti muodossa pysyvät. Mitenkähän niillä hiihtäis :)

Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3351
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: Mitä opin vehkeistä

ViestiKirjoittaja jooseha » 07 Tammi 2017, 19:27

Pastori kirjoitti:
Puusilmä kirjoitti:Kairat voitti joskus Erä-lehden testin, mutta syy ei ollut muu kuin notkeus, keveys ja sitä kautta parempi hiihdettävyys.


Notkeet ja keveät = lörpöt ja huonosti muodossa pysyvät. Mitenkähän niillä hiihtäis :)

Hyvin, nehän on suunniteltu siihen ;)
Hiihtotyylin pitää tietysti olla vanhanaikainen eli suksea ei saa pakottaa menemään sieltä mistä se ei luonnostaan halua mennä. Nykyaikaisilla välineillä on helppo opetella sellainen pakottava tyyli, johon perinteiset välineet eivät sovellu. Sitten haukutaan välineet vaikka vika onkin käyttäjässä :roll:

Metsäsuksilla hiihtävän kannattaa opetella vanhoja hiihtotekniikoita. Niille on kummasti käyttöä oikealla hiihtäen tehdyllä ladulla. Etenkin 3- ja 4-vaiheiset vuorohiihdot ovat hyödyllisiä.

Avatar
Pastori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5964
Liittynyt: 22 Joulu 2007, 17:07
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: Mitä opin vehkeistä

ViestiKirjoittaja Pastori » 07 Tammi 2017, 20:04

jooseha kirjoitti:
Pastori kirjoitti:
Puusilmä kirjoitti:Kairat voitti joskus Erä-lehden testin, mutta syy ei ollut muu kuin notkeus, keveys ja sitä kautta parempi hiihdettävyys.


Notkeet ja keveät = lörpöt ja huonosti muodossa pysyvät. Mitenkähän niillä hiihtäis :)

Hyvin, nehän on suunniteltu siihen ;)


Niin. Sitä mä siis tarkoitin kun ne on semmoiset lupukat verrattuna tömäkämpiin Rokka saappaisiin. Sitä epäilin että se pehmeys ja lerpukka olemus olis hiihtäessä aivan hanurista.

Puusilmä
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 330
Liittynyt: 12 Elo 2008, 07:34

Re: Mitä opin vehkeistä

ViestiKirjoittaja Puusilmä » 07 Tammi 2017, 20:29

Pastori kirjoitti:Niin. Sitä mä siis tarkoitin kun ne on semmoiset lupukat verrattuna tömäkämpiin Rokka saappaisiin. Sitä epäilin että se pehmeys ja lerpukka olemus olis hiihtäessä aivan hanurista.


Niin se taisi siinä testissä olla, että jäykkä kenkä on pitkässä matkassa raskas hiihtää kun se syö energiaa painonsa ja jäykkyytensä vuoksi. Ja varmaan juuri tuollaista perinteistä umpihankihiihtoa tarkoittivat, jossa jäykkä kenkä ei ole tarpeen vaan kolmemetrinen suksi kulkee hangessa itsestään suoraan.

Nykyään kun noita kauniita pehmeitä upottavia hankia ei enää ole kuin Kainuun korvissa lyhyen aikaa vuodesta tarvitaan minun mielestäni jäykempi kenkä. Useinhan hiihtoreitit kulkevat esim. epätasaisia kelkkauria pitkin ja silloin löysä kenkä ja pitkä suksi ei ehkä ole paras ratkaisu.

Mutta toisaalta mitä minä etelän kaupunkilaispoika hiihtämisestä tiedän... :roll:

Itselläni on hiihtokenkinä nykyään nämä: https://varuste.net/Alpina+Alaska+NNN-BC?_tu=53613

Ja leirilämmikkeenä sitten nämä: http://www.wiggys.com/footwear/overboots/ (Pohjakumi on turhan painava ja vieläpä liukas jääpinnoilla, pitäisiköhän nastoittaa ne! :idea: Mutta ainakin -15 asteessa olivat kyllä todella lämpöiset päälikengät, ja monojen jäätyneet nauhatkin sulavat samalla)

Laitoin BC siteet jopa puusuksiini...
Viimeksi muokannut Puusilmä, 08 Tammi 2017, 09:23. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Jarmo H
Viestit: 147
Liittynyt: 05 Heinä 2015, 22:04

Re: Pieni pakkasretki läskillä

ViestiKirjoittaja Jarmo H » 08 Tammi 2017, 08:59

Erittäin paljon kiitoksia mielenkiintoisesta kertomuksesta kuvineen ja varustetietoineen.

Puusilmä
Sisällöntuottajakokelas
Viestit: 330
Liittynyt: 12 Elo 2008, 07:34

Re: Pieni pakkasretki läskillä

ViestiKirjoittaja Puusilmä » 08 Tammi 2017, 19:31

Kiitoksia kiitoksista! Mukava kuulla, että on iloa ja ehkä hyötyäkin.

Tässä on Velonautin nappaama kuva Bigfootista, sillä on nuo Overbootit jalassa.

Kuva

Helmikuu 2015, Repovesi

Avatar
PW
KOM
Viestit: 13346
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Pieni pakkasretki läskillä

ViestiKirjoittaja PW » 08 Tammi 2017, 19:42

Tommoseen jos mettässä törmäis :shock: :mrgreen:
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.


Palaa sivulle “Matkakertomukset, reittivinkit yms.”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa