Kinnereillä kaakonkulmille

Oletko kokenut pyörämatkailija vai suunnitteletko vasta ensimmäistä reissuasi? Täällä voit jakaa kokemuksia, raportoida matkoistasi tai hakea inspiraatiota ensi kesän suunnitelmiin.
Avatar
terppa
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3260
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 16:02
Paikkakunta: Lahden perämetsä

Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja terppa » 13 Elo 2018, 18:19

karttoja.jpg


Jos tässä kohtapuoliin reissulle taas tokeentuisi, loppuviikosta...

Kaakonkulmilla kääntyminen olisi suunnitelmissa, Saila halusi patikoida pikkasen niin ainakin ensimmäisessä (suunnitellussa) yöpaikassa Paistjärven ympäristössä http://www.luontoon.fi/paistjarvi siihen lienee muutaman kilometrin mahdollisuus ja jos toisen yön viettää kohtuullisen matkan perässä ennen Suomenniemeä niin on parikin 5 km lenkkiä rantamaisemissa, samalla varmasti majoitteen saa lähelle vesielementtiä ja jos ei satu metsäpalovaroitus olemaan niin voipi kärnää* käristellä.
http://miktech.fi/saimaaroutes/wp-conte ... mplete.pdf
http://www.miktech.fi/saimaaroutes/wp-c ... mplete.pdf

Noiden jälkeen sitten fiilispohjalta Hurppuun kun ei vissiin pyörällä kaakonpaan taida päästä. Itseä huvittaisi Kotkassa tovi taas pyöriä niin sille kokonaisen päivän saa pyhitettyä, parin yön paikaksi mietiskelin Valkmusan kansallispuistoa http://www.luontoon.fi/valkmusa Ihan tuntematon paikka minulle vaikka Kotkassa asuin 3,5 vuotta, tosin siitä on jo yli 20 vuotta :shock:

Loviisassa olisi kiva pyörähtää myös ihan ajan kanssa niin ehkäpä sen kautta risteilemme Lahteen, tai mistäpä niitä viimeisiä mutkia tietää mutta onpahan sellainen rengas nyt kuukleen piirrelty.

kartta1.jpg
kartta1.jpg (270.53 KiB) Katsottu 2015 kertaa

kartta2.jpg




Pikkasen on soraa kartalla myös, että asfaltti maistuu makeammalta :mrgreen: kilometrejä piirtyi viivalle reilu 600 mutta lienee 700 lähempänä totuutta, alle satasen päiviä on tarkoitus ajella, pari ekaa on ainakin reilusti lyhyempiä.

Jotain tarinaa kirjoittelen taas matkanvarrelta ja kun instaan liityin minäkin niin sieltä näkee lisäkuvia https://www.instagram.com/kinneristi/
Laadukkaammista kuvista tykkääville suosittelen Sailan tiliä :) https://www.instagram.com/sailariittah/

Viikonloppuna lisää tarinaa...

*Sanakirja
Kärnä=kasvis- tai vegaaninenmakkara
Viimeksi muokannut terppa, 13 Elo 2018, 18:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Nojasyklismiä vuodesta 2010

"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
yaana
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 501
Liittynyt: 07 Kesä 2015, 18:01
Paikkakunta: Porvoo

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja yaana » 13 Elo 2018, 18:30

Valkmusa on meilläkin käymättä, kun se on jotenkin liian lähellä. Kuitenkin niin pieni paikka ettei voi evästää tai yöpyä. Kuulemma on erittäin nättiä maisemaa.

Loviisassa käppäiltiin hiljattain Ehrensvärdin polku. Opasteet kertoivat kivasti kaupungin historiaa ja Bastionit pitää nähdä läheltä. Polun alku oli vähän piilossa Urheilutien varrella olevan ison rakennuksen nurkalla. https://www.loviisa.fi/wp-content/uploads/2016/12/Ehrensvardin-polku.pdf
Nojapyöräilyä jo vuodesta 2015

Avatar
terppa
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3260
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 16:02
Paikkakunta: Lahden perämetsä

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja terppa » 13 Elo 2018, 18:52

yaana kirjoitti:Loviisassa käppäiltiin hiljattain Ehrensvärdin polku. Opasteet kertoivat kivasti kaupungin historiaa ja Bastionit pitää nähdä läheltä. Polun alku oli vähän piilossa Urheilutien varrella olevan ison rakennuksen nurkalla. https://www.loviisa.fi/wp-content/uploads/2016/12/Ehrensvardin-polku.pdf


Toi polku melkein pitää ottaa ohjelmistoon... Loviisassa aikanaan monesti kävin ydinvoimalalle tavaraa viemässä mutta kylillä pysähdykset oli pitsan mittaisia ja jonkun Bastionin ohi ajellessa aina mietti, että pitää poiketa joskus ajan kanssa, jospa nyt olisi se aika.

Museokortit pakataan mukaan ja jossain kohdalle sattuvassa museossa niitä on tarkoitus vinguttaa, Taidekeskus Salmela oli meillä eka kulttuurikohde matkalla.
Nojasyklismiä vuodesta 2010

"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3777
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja jooseha » 13 Elo 2018, 19:34

Hyvä! Hirmuisen lumiamiehen seikkailuja onkin osattu kaivata :D

Avatar
PW
KOM
Viestit: 14508
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja PW » 16 Elo 2018, 11:54

Jos ajatte Partakoskenkautta, siellä Suomenniemen jälkeen hiekkaa jonkinverran ja mäkiä, taisin pari mäkeä työntää kakspyöräsellä ku toiseen suuntaan ajettiin. Kärnäkosken linnotuksella kannattaa pysähtyä.
Mikä päivä hedelmät liikahtaa - josko kinneröis matkanvarrelle hurraamaan ja kirittämään ;)
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
terppa
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3260
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 16:02
Paikkakunta: Lahden perämetsä

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja terppa » 16 Elo 2018, 13:52

PW kirjoitti:Jos ajatte Partakoskenkautta, siellä Suomenniemen jälkeen hiekkaa jonkinverran ja mäkiä, taisin pari mäkeä työntää kakspyöräsellä ku toiseen suuntaan ajettiin. Kärnäkosken linnotuksella kannattaa pysähtyä.
Mikä päivä hedelmät liikahtaa - josko kinneröis matkanvarrelle hurraamaan ja kirittämään ;)


Pitää tutkailla karttaa missä nuo reitit oli (joku idylisempi sorapätkä oli piirrettynä) mutta Suomenniemi - Lappeenranta ois lauantaina jos ilman takaiskuja saa taivaltaa. Laitellaan viestiä lähempänä :wink:

7162018134323.jpg


7162018134259.jpg
Nojasyklismiä vuodesta 2010

"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 9774
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja jori » 16 Elo 2018, 18:50

Hyvää matkaa teille. Kiinnostuksella seuraan matkaanne.

Kotkasta kotoisin olevana kuulin tuon "kaakonkulma" nimen usein. En ymmärtänyt sitä silloin, enkä ymmärrä vieläkään. Liekö savolaisten keksimä nimitys, kun tuo kaakon suunnan kulmahan Suomen maasta kokonaan puuttuu. Se on kuin leikattu pois. :o
Kaakon kulma puuttuu.png
Kaakon kulma puuttuu.png (142.31 KiB) Katsottu 1639 kertaa

:mrgreen: :mrgreen: :mrgreen:
Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. -Sakari Holma

Avatar
Vilijami
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3473
Liittynyt: 27 Maalis 2014, 10:19
Paikkakunta: Oulu

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja Vilijami » 16 Elo 2018, 19:41

Tuotako jori tarkoitit? :wink:
Liitteet
E6C8E2A4-83AD-49EB-B503-4AC432155E85.jpeg
E6C8E2A4-83AD-49EB-B503-4AC432155E85.jpeg (212.79 KiB) Katsottu 1600 kertaa

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 9774
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja jori » 16 Elo 2018, 21:27

Enpä tietenkään. Kaakon kulma on siitäkin pois. On ne savolaiset kyllä pirullisia. Kaakon suuntaan ei ole ollut mitään kulmaa kai missään vaiheessa. Hihittelevät varmaan savolaiset Mikkelissä kun lukevat tätä ja ajattelevat: Vieläkin se tuota pohtii. On pohtinut jo viisikymmentä vuotta. :evil:
Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. -Sakari Holma

TMS
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 772
Liittynyt: 17 Kesä 2008, 09:34
Paikkakunta: Kirkkonummi

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja TMS » 16 Elo 2018, 21:45

MInäkin kävin tuolla suunnalla kinnerillä viikko ennen Nokian kisoja. Oma määränpää oli veljen kesäpaikka Vainikkalasta hieman koiliseen aivan rajan tuntumassa. Hauskasti veljen kasvimaan reunalla nökötti SEIS/STOP rajavyöhyke kyltti.

Vaalimaalta Vainikkalaan oli ihmeen hyväkuntoisia ja vähän liikennöityjä teitä joita kyllä kelpasi kinnerillä ajella. Myös tie 170 Vaalimaalta Helsinkiin asti on kokonaisuutena varsin erinomainen tien ajaa, ainakin jos pääasiallisena tarkoituksena on siirtyä paikasta toiseen. Nimittäin mitään erityisiä maisemiahan se tie ei tarjoa. Mutta nykyään kun moottoritie Vaalimaalle asti on kokonaan valmis, on tuo vanha tie liikennemääriltään hyvin hiljainen. Lisäksi tuolla oli ihmeen paljon uutta päällystettä pitkin matkaan. Ainoa huonokuntoinen pätkä oli Porvoo-Loviisa välillä, mutta sinnehän te ette näytä suuntaavan.

Mutta hyvää reissua vaan ja mukava jos jaksat kirjoitella matkakertomuksia.

Avatar
terppa
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3260
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 16:02
Paikkakunta: Lahden perämetsä

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja terppa » 17 Elo 2018, 15:30

Olikohan se vaari Iisalmessa syntynyt niin jos sen verran savolaisuutta sallitaan :mrgreen:

jori kirjoitti:Kotkasta kotoisin olevana kuulin tuon "kaakonkulma" nimen usein. En ymmärtänyt sitä silloin, enkä ymmärrä vieläkään. Liekö savolaisten keksimä nimitys, kun tuo kaakon suunnan kulmahan Suomen maasta kokonaan puuttuu. Se on kuin leikattu pois. :o
:


16.8
65,2km
20,1kmh
3h 15 min ajoaika
65,2 kmh max
Sisälämmöt 24-27 astetta
kartta 1.jpg

Kinesioteippiä kinttuun ja kinnerin keula kohti kaakonkulmia sanoi instagramkuvat, vähän ne valehtehteli kun kuvasin koivet Heinolassa Sailan äidillä ja teipit laitoin takaisin jo edellisenä päivänä.

Takana oli parin viikon tuuraus mattoajossa jossa likaisen maton aina potkii rullalle ennen vaihtoa niin siinä toinen akilesjänne ärtyi, kisaviikonloppu ei parantanut tilannetta vaan sen jälkeen ekat teipit sai laitella jalkoihin, nyt kumminkin tuntui ihan hyvälle, ainakin jaloissa, puolisen viikkoa levossa ennen retkeä.

Edellisen päivän pakkaus oli yhtä nujuamista mutta sain kamat läjään ja ajattelin ne pakata jo kippoon valmiiksi, että lähtöaamuna olisi jouheampaa. Ihan hyvin ajateltu, tosin takarengasta olisi kannattanut pyöräyttää… sen tein vasta lähtöaamuna ja hink hink ääni pisti pakkaamaan uudelleen, viiden pakkauksen ja yksien hermojen jälkeen pyörä oli valmis lähtöön, väliin mahtui toki 35mm kojakin vaihto 28mm duranoon ja toteamus, että löysä takarenkaan kaari pitää kuiduttaa uudelleen vahvemmaksi, tarkka se on ennenkin ollut pakkauksen suhteen mutta nyt vasemmalle puolelle ei saa järkevästi pakattua mitään isompaa. Alta kun katsoo niin oikealla puolella on huimasti tilaa, vasemmalla ei juuri mitään ja kotelo on tosi löysänoloinen. Sailan pyörässä onneksi on paremmin tilaa renkaalle vaikka takana on ylileveä 50mm nakki. Ehkä ensi talvena pysyy työtunnit aisoissa niin jaksaa alkaa, ehkä…

No eipä lomalla kiire ole, vaikkakin sen ylimääräisen tunnin käyttäisi riippumatossa loikoiluun mieluummin kuin pura/pakkaa hommiin… Vähän on väsyä ilmassa niin turnauskestävyys on muutenkin heikompaa.

Alta pois kun kaverit tuli talonvahdeiksi mutta kiirettä ei ollut ensimmäisellä kilometrillä joka kesti 10 min, soramäkeä, työntöä ja säätöä. Vaan tuli se asfaltti viimein, ja letkeä vauhti.

7 km meni kivasti kunnes joku ylimääräinen ketjuääni kuului ja pysähdyin tutkimaan. korkkihan siellä ketjukourussa pyöri, mistälie tullut?

Kilometri lisää ja kelirikkoteille, tai ainakin kuulalaakerisoraa ja rauhallista etenemistä. Suoralla reitillä Mäkeläntietä on siltatyömaa ja sen vuoksi sai soramutkan tehdä

71720189358.jpg


717201892943.jpg


Vanha Heinolan maantie tuli eteen ja aika hyvällä nousulla sen sai aloittaa, 80 kmh mäki toiseen suuntaan. Mäkeä sitkuttaessa ketjusuojaputki yritti lähteä karkuun ja sitä käsin tuuppailin taaksepäin. Mäen jälkeen pysähdyin katselemaan tilannetta ja solmussahan se putkenkiinnike oli joka siis on pinna johon ketjusuojaputki kiinnittyy jesarilla ja nippusiteellä. Siinä tusatessa pinna sitten otti ja katkesi, onneksi vaan pyörästä, omasta pinnastakaan ei nyt pysty antamaan takeita mutta koska apu on yhtä lähellä kuin lähimmät pihdit niin pinnan päät rusetille vääntämällä ja nipparivarmistuksella matka sai jatkua aina Heinolaan saakka, osin todella surkeita pyöräteitä joille Vierumäen jälkeen menimme, toisaalta oli myös “helmipätkää” mutta mieleen jäi 70 kmh mäki jossa kraaterit mäen alla. Rantaraitilla oli onneksi idyllistä.

717201893641.jpg


Heinolassa poikettiin Sailan äidillä sämpyläkahveella ja niitä hyviä sämpylöitä sai evääksikin. Osuuskaupasta loput eväät ja matka kohti kirkonkylää vielä huonompia pyöräteitä, onneksi hiven oli paikallistuntemusta niin ei eksy. Kieltämättä outo veto on, että noilla kinttupoluilla ajaa mopotkin. Joskus olen vakavissaan Heinolaan muuttoa suunnitellut, itseasiassa taloakin kävin silmäilemässä mutta se oli aikaa ennen pyöräilyä. Sääli, kaunis kaupunki ja edulliset asunnot mutta liikkumisväylät on kaukaa menneisyydestä.

Pätkä isompaa valtatietä (46) ja tietöitä meni onneksi nopeasti ja pääsi oikeille maaseututeille, aika mäkistä mutta useimpiin mäkiin pääsi vauhdilla. muutama pintaviallinen kohta missä asfaltti oli kaivettu pois. Hyvin rullasi Mango, liekö pyöräkulmat paremmin kohdallaan tällä kuormalla vai onko Durano niin paljon parempi?

Kerran pysähdyin kyselemään Sailan kuulumisia ja hetken perästä siihen pysähtyi myös kaveri joka meidät oli autolla ohittanut ja hän palasi takaisin katsomaan. No jotain siinä kinnereistä ja foorumista kertoilin ja jatkoimme matkaa.

Sonnanen tuli eteen ja kun sen tiesi kristallinkirkkaaksi järveksi niin suuri houkutus oli poiketa riippumaan sen rannoille mutta koska meillä on maastomangot ja uusia kokemuksia on kiva saada niin pari kilometriä poljeksimme kinttupolkuja kunnes väylä kapeni ja pyörät sai laittaa parkkiin.

717201892744.jpg

71720189306.jpg


Saarijärven rannasta löytyi “virallinen” leiripaikka ja niemen kärkeen perustimme hotellin. Päätin, että nyt ei sada ja niinpä virittelin vain yhden sadekatteen riippumatoille ja näemmä senkin väärin päin. seuraavalle keikalle 4 x 4m katos kaupasta niin saa olla saman katon alla huonommallakin kelillä. Tuommoinen ilmava katteen kiinnitys on kiva jos matosta maisemia katselee.

717201892832.jpg

Paratiisi

Syönti, uinti ja kävelyretki oli seuraavana ohjelmistossa. Keittokatos olisi ollut tarjolla mutta kuivan kelin johdosta kärnät olin jättänyt jääkaapiin niin tarjolla oli vain suklaata ja pitsaa, kahvin lisäksi minkä trangialla keittelin. Tai oli sitä makkaraa pitsan päällä kanttarellien ja härkiksen lisäksi, ei ehkä parhaan makuista mutta ruokaisaa. Toisella metsäautotievalinnalla pyöränkin olisi saanut alueen viereen kun nyt saimme kassi-almailla 400 metriä. Ketturiutta kyltiltä kun kääntyy niin löytää perille kuten seuraavana päivänä huomasimme.

Vesi oli märkää ja lämmintä, ei uskoisi olevan elokuun puolivälin. Kävelyretki oli 2,5 km päähän osin upeina harjupolkuina. oikea paratiisi käärmeineen.

717201893120.jpg


Paluumatkalla polvi alkoi vammaltamaan ja nappasin pyörän lääkelaukusta Voltarenia mukaan ja iltapalaa odotellessa polveen sitä sivelin. Pitsaa, suklaata ja sämpylää oli tarjolla iltapalaksi.

Semmoinen positiivinen seikka riipumatosta tuli mieleen, että kun yrittää siellä toukankotelossa äheltää itseään mytyssä olevaan silkkilakanaan ja makuupussiin niin saa hyvin lämmöt päälle ja ei palele yöllä :mrgreen:

Mukava päivä, tätä kirjoittaessa aurinko on jo mennyt ja yö on saapunut. sen verran valonkajoa, että järven pinnan erottaa kun riippumatosta kurkkii. Ei välttämättä tarvitse kurkkiakaan kun laineet liplattaa 3 metrin päässä niin tietää olevansa veden äärellä. En nyt mikään ennustaja ole mutta kohta se liplatus saattelee minut unten maille. Kiva päivä ja kiva, että Saila sai minut liikkeelle, yksin en olisi jaksanut lähteä mihinkään.
Viimeksi muokannut terppa, 07 Syys 2018, 18:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Nojasyklismiä vuodesta 2010

"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 14508
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja PW » 17 Elo 2018, 21:06

Siitä Kärnäkosken myllyltä ku seuraa jokea ylävirtaan, pääsee Kuolimon rantaan. Siinä on laavu jossa kerran yövyttiin - aika hieno paikka. Linnotuksen takana taas on Saimaa johon joki laskee.
Taipalsaarella Pölkkybaari on klassikko, en tosin tiedä saako sieltä vegepitsaa :?
Taipalsaarelta Lappeenrantaan tulee kyllä kevari, muistaakseni kurvailee millon mihinkin, eli melkeen suosittelisin maantien laitaa - 13km.
Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
Premnas
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 2313
Liittynyt: 24 Maalis 2007, 21:47
Paikkakunta: Kaarina

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja Premnas » 18 Elo 2018, 10:47

Kivaa matkakertomusta, saatoin nauraa vähän tuolle mainostauolle :D . Mistäs ootte muuten tuollasen söpön minikiikkustuolin hommanneet (näkyy siinä kinesioteippikuvassa)?
HP Velotechnik Scorpion 2009-, Optima Cheetah 2014-, Charge Cooker maxi 2 2016- ja VeloMotion Sequoia 2017.

Avatar
terppa
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3260
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 16:02
Paikkakunta: Lahden perämetsä

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja terppa » 18 Elo 2018, 11:53

PW kirjoitti:Siitä Kärnäkosken myllyltä ku seuraa jokea ylävirtaan, pääsee Kuolimon rantaan. Siinä on laavu jossa kerran yövyttiin - aika hieno paikka. Linnotuksen takana taas on Saimaa johon joki laskee.
Taipalsaarella Pölkkybaari on klassikko, en tosin tiedä saako sieltä vegepitsaa :?
Taipalsaarelta Lappeenrantaan tulee kyllä kevari, muistaakseni kurvailee millon mihinkin, eli melkeen suosittelisin maantien laitaa - 13km.


Eilisiltana tutkin kans jotain Etelä-karjalan matkailusivustoa jossa noita laavu- ja retkipaikkoja oli karttojen kera, pystyi myös paikkakunnan mukaan valkkaamaan. Kahtotaan kuinka pitkään jaksaa ja ehtii... mutta pitää linkki kaivella.
Premnas kirjoitti:Kivaa matkakertomusta, saatoin nauraa vähän tuolle mainostauolle :D . Mistäs ootte muuten tuollasen söpön minikiikkustuolin hommanneet (näkyy siinä kinesioteippikuvassa)?

Tuo oli Sailan äidillä kuvattu otos niin en tiedä, voisiko jostain nukkekotikaupasta löytyä?


2. päivä
17.8
70 km
19,9 kmh
60,2 kmh max. asfaltilla, 50 kmh soralla (en uskaltanut enää mittaria tiirata :))
sisälämmöt 22 - 27 astetta.

kartta 2.jpg

Ketturiutan aamu valkeni idylisenä, kun ulos rupesi kurkkimaan niin järvinäkymässä oli lisänä pari joutsenta. Virkeä aamu vaikka varmaan 10 kertaa heräsi yöllä, muuten vaan säpsähteli ja 4 kertaa tirpat lauleli kovemmin. Kuuma oli välillä kun villakerraston laitoin yöksi, meinasin rannalla viiman käyvän mutta ei, makuupussi auki nukuin.

Polvi tuntui hyvälle, laittelin lisää geeliä ja rupesin kahvinkeittoon, Saila polskahti uimaan, lämmin auringonpaiste heti aamusta niin kyllä kelpasi. Pitsaa ja sämpylää nassuun ja viimein rensselit pusseihin ja kasseihin jotta pyörille pääsisi taivaltamaan. Olisin viihtynyt pidempäänkin mutta hyvä viikonloppukohde jatkossa kun kotoa polkaisisi alta 3 tunnin, tai Sailalla suoraan töistä lähtiessä 2h.

Pyörän pakkaus ja metsätaipaleelle, olisiko kello 11 lyönyt, pakkaus onnistui kerrasta kun kuplamuoviavaruuspeiterullan asettelin vasemmalle ongelmallisen pyöräkotelon viereen ja varovasti tavaraa päälle, tilaakin jäi vaikka tällä tavaramäärällä helposti kuukauden olisi reissussa.

7182018103318.jpg


Matkanvarrella metsäteitä polkiessa hokasin, että täällä oli jokunen? suvi sitten kulotettu metsää mutta vielä aluskasvillisuus ei ollut ryöpsähtänyt. Edellispäivänä pyitä oli kyllä kuin maailmanlopun edellä noilla main.

Asfaltille kun pääsi ja kappaleenmatkaa sai poljettua niin piti kuvata risteys mistä tuonne ketturiutalle kannattaa kääntyä.

7182018103620.jpg


5,5 km jälkeen tuli Ahveniston kylä, siellä oli muodikas ja paljon ristiriitoja aiheuttava toriparkki, mielenkiintoista olisi tietää montako miljoonaa tämän rakentamiseen on mennyt.

7182018103352.jpg


Oli myös Baari ja kauppa Ahveniston Apaja ja renkaat vinkuen ja jarrut kirskuen kaarsimme pihaan. N. 10 v sitten olin käynyt paikassa mutta nyt olin lähes varma, että tuo olisi lopettanut mutta ilmeisesti uusien nuorempien pitäjien toimesta yritys kukoisti. Lisää aamukahvia ja kasvispiiras josta Sailalle jäi vaikutelma, että olisi sisältänyt myös kalaa mutta kysymällä asia ei ratkennut.

Mäntyharjulle matka vei, yksi pyörämatkaava pariskunta tuli vastaan joita myös jututin, pelottavaa, löydänkö taas sosiaalisen puolen itsestäni? polvi ei tykännyt mäkien vääntämisestä mutta hiljaa niitäkin kiivettiin. Ennen Mäntyharjua kaarsin pienen mutkan jollekin museosillalle jossa lyhyt tauko.

Mäntyharjulla tarkoitus oli käydä Taidekeskus Salmelassa mutta Saila kuukkeloi aamulla, että kesä on peruttu ja taidekeskus laittoi ovet säppiin 12. pv. Pysäköimme kuitenkin jonkun kiinni olevan kesäkioskin kupeeseen ja käpöttelimme joen/lammen kupeessa kulkevaa polkua joka pääosin oli tervaista lankkupolkua. Tuttu paikka v. 2011 nojapyörätapaamisesta. Ulkoilmakirkon kohdilla käännyimme takaisin ja pyörille päästyämme polkaisimme pitseriaan syömään hyvää kasvisrullaa… olisin syönyt toisenkin mutta en raaskinut, 10.50€.

7182018103644.jpg


Samalla kännykkää ruokkiessa laitoin ekat tarinat päiväkirjaan näytteille ja totesin Sailalle, että helposti tunnin tuota tekstiä olisin vielä hieronut ja täydentänyt mutta tällä nyt mentiin. Massu puolillaan ja akku 67% virta-annoksella täytettynä sanoimme kiitos ja hei! (tai Saila sanoi täyttymyksen vatsan osalta olevan täydellinen). Eteisessä tutkin vielä minkä firman matot on lattialla (ammattitauti) ja poljimme osuuskauppaan ostoksille. Suklaata, leipää ja suklaajuoma, Sailalle jugurttia. Pihalla raikasta vettä pulloihin ja pari sanaa avohakkuut historiaan kampanjasta siitä kysyneelle.

Tie parani Mäntyharjun jälkeen, aamupäivällä olikin aika heikkoa asfalttia. mäet loiveni 16 km jälkeen kun päästiin 15-tielle, sitä polkiessa ei polvikaan oireillut ja hetken oli vauhdinhurmaa mitä sai ihan vaan polkemalla.
Vielä kun pikkutien idylin saisi isolle tielle :)

7 km jälkeen soratielle, taas ylämäki-alamäki-ylämäki yhdessä polkien, tai kahdessa mäessä työnsin, toisessa myös vähän Sailaa ettei matka toppaa ja pääsi mäen päälle. Pito ei tahdo riittää irtosoralla ja oli nuissa jyrkkyyttä vaikka lyhyitä mäkiä. Helposti olisi päivän maksiminopeudet saanut soralla, ehkä 70 kmh mutta pää ei kestänyt kuin 50 kmh kyytejä.

Karkaus niminen kylä tuli vastaan ja jäin miettimään, että jos olisin kyläyhdistyksessä silmäätekevänä niin keskittyisin vaan yhteen kylätapahtumaan, karkauspäivään…. näitä paskoja läppiä miettiessä tulin hevosaitauksen viereen jossa heppa oli sitä mieltä, että karkaus kesäisenä perjantaina ei ole paha asia, eka katoin jotta vauhko tuo on ja tuleeko päälle vai meneekö ohi mutta ennen aitaa heppa teki u-käännöksen, Saila tuli perässä ja kun näki tilanteen niin tuli matelemalla, heppa päätti tulla aidasta läpi.

itse olin parkissa odottamassa mutkan takana 200 metrin päässä ja eikun hepo minua kohti mutta 50 metriä ennen kaviokulkine löysi jarrut ja alkoi pähkiä menisikö takaisin vai syöksyisikö päälle. Soiteltiin Sailan kanssa, että kävisi talossa sanomassa, että tulisivat apuun mutta hiljaista oli, mitä nyt ovikello kuulema soitteli “ensimmäinen joulu” - kipaletta.

Hitaasti heppaa lähestyin ja tuo sitten päätti, oma laidun mansikka, kylätie mustikka ja niin taas aitaa kaatui ja tanner tömisi kun heppa ryntäsi kotilaitumelle, tämä oli eri laidun mitä äsken mutta jäljistä päätellen tuoltakin oli karkauksen suorittanut aiemminkin.

Vielä kerran tuo ryntäili kun Saila lähti liikkeelle ja katselin jo valmiiksi pusikon mihin hyppään etten jää jalkoihin mutta ilmeisesti aidan kaatelu on suurinta hupia kun ravaaja vaihtoi ravilleen suunnan pihamaata kohden ja ryske taas kävi.

Tuli siinä joku vanhempi pariskunta autolla vastaan ja heidät pysäytin ja tilanteen selitettyäni kysyin josko tietäisivät heposelle omistajan ja sedällä oli puhelinnumero. Oli kuulema ravihevonen kesälomalla ja vähän villi. Totesin “vähän villiltä” vaikuttaneen mikä kuivat naurut irrotti.

En tiedä vauhkosta? säikkyikö kinneriä vai melskasiko tylsyyttään kun ei tuo laitumellaan vauhkolta näyttänyt mutta sen verran hyvä jalannousu oli kun läksi liikenteeseen, että jos totoisin niin voisin mokoman puolesta veikata.

7182018103551.jpg


Mihinpä tuosta sitten soittelisi? hätäkeskukseen? ei taida perjantaina kiinnostaa kun Repa löi Moran Ripan selkään ja Make ajoi Maikin ja lapset viikatteen kanssa pellolle, Maukka ja Meeri päätti käristää makkaran ohella 3 hehtaaria metsää ynnä muuta mutta ainahan voisi yrittää? eläinsuojeluvalvoja vai mikä jos sellainen virkamies on olemasa. Tässä tapauksessa naapuriapu oli paras apu.

No, homma ehkä on hoidossa ja meillä viimeinen kilometri käsillä. Koska päiväkirjan nimi on kinnereillä kaakonkulmille niin tokihan riipumaan pitää mennä kaakkolammelle. Edellisestä virheellisestä reittivalinnasta viisastuneena valkkasin sovelluksista maastokartat ja nyt “tie” vei meidät 100 metrin päähän laavusta.

7182018103440.jpg

7182018103245.jpg
7182018103245.jpg (354.41 KiB) Katsottu 1184 kertaa


Enpä nyt tiedä onko näissä valmiissa paikoissa mitään itua mutta pääseepähän helpolla veden ääreen eikä tarvitse pyörää piilotella, vessa on bonuksena. Niin on kuumaa keliä vielä ettei tulia tee mieli sytytellä vaikka maasto olisi märempääkin.

Saila kävi uimassa, minä aloin hotellia rakentamaan. Kuulemma turpeista vettä niin peseydyin saveteilla vaikka uiminen olisi virkistänyt. Väsy oli vaikka matka oli lyhyt. leipää, kahvia, banaania ja suklaata sekä paljon nestettä niin olo kohentui, pitkäkseen teki mieli mennä ja hetken siinä kirjoittelin.

Päivän viimeisillä valonkajoilla kuvia ja hammasta puhtaammaksi niin pääsee Uni-masaa odottelemaan.

718201810303.jpg
Viimeksi muokannut terppa, 07 Syys 2018, 18:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Nojasyklismiä vuodesta 2010

"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
terppa
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3260
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 16:02
Paikkakunta: Lahden perämetsä

Re: Kinnereillä kaakonkulmille

ViestiKirjoittaja terppa » 18 Elo 2018, 11:56

Vielä pari kuvaa lammesta ja kirjastosta joka säästöleikkurin kynsiin on joutunut :mrgreen:

7182018103143.jpg

7182018103232.jpg
7182018103232.jpg (266.16 KiB) Katsottu 1183 kertaa

7182018103422.jpg
Nojasyklismiä vuodesta 2010

"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.


Palaa sivulle “Matkakertomukset, reittivinkit yms.”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija