Uusi vanha Quest

[rutunen]

Kerro sit kun kerkiät, että miten leveät renkaat siulla on edessä ja takana, ja millaisia ääniä kuuluu kaarrellessa takarenkaasta ja sen ripustuksesta. Olisi kiva vertailla noita kun molemmilla on sama vimpain. Itsellä on 47-559 takana ja kaartaessa matkatavaroiden kanssa kuulostaa kuin se hipoisi koteloa, tai sitten jokin jousituksen osa vinkuu. Vinkunaa kuuluu myös jos raskaassa lastissa ajaa suoraan tasaista tietä. Sivuäänet ovat reilusti vähäisempiä pienemmällä kuormituksella.

[tm]

Kerro sit kun kerkiät, että miten leveät renkaat siulla on edessä ja takana, ja millaisia ääniä kuuluu kaarrellessa takarenkaasta ja sen ripustuksesta. Olisi kiva vertailla noita kun molemmilla on sama vimpain. Itsellä on 47-559 takana ja kaartaessa matkatavaroiden kanssa kuulostaa kuin se hipoisi koteloa, tai sitten jokin jousituksen osa vinkuu. Vinkunaa kuuluu myös jos raskaassa lastissa ajaa suoraan tasaista tietä. Sivuäänet ovat reilusti vähäisempiä pienemmällä kuormituksella.

Kojakit edessä (35-406) ja takana (50-559). Tänään ajelin Questilla ensimmäisen lenkin, ei kuulunut mitään erityisiä ääniä takarenkaasta tai ripustuksesta. Matkatavaroita ei ollut mukana. Äkkiseltään voisi veikata, että tuo sun kulkupelin vinkuminen olisi tosiaan renkaan ja pyöräkotelon välistä.
Mun Questissa on muuten erilainen takaripustus kuin sulla tai nykyisissä perus-Questeissa, kehitystä tapahtunut silläkin saralla. Otan kuvia kun kerkiän, ujo hollantilainen ei suostunut poseeraamaan kameralle tänäänkään .

[terppa]

Tänään ajelin Questilla ensimmäisen lenkin

Millainen oli verrattuna Mangoon?

[tm]

Tänään siis tuli ajettua ensimmäinen lenkki, ja vieläkin hymyilyttää . Quest oli juuri niin hyvä ajettava kuin toivoinkin . Ei kiemurtelua isommassa vauhdissa, ei polkiessa eikä vapaasti lasketellessa. Jousitus on aiempaa Mangoani pehmeämpi, ja kovemmassa vauhdissa nopeat suunnanmuutokset saavat korin kallistumaan enemmän. Mutta tuo ei (ainakaan vielä) häirinnyt liikaa. Pitkillä kammilla olisi tod.näk. keinunut selvästi puolelta toiselle, vaan ei 140-millisillä. Tykkään kyllä että nuo ovat velomobiilissa selvästi alkuperäisiä 170-millisiä paremmat.

"Lentävä hollantilainen" houkutteli ajamaan aiottua pitemmän lenkin, ja lopulta mittariin kertyi satanen. Kevään pisin ajelu siis, nelisen tuntia ajoaikaa tuohon meni. Viimeinen kymppi oli jo melkoista matelua puhdin hiipuessa, mutta kun satanen kiilteli silmissä, niin pitihän sitä pieni lisäkoukero ajaa .

Ainoa kauneusvirhe reissussa oli vasemman etujarrun "jumittaminen" Sasin ison alamäen jälkeen. Koska syytä ei kenttäoloissa heti löytynyt, eikä jarrukahvan pikasäädön löysääminen riittänyt vapauttamaan jarrua, niin irrotin jarruvaijerin kahvasta ja ajelin loppumatkan yhdellä (oikeanpuoleisella) jarrulla. Lenkin jälkeen purin jarrun, mikä Questin tapauksessa tarkoittaa joustituen irrottamista korista ja muusta pyöränripustuksesta -> ei mikään kaikkein nopein operaatio, kun pyörät ovat korin sisällä piilossa ja työkaluille hädin tuskin tilaa. Jarruista ei löytynyt mitään erikoista, jarrukengissä oli vielä pintaa jäljellä ja kaikki palikat paikallaan. Kokoamisen jälkeen jarru toimi kuin ei mitään (???). Muuta syytä en keksi kuin että vaijerin kuoren pää olisi noussut irti holkistaan ja jäänyt näin "pidentämään" kuorta. Tai sitten nuo rumpujarrun vivuissa kiinni olevat osat olivat päässeet kääntymään/jumittamaan jotenkin väärään asentoon. Jos ongelma uusii, niin tarvii tutkia tarkemmin.

[tm]

Niin ja etuvaihtaja ei suostunut vaihtamaan pienimmälle eturattaalle, joten isoimmat ylämäet mentiin vääntämällä. Vaihtajan rajoitinruuvissa on säädöt jo tapissa, ja kiinnityspannan alla oleva epäkesko on kierrettyä niin ikään parhaaseen asentoon. No jonkin "kikkakolmosen" tuohon vielä virittelen, viimeistään Pirkan Pyöräilyssä pikkuvaihteet pitää olla käytössä.

[jviirret]

kovemmassa vauhdissa nopeat suunnanmuutokset saavat korin kallistumaan enemmän. Mutta tuo ei (ainakaan vielä) häirinnyt liikaa.

Tuhonkin voisi olla apua niistä "ulosjouston rajoittimista"(naruista). Normaalisti sisäkurvin puoleinen jousi työntää kinneriä kallelleen niin kauan kunnes on täysin ulostyöntynyt, narulla voisi ulostyöntymisen määrää rajoittaa.

Jukka

[samuel]

kovemmassa vauhdissa nopeat suunnanmuutokset saavat korin kallistumaan enemmän. Mutta tuo ei (ainakaan vielä) häirinnyt liikaa.

Tuhonkin voisi olla apua niistä "ulosjouston rajoittimista"(naruista). Normaalisti sisäkurvin puoleinen jousi työntää kinneriä kallelleen niin kauan kunnes on täysin ulostyöntynyt, narulla voisi ulostyöntymisen määrää rajoittaa.

Jukka

Ja saisiko rajoituksen liitettyä ohjaukseen että suoraan ajaessa jousto on normaali, mutta käännettäessä ulosjousto sisäkaarteessa rajoittuu?

[jviirret]

Ja saisiko rajoituksen liitettyä ohjaukseen että suoraan ajaessa jousto on normaali, mutta käännettäessä ulosjousto sisäkaarteessa rajoittuu?

Sisäänjousto on aina normaali, ulosjouston puuttumista ei taida juuri huomata suoraan ajaessa? Jos huomaa niin naruja voi löysätä sen verran että sallii pienen ulosjoustonkin.

Jukka

[tm]

Ulosjouston rajoittaminen tarkoittaa kovemmassa vauhdissa möykyissä sitä, että jousitus on epämukavampi, rengas ei seuraa niin hyvin alustaa. Mutta tiedä sitten tulisiko oikeasti selkeää eroa tieajossa (siis mukavuusmielessä). Maastoajo on asia erikseen, ja sitähän ei Questilla tule harrastettua . Kallistelua tuo narujuttu toki rajoittaisi.

[samuel]

Ei mutta, säähän rakennat pajassasi kallistuksen vaimentimen sinne keulalle, ja sitten massatuotantoa pystyyn.
TMI kampi ja kallistus TM

[tm]

Ei mutta, säähän rakennat pajassasi kallistuksen vaimentimen sinne keulalle, ja sitten massatuotantoa pystyyn.
TMI kampi ja kallistus TM

[rutunen]

Niin ja etuvaihtaja ei suostunut vaihtamaan pienimmälle eturattaalle, joten isoimmat ylämäet mentiin vääntämällä. Vaihtajan rajoitinruuvissa on säädöt jo tapissa, ja kiinnityspannan alla oleva epäkesko on kierrettyä niin ikään parhaaseen asentoon. No jonkin "kikkakolmosen" tuohon vielä virittelen, viimeistään Pirkan Pyöräilyssä pikkuvaihteet pitää olla käytössä.

Itsellä tuo vaihto pienimmälle edessä menee nippa nappa. Jos pienimmälle vaihtaa 1. pykälällä niin kakkosrattaan ihannepykälä on 5. pykälä siinä 9-pykäläisessä grip shiftissä.

[tm]

Itsellä tuo vaihto pienimmälle edessä menee nippa nappa. Jos pienimmälle vaihtaa 1. pykälällä niin kakkosrattaan ihannepykälä on 5. pykälä siinä 9-pykäläisessä grip shiftissä.

Itsellä tämä ongelma on "itseaiheutettu" ja johtuu kammista, joissa normaali 2-rattaisen ketjulinja. Lisäsin tuon kolmannen rattaan olemassa olevien sisäpuolelle (keskiön puolelle), ja tähän ei etuvaihtajan säätö suoraan riitä.

[rutunen]

Mietin, että minullakin saattaa mennä itseaiheutetun piikkiin, koska tilasin kinnerin 1cm leveämmällä keskiöllä.

Imuroin pyörän äsken ja jos et ole vielä kerennyt ottamaan valokuvia, niin pystyisitkö ottamaan kuvan niistä sisätilan virta- ja valonapeista? Mietin pitäiskö niihin hommata jotain muovisuojuksia päälle ettei painelu kuluta pois pintaa. Kuvat auttaisivat näkemään, miten hyvin nappien pinta kestää käyttöä.

[tm]

... jos et ole vielä kerennyt ottamaan valokuvia, niin pystyisitkö ottamaan kuvan niistä sisätilan virta- ja valonapeista? Mietin pitäiskö niihin hommata jotain muovisuojuksia päälle ettei painelu kuluta pois pintaa. Kuvat auttaisivat näkemään, miten hyvin nappien pinta kestää käyttöä.

Lähi-iltoina koetan keretä napsia jokusen kuvan. Mun mielestä noihin nappeihin ei tarvitse suojia, tuskin kuluvat käytössä niin paljoa.

Sähköpuolesta sen verran, että tuossa mun Questissa on vilkun katkaisija sivupaneelissa muiden valonappien luona eikä ohjainvarressa, kuten Mangossa oli. Huono sijoituspaikka käytön kannalta varsinkin, kun vilkun merkkivalo on niin himmeä, ettei näy kuin hämärässä, eikä äänisignaaliakaan vilkuissa ole.

Ikä näkyy sähköpuolella muutenkin, mm. vilkut (ledit) ovat vanhempaa sukupolvea (=himmeämmät) kuin nykyiset. Tööttökin on heikkotehoinen. Akkujen (mukana tuli kaksi Sigma Nipackia) todellinen kapasiteetti on vielä selvittämättä, veikkaan noiden olevan jo elämänsä ehtoopuolella.