Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://nojapyorafoorumi.fi/
Vaikea kuvitella ketkä tuollaisen ostaisivat. Pyöräilijät todennäköisesti päätyvät oikeaan kinneriin. Autoihmisille mopoautotkin todettiin liian hitaiksi ja turvattomiksi. Siksi piti luokitella uusi ajoneuvoluokka, kevytautot. Tavallinen pieni henkilöauto jolla saa 15-vuotias ajella kuuttakymppiä muutaman tunnin opetuksella.
Ainakin ennen sai 15v täyttänyt ajella traktorilla 15t lietevaunu koukussa eikä kukaan kyseenalaistanut ko toimintaa. Jarrutkin vain yhdellä akselilla.T korttiin ei taida tarvita ainuttakaan ajo tuntia...
Tämä siis vain huomiona, ei mielipiteenä.
T.Aatua
Pajottaja kirjoitti:Ainakin ennen sai 15v täyttänyt ajella traktorilla 15t lietevaunu koukussa eikä kukaan kyseenalaistanut ko toimintaa. Jarrutkin vain yhdellä akselilla.T korttiin ei taida tarvita ainuttakaan ajo tuntia...
Tuota tuli itsekin 15 vuotiaana tehtyä. Mutta ne, jotka 15 vuotiaana ajaa tuollaista ajoneuvoyhdistelmää liikenteessä, eivät ole hypänneet traktorin rattiin ihan kylmiltään. Itselläni ainakin oli jo yli viisi vuotta ajokokemusta takana, ennen kuin sain T-kortin ja pääsin liikenteen sekaan ajamaan. Eli ne 15 vuotiaat, jotka vetää sitä 15t lietevaunua liikenteessä ovat yleenä jo melko kokeneita kuskeja. Tietenkään siitä yleisellä tiellä ajamisesta ei vielä hirveästi ole kokemusta tuossa vaiheessa, mutta traktorin hallinnasta sitäkin enemmän.
Kevytauton rattiin hyppäävällä 15 vuotiaalla taas vastaavasti ei ole hirveästi kokemuksia auton hallinnasta sen parin tunnin koulutuksen jälkeen.
Ja lietevaunun kanssa ei lähdetä ryyppykuskiksi ikätovereille viikonloppuyöhön 
Pitää myös huomioida ympäristö jossa liikutaan. Traktorilla ajamisella maaseudulla ei aiheudu niin suurta vaaraa kuin kaupungeissa liikuttaessa.. Esimerkiksi Helsingissä saadaan ihan uusi ryhmä liikenteeseen. 15-vuotiaat lapset saavat auton käyttöönsä ja niillä liikutaan muun liikenteen seassa. Erityisen huolestuttavaa tämä on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta. Täällä valtaosa esimerkiksi pyöräilijöiden ja autojen välisistä onnettomuuksista tapahtuu risteyksissä. Oletettavasti ne tulevat lisääntymään.
.
Mitenkähän oikeaoppinen tuollainen ylhäältä laakeroitu alaheilahduspoljin on fysiologian kannalta. Jori kirjoitti aiemmin, että normaali poljinkeskiö pitää nojapyörässä olla hieman lähempänä persausta kuin pystypyörän keskiö, koska vaakasuorassa olevaa jalkaa rasittaa sen oma paino, jonka takia polviniveltä ei sovi ojentaa aivan suoraksi. Tuollaisen polkimen liikerata on tälle ajatukselle vastakkainen, koska siinä jalka kauimmaisessa asennossa joutuu koukkamaan vielä ylöspäin. Oikeaoppinen varmaan olisi alhaalta laakeroitu vastaava heilahduspoljin, mutta maavara ei anna sellaiseen mahdollisuutta. Siksi poljin pitäisikin tehdä vaikka liukuovikiskon ja -pyörästön avulla liikeradaltaan sopivasti alaspäin kaartavaksi ja voimanvälitys kantapäävaijerilla Ponkalan tapaan rissalle, jos normaali poljinkeskiö ei käy vaikka haluttaessa matalampaa konepeltiä ja pärjätä ilman jalka-aukkoja lattiassa.
MM kirjoitti:Mitenkähän oikeaoppinen tuollainen ylhäältä laakeroitu alaheilahduspoljin on fysiologian kannalta. Jori kirjoitti aiemmin, että normaali poljinkeskiö pitää nojapyörässä olla hieman lähempänä persausta kuin pystypyörän keskiö, koska vaakasuorassa olevaa jalkaa rasittaa sen oma paino, jonka takia polviniveltä ei sovi ojentaa aivan suoraksi. Tuollaisen polkimen liikerata on tälle ajatukselle vastakkainen, koska siinä jalka kauimmaisessa asennossa joutuu koukkamaan vielä ylöspäin. Oikeaoppinen varmaan olisi alhaalta laakeroitu vastaava heilahduspoljin, mutta maavara ei anna sellaiseen mahdollisuutta. Siksi poljin pitäisikin tehdä vaikka liukuovikiskon ja -pyörästön avulla liikeradaltaan sopivasti alaspäin kaartavaksi ja voimanvälitys kantapäävaijerilla Ponkalan tapaan rissalle, jos normaali poljinkeskiö ei käy vaikka haluttaessa matalampaa konepeltiä ja pärjätä ilman jalka-aukkoja lattiassa.
Dynamiikan kannalta tuo ylhäältä ripustettu on oikeastaan parempi, sillä polkimen liikkeen ylös suuntautuva komponentti hidastaa polven ja reiden alas suuntautuvaa komponenttia. Polvikulma kyllä aukeaa nopeasti, mikä varmasti on hankalaa, jos polkimen liike ei ole rajoitettu ja polkaisu menee aina "läpi" asti.
Tuollaisen polkimen kannattaisi olla voimavälitykseltään progressiivinen ja siis nopeudeltaan degressiivinen. Liike olisi siis koukkujalalle nopeampi, mutta pienivoimaisempi ja suoralle jalalle hitaampi, mutta suurivoimaisempi.
Oli miten oli, tämä poljintyyppi edellyttää massojen edestakaista liikettä myös sääriltä, joten sillä ei ole mahdollista saavuttaa suuria kadensseja, eli suuria tehoja pitkäaikaisessa kuormituksessa. Pyöritys on tähän parempi, koska siinä jalkaterät ja sääretkin osittain liikkuvat pyöreää liikerataa edestakaisen nykivän sijaan.
Lainaan tämän joosehan toisaalla esittämän videon tähän, kun se niin osuvasti selventää riippupolkimesta käytyä keskustelua.
MM kirjoitti:Lainaan tämän joosehan toisaalla esittämän videon tähän, kun se niin osuvasti selventää riippupolkimesta käytyä keskustelua.
Helppo havaita tuosta videolta, miten riippupolkimen liike kuormittaa jalkojen lihaksia pyöritystä yksipuolisemmin. Riippupolkeminen kuormittaa polven ojentajia muttei pakaroita ja polven koukistajia.
https://www.velomobilforum.de/forum/ind ... ter.56235/
Saksanfoorumilla keskustelua Scouterista.
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli ... ksen-valia
Vantaalla käytössä, parin hotellin ja kauppakeskuksen välillä - kuski kuuluu hintaan 
"Scouter on ensimmäinen sähkökäyttöinen L-luokan ajoneuvo, joka on saanut Suomessa EU-tyyppihyväksynnän."
Miksi pitää tyyppikatsastaa jos "pätee samat säännöt kuin polkupyörään"? Mitä tuo lause sitten tarkoittaakaan?
Viranomainen laukoo viisauksia että tulee ahdasta jos tuommoisella kaikki alkais liikkumaan.
Sitimaastureita kyllä mahtuu maailmaan yllin kyllin. Jokaiselle vaikka oma.