Nojapyöräfoorumi

Isolta näyttää klappi, pitänee mennä tarkistamaan omasta. Vanhassa Questissa varmaan erilainen takapyörän kiinnitys ja ripustus?

Noniin, tulipa varmistettua mistä se klappi syntyy. Otin takarenkaan pois ja vääntelin taka-akselia ja huomasin, että siellä tosiaan on pientä klappia akselin ja alumiiniholkkien välillä. Mutta myös se alumiiniholkki on irronnut liimauksistaan. Niinpä laitoin vm.nl:lle tilauksen uudesta takatukivarresta.

Kuvasin myös lyhyen videon, jossa näkyy kuinka paljon se akseli oikein heiluu:

Saukki kirjoitti:

Noniin, tulipa varmistettua mistä se klappi syntyy. Otin takarenkaan pois ja vääntelin taka-akselia ja huomasin, että siellä tosiaan on pientä klappia akselin ja alumiiniholkkien välillä. Mutta myös se alumiiniholkki on irronnut liimauksistaan. Niinpä laitoin vm.nl:lle tilauksen uudesta takatukivarresta...

Luvattoman iso klappi, toivottavasti ovat ottaneet opikseen uutta suunnitellessaan.

PW kirjoitti:

Isolta näyttää klappi, pitänee mennä tarkistamaan omasta. Vanhassa Questissa varmaan erilainen takapyörän kiinnitys ja ripustus?

Vanhan Questin takaripustus on erilainen. Jos ottaa toisella kädellä kiinni korin takaa ja toisella takapyörästä, niin toki joustavat toisiinsa nähden. Mutta varsinaista klappia siellä ei tuntunut. Jousto tulee (ainakin pääosin) korin joustamisesta takahaarukan nivelpisteen lähistöllä. En sitä tarkemmin selvitellyt, kun ajoa tuo ei haitannut. Paljon vähemmällä "kiemurtelulla" etenee kuin edeltäjänsä eli Mango. Mangossa tuo taitaa olla enempi isojen kuskien ongelma, "normaalikokoisilla" kuulemma vähemmän/ei ollenkaan.

Juu, ei tunnu miun Questissa klappia ja ajokin on vakaata, vasta jotain reilun 50km/h vauhtia ollu huiput täs kaupungissa - eihän sitä ylinopeutta

Tänään asensin uuden takatukivarren Questiin. Kehuivat, että tuo uusi olisi jotenkin paranneltu versio. En äkkiseltään huomannut paljon muuta eroa, kuin että tuosta uudesta oli leikelty vähän ylimääräistä tavaraa pois tuolta loppupäästä. Ehkä siinä on paksummasti kuitua ja ovat sitten tuolla tavalla halunneet sitä keventää. Nimittäin tuo uusi oli 16 grammaa painavampi.

No joka tapauksessa pikaisen testilenkin jälkeen Quest tuntuu nyt paljon vakaammalta ja tukevammalta. Eli vaikuttaa siltä, että oli onnistunut korjaus.

Nyt olis tuosta tukivarren vaihtamisesta myös video:
Tuli ihan mielenkiintoisia otoksia, kun kuvailin takarenkaan heilumista eri kuvakulmista

Kyllä, hieno ja mielenkiintoinen video jälleen kerran. Kyllähän tuo perä vielä muutoksen jälkeenkin näytti hieman heiluvat, mutta ei siitä varmaan kokonaan eroon voi päästämään.

TMS kirjoitti:

Kyllä, hieno ja mielenkiintoinen video jälleen kerran. Kyllähän tuo perä vielä muutoksen jälkeenkin näytti hieman heiluvat, mutta ei siitä varmaan kokonaan eroon voi päästäkään.

Mietin aivan samaa, mutten olisi noin pessimistinen. Sinun kinnerisi meno Nokialla näytti vielä pahemmalta perän heilumisen suhteen. Syykin on selvä. Olet painavampi ja polkemisvoimat suurempia.

Etupäästään nivelöidyllä heilurivarrella tuota ei varmaan saa korjattua, ellei tee nivelöityä ja kenties kaksipuoleista, hieman trapetsista takahaarukkaa, mutta uskoisin, että yksipuoleisellakin heilurilla voisi saada aikaan stabiilimman takaripustuksen, mutta se pitäisi tehdä takaa eteen päin.

Heilurin nivelet kiinni takapyörän takapuolelle, jolloin nivelvälykset ja joustot kääntyvät toisin päin ja kompensoivat polkemisen aiheuttaman mutkittelun (yaw) ja ketjuvoimien aiheuttaman takapyörän kääntymisen, joka tuon perän heilumisen aiheuttaa.

Paha selittää, mutta kyse on siis reisien ja oikeastaan koko jalkojen aiheuttaman impulssimomentin säilymisestä. Impulssimomentti, eli pyörimismäärä säilyy vakiona, joten kun sinun kolmekymmentä kiloa kappaleelta painavat jalkasi liikkuvat toisella puolella kinneriä eteen ja alas ja toisella puolella taakse ja ylös, reagoi kori vastakkaissuuntaisella momentilla. Takaripustuksen jousto ja välykset aiheuttavat tuon momentin alaisena takapyörään pienen ohjausliikkeen, mikä vahvistaa rotaatioliikettä.

Takaa eteen ripustettu heiluri kääntäisi saman momentin alaisena takapyörää eri suuntaan, eli ainakin teoriassa sen pitäisi vaimentaa tuota rotaatiota.

PS. Lyhyemmät kammet pienentävät jalkojen massojen liikenopeuksia, eli pienetävät suoraan korin vastamomenttia ja siihen tarvittavaa liikettä. Sitäpaitsi suurempi polkemistaajuus saattaa ajaa korin heilunnan pois ominaistaajuusalueelta. Lyhyemmillä kammilla on mahdollista saada jalat kokonaan kinnerin sisälle ja teipata jalkaluukut alta umpeen, joloin ilmanvastus pienenee ja suuremmat nopeudet ovat mahdollisia pienemmällä teholla.

TMS kirjoitti:

Kyllä, hieno ja mielenkiintoinen video jälleen kerran. Kyllähän tuo perä vielä muutoksen jälkeenkin näytti hieman heiluvat, mutta ei siitä varmaan kokonaan eroon voi päästämään.

Kyllä siitä varmaan jotenkin voisi eroon päästä. Frederikin kanssa ajeltiin pari viikkoa sitten (tässä video: ), enkä huomannut, että Frederikin Questin perä olisi heilunut yhtään niin paljon, kuin mulla. Se Quest on melkein samanlainen, kuin mulla. Ainoa ero lienee ovaalit rattaat ja luultavasti myös pidemmät kammet, kuin mulla. Frederikillä on varmaan polkemistekniikka parempi tai jotain, tai se sopii paremmin ovaaleille rattailla, kun ei sen perä heilu.

.. Ainakin teoriassa ovaalin rattaan pitäis tuottaa tasaisempi momentti vetävälle pyörälle. Toisaalta jaloista aiheutuvat massahitausmomentit on suurempia kun jalkojen pystysuuntainen liike [nopeus siis] on suurempi, kuin vaakasuuntainen. Kuka näistä sit ymmärtää mikä aiheuttaamitäkin..

Saukki kirjoitti:

TMS kirjoitti:

Kyllä, hieno ja mielenkiintoinen video jälleen kerran. Kyllähän tuo perä vielä muutoksen jälkeenkin näytti hieman heiluvat, mutta ei siitä varmaan kokonaan eroon voi päästämään.

Kyllä siitä varmaan jotenkin voisi eroon päästä. Frederikin kanssa ajeltiin pari viikkoa sitten (tässä video: ), enkä huomannut, että Frederikin Questin perä olisi heilunut yhtään niin paljon, kuin mulla. Se Quest on melkein samanlainen, kuin mulla. Ainoa ero lienee ovaalit rattaat ja luultavasti myös pidemmät kammet, kuin mulla. Frederikillä on varmaan polkemistekniikka parempi tai jotain, tai se sopii paremmin ovaaleille rattailla, kun ei sen perä heilu.

Voi tietysti olla parempi polkemistekniikkakin, mutta kyllä suurin syy on massajakaumassa. Frederik on hyvin sirorakenteinen ns. pitkälihaksinen, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa paljon pienempää impulssimomenttia. Kun vielä, samasta syystä, polkeminen ei voi olla runnovaa, pysyy takaheilurin nivelet pidempään välyksettöminä ja jousto on pienempää. Siksi se perä ei heilu niin paljon kuin Saukilla, puhumattakaan TMS-Terosta.