Nojapyöräfoorumi

Tähän mennessä "ensivisiitille" Ponkalan luokse ovat ilmaisseet halukkuutensa allekirjoittaneen lisäksi Digimikko, Jori ja Markku.
Markku kertoi voivansa tehdä Ponkalasta jutun ainakin Pikajalkaan. Itse ajattelin laittaa koosteen mahdollisista äänityksistä kaikkien kuunneltavaksi nettiin, jos asianosaiset antavat siihen suostumuksensa.

Lähdetään kartoittamaan ajankohtaa, joulu- ja tammikuun potentiaaliset viikonvaihteet lienevät tässä:
vko 49: 10.-11.12.
vko 50: 17.-18.12.
vko 51: joulu -> ei käy
vko 52: uusi vuosi -> ei käy
vko 1: 7.-8.1.
vko 2: 14.-15.1.
vko 3: 21.-22.1.
vko 4: 28.-29.1.

Mukaan aikojat ilmoittakoot meikäläiselle vaikka yv:llä, mitkä päivät yllä ehdotetuista EIVÄT sovi. Tämän jälkeen Ponkala saa valita meille mahdollisista itselleen sopivimman. Itsellä olisi kova polte käydä ensivierailulla jo joulukuussa, mutta täytyy malttaa ja katsoa ensin muiden aikataulut ja kiireet.

tm kirjoitti:

Mukaan aikojat ilmoittakoot meikäläiselle vaikka yv:llä, mitkä päivät yllä ehdotetuista EIVÄT sovi. Tämän jälkeen Ponkala saa valita meille mahdollisista itselleen sopivimman. Itsellä olisi kova polte käydä ensivierailulla jo joulukuussa, mutta täytyy malttaa ja katsoa ensin muiden aikataulut ja kiireet.

Moiseen skedulointiin http://doodle.com/

tavasti kirjoitti:

Moiseen skedulointiin http://doodle.com/

Kiitokset tavasti vinkistä, mutta mennään tämä kerta vielä perinteisellä tavalla .
Erityisesti isommalla väkimäärällä tuo doodle helpottaa kyllä hommaa selvästi.

No niin, pienen viestittelyn ja soittelun jälkeen vierailupäiväksi saatiin sovittua lauantai 28.1.2012.
Miehitys tällä hetkellä Digimikko, Jori, Markku ja minä.

Ponkalan toive saapumisajasta oli klo 13, joten noudatamme tätä. Sovitaan kyydit ja noutoajat tuon pohjalta lähempänä.

Jos foorumilaisilla on kysymyksiä kinnerigurulle esitettäväksi, niin kirjoitelkaa tähän viestiketjuun.

tm kirjoitti:

No niin, pienen viestittelyn ja soittelun jälkeen vierailupäiväksi saatiin sovittua lauantai 28.1.2012.
Miehitys tällä hetkellä Digimikko, Jori, Markku ja minä.

Ponkalan toive saapumisajasta oli klo 13, joten noudatamme tätä. Sovitaan kyydit ja noutoajat tuon pohjalta lähempänä.

Jos foorumilaisilla on kysymyksiä kinnerigurulle esitettäväksi, niin kirjoitelkaa tähän viestiketjuun.

Oletteko huomenna Perniöön menossa? Ei nyt osaa oikeen mitään kysymyksiä tähän listata mutt kiinnostaa nuo erilaiset tekotavat kuten omatekoset kiekot. Kuinka esim. metallinapa on saatu kiinni kuituun ?
Nuo poljin systeemit kans ja kokemukset kuidun ja uretaanin yhdistämisestä.

Petri

Huomenna tosiaan suunnataan Perniöön. Aikataulua on hieman aikaistettu (klo 13 -> 11), ja kokoontumispaikka on ABC Piihovi Salo (http://www.abcasemat.fi/verkosto/liiken ... o_piihovi/). Sieltä sitten jatketaan eteenpäin.

Koetetaan Petri saada vastauksia myös noihin mainitsemiisi asioihin.

Hyvää matkaa. Täältä nuhasesta Keski-Suomesta.

HEI!

Meillä oli tosiaan Jorin, tm:n ja Markun kanssa erittäin mielenkiintoinen vierailu Ponkalan luona. Korkeasti iästään huolimatta Ponkala oli edelleen erittäin terävässä kunnossa ja tarinat olivat kiehtovia. Näimme tuon artikkelissa mainitun keltaisen vanerisen kinnerin korin (tekniikka purettu), aurinkopaneeliauton, aurinkopaneeliveneen ja tekeillä olevan suuren aurinkopaneelilaivan. Päivä oli hyvin innostava ja inspiroiva ja omakin kinneriprojekti sai mukavan sysäyksen eteenpäin.

Mullahan on suunnitelmissa aika omaperäinen kinneriprojekti, speksit ovat:

• nelipyöräinen kinneri hyötykäyttöön, siis alle 10 km asiointimatkoille, mutta hyvällä kuljetuskapasiteetilla
• isot 26 tuuman renkaat eteen, jotka vetävät. Sekä eturenkaiden suuri koko, että vetovaatimus aiheuttavat sen, etteivät etupyörät voi kääntyä aivan hirveästi. Sen vuoksi ohjaus tapahtuu aina aluksi etupyörillä, mutta jyrkemmissä kaarteissa takapyörät tulevat mukaan: siis nelipyöräohjaus. Vedon aion toteuttaa tuolla Mekanexin valmisakselilla, jonka juuri hankin. Siinä on kuulanivelet päissä ja muuttuva akselipituus, eli kaikki tarvittava kääntyviin vetäviin pyöriin. Mittakin on juuri sopiva. Ainoa heikkous on paino, jota on peräti 1,44 kg. Kevyemmät akselit vaan tuntuivat suunnitteluohjeiden perusteella liian heiveröisiltä, mutta silti akselia katsoessa tuntuu, ettei massaa ole tuossakaan aivan optimoitu. Noh, tällä nyt kuitenkin tässä vaiheessa mennään. Enempi nyt mietin sitä, miten vaikuttaa ohjaukseen jos vain yksi etupyörä vetäisi, ettei tarvittaisi kahta tuollaista mötikkää siihen, että kumpikin etupyörä vetäisi.

Suurimpia ongelmia tuntuu nyt olevan räikkämekanismin toteutustavan pohdinta. Eli veto pitäisi tietysti järjestää akselilla, jossa olisi sellainen räikkämekanismi, joka siirtäisi poljin voiman pyöriin, mutta toisaalta rullaaminen ei pyörittäisi polkimia. Toki polkupyörän takakeskiötä voi yrittää hieman modifioida, muttei aivan yksinkertaista...

Digimikko

Ei ongelma ole suuri. Onhan niitä eturattaita jossa on vapaaratas systeemi. Näin pystyy vaihtamaan myös hitaassa vauhdissa ilman polkematta. Näistä on ollut aijemmin puhetta jossain muussa ketjussa täällä. Oma ehdotukseni oli Panasonikin käyttämä, joku ehdotti jotain muuta. Kun muistais niin jossain jenkisivuilla oli niitä myynissäkin . Taidan ruveta kaiveleen.

MOI!

Tuo voisi olla hyvä ratkaisu, jos pistän vain toisen etupyörän vetämään. Mutta jos pistänkin kummatkin, niin koska ei ole tasauspyörästöä rupeaa kaarteessa toinen pyörä vääntäämään toista ellei siinäkin välillä ole räikkää. Optimaalisinta olisi varmaankin yleensäkin saada räikkä mahdollisimman lähelle rengasta, niin vapaalla rullatessa pyörän ei tarvitsisi pyörittää koko voimansiirtoa.

Mikko

Ponkalaa käytiin tosiaan tapaamassa, oli mielenkiintoinen ja antoisa reissu. Pahoittelut kun en ole vielä saanut kuvamateriaalia näkösälle. Tällä viikolla on ollut iltaisin sen verran väsynyt olo, ettei ole oikein jaksanut käsitellä kuvasaalista julkaisukuntoon. Tulee sitten ajallaan. Ponkalan juttujakin äänitettiin, eiköhän niitäkin saada kuunneltaviksi jossain vaiheessa.

Digimikko kirjoitti:

...Vedon aion toteuttaa tuolla Mekanexin valmisakselilla, jonka juuri hankin. Siinä on kuulanivelet päissä ja muuttuva akselipituus, eli kaikki tarvittava kääntyviin vetäviin pyöriin. Mittakin on juuri sopiva. Ainoa heikkous on paino, jota on peräti 1,44 kg. Kevyemmät akselit vaan tuntuivat suunnitteluohjeiden perusteella liian heiveröisiltä, mutta silti akselia katsoessa tuntuu, ettei massaa ole tuossakaan aivan optimoitu...Digimikko

Mistä ostit ja mitä kustansi? Tuota etuvedon haasteellisuutta (veto+ohjaus) on tullut itsekin pohdittua. Mitään kovin kevyttä ratkaisua ei ole vielä tullut mieleen.

Anteeksi nyt menee juttu sivuun tuosta Mekanex-rakenteesta:
Yhtenä vaihtoehtona mielessä on käynyt hoitaa veto ketjulla väliakselin kautta vähän samaan tyyliin kuin noissa etuvetoisissa 2-pyöräisissä. Siis ketju ensin keskiörattaalta väliakselille, jonka molempiin päihin ketjupyörät, joista omat ketjut kummallekin etupyörälle. Väliakselin sijoitus niin, että se sijaitsee etuakselin yläpuolella riittävän kaukana etuakselista niin, ettei ole jalkojen tiellä ja että ketju pääsee jonkin verran kiertymään pyöriä käännettäessä. Nostaa kyllä rungon painoa, kun joutuu rakentelemaan tuentaa väliakselille. Ei ole tullut vietyä tätä ajatusleikkiä tarkempaan tarkasteluun piirustuslaudalle (cad-ohjelmaan).

Ponkalan vierailulla Jorin ehdottama nelipyöräohjauksen toteutus kuulosti äkkiseltään hyvältä ("Z"-kirjaimen muotoinen rullaketjuviritys), sillä saisi aikaiseksi mekaanisesti tuon Mikon kaipaaman toiminnon: ensiksi kääntyvät vain etupyörät, ja takapyörät tulevat mukaan vasta myöhemmin isommilla ohjaustangon/ratin kääntökulmilla.

tm kirjoitti:

Anteeksi nyt menee juttu sivuun tuosta Mekanex-rakenteesta:
Yhtenä vaihtoehtona mielessä on käynyt hoitaa veto ketjulla väliakselin kautta vähän samaan tyyliin kuin noissa etuvetoisissa 2-pyöräisissä. Siis ketju ensin keskiörattaalta väliakselille, jonka molempiin päihin ketjupyörät, joista omat ketjut kummallekin etupyörälle. Väliakselin sijoitus niin, että se sijaitsee etuakselin yläpuolella riittävän kaukana etuakselista niin, ettei ole jalkojen tiellä ja että ketju pääsee jonkin verran kiertymään pyöriä käännettäessä.

Alapuolella kaiketikin, jotta mahtuu polkemaan.

Saattaisi tosiaankin onnistua varsinkin isopyöräisen kinnerin tapuksessa. Ei tuo kovin kummoisia tukirakenteita tarvitse. Väliakseli kannatta tehdä ohutseinäputkesta, johon kiinnitetään kolme ratasta; keskelle ja molempiin päihin. Laakeroidaan väliakseli päistään sisäpuolisella laakerilla, joka ripustetaan olkanivelen kiinteään alapäähän ruuvattujen pulttien päihin.

Toisaalta kampiakselirakenteisen kinnerin kampuran molempiin päihin ketjupyörät ja olkaniveliin taittopyörät kaksi rinnakkain molemmille puolille toimisi varmaan myös. Ainoaksi ongelmaksi jää oikeanpuoleisen pyörän napa, jossa pitäisi olla vapaakytkin ja ketjupyörä vasemmalla puolella.

MOI!

Ostin suoraan Mekanexilta http://www.mekanex.se/fi/

Hintaa 104 € + alv, myyvät vain yrityksille, joten jouduin tilaamaan oman yritykseni kautta.

Nimellinen vääntömomentti muuten nivelelle 120 Nm, eli pienimmällä välityssuhteella 1:1, poljinkammen pituudella 18 cm, saa poljinta painaa melkein 70 kilon voimalla. Matkavauhdissa kun välityssuhteet jotain 3:1, niin pitäisi jo painaa 210 kilon voimalla, eli silloin ei mene rikki. Kun nivelen kulma kasvaa 30 asteeseen, kestokyky on kuitenkin enää puolet tuosta. Sitten oma kysymyksenä on, että särkyykö heti kun nimellinen momentti on ylitetty. Aika lujalta vaikuttaa. Ja kyllähän tuo on viimeisen päälle koneistettu. Kaikki laakeroitu ja liikkuu tosi kevyesti eikä minkäänlaisia välyksiä.

Ponkalahan totesi, että oli testannut vaa-alla kinnerin polkuvoimia ja todennut niiden olevan yleensä alle 20 kilon suuruisia.

Toki Mekanexista saisi vahvempiakin niveliä, mutta kun se paino... Ponkalahan totesi, että kinneri pitää suunnitella niin, että melkein menee rikki... ettei tule liian painavia konstruktioita.

T. Mikko

Digimikko kirjoitti:

Ponkalahan totesi, että kinneri pitää suunnitella niin, että melkein menee rikki... ettei tule liian painavia konstruktioita.

Oli ihan oikeassa. Minun mielestä keskustelussa monestikkin kiinnitetään liikaa huomiota ilmanvastukseen ja henkilöautojen nopeuksiin, vaikka käytännössä ajellaa alle 20km/h keskinopeuksilla ja suurimmat vastukset on ylämäet ja liikkeelle lähdöt
Toisaalta helposti ajattelee että kilo sinne tai tänne ei vaikuta mitään, mutta jos sama ajattelutapa toistuu kymmenissä yksityiskohdissa niin painoa tuleekin kymmeniä kiloja liikaa. Kilon lisäys yhdessä kohdassa vaatii 100g kevennyksen kymmenessä kohdassa jotta paino pysyy tavoitteessa.
Oma kinnerini painoi 30kg, eli 10kg enempi kuin kattamaton kaksipyöräinen. Kyllä tuon 10kg lisäyksen huomasi liikkeelle lähdöissä ja ylämäissä.

Jukkaa