Katettu chopperi. Uusi yritys asialliseen keskusteluun.

[Lizard100]

Laskin siis VARNA DIABLOLLE 0.0644 Cd:n ( CdA 0.015 ja 0.238 frontal area ).

Olen jostain aikoinaan saanut ilmanvastusmitat Varna Diablolle:

• muotokerroin 0,075
• otsapinta-ala 0,19 m2
• joista ilmanvastuskerroin 0,014 m2

Niistä kun laskee, niin 100 mph (161 km/h) nopeuden ylläpitämiseksi tarvitaan n. 976 W teho, jos käytetään erinomaisen hyviä renkaita ja laakereita, joilla vierintäkitkakerroin on 0,0035.

Lisäksi varsin huomattavaa tehoa tarvitaan aika pitkän aikaa, koska ajoneuvon kiihdyttämiseen tuollaiseen nopeuteen tarvitaan paljon energiaa: liike-energiahan on luokkaa 90 kJ, joka pitää saada kehitetyksi kuskista. Jos kuski pystyy vaikkapa keskimäärin 450 W tehoon kiihdytyksessä, niin silloin kiihdytys vaatii aikaa n. 200 s eli 3 min 20 s. Se menee jo kestävyyslajin puolelle: kovasti runttaamalla saa suuren tehon n. 45 s ajaksi (vrt. 400 m juoksu), mutta yli kolmea minuuttia ei pysty kukaan runttaamaan.

Onko hard evidenceä...siis linkkiä mittoihin ?

http://www.recumbents.com/wisil/whpsc2004/varna.htm

http://forum.slowtwitch.com/cgi-bin/gfo ... st=2571863

Noi tuppaa noi neliöjalat ja neliömetrit menevän sekasin.

Aiemmin muualla täällä joku mainitsi 0.238 m2 frontal areaksi.

Varnan suunnittelijan tiedetään tokaisseen Varnan seuraavan version olevan mahdollisesti CdA 0.0127 m2

Eli jos VDII:n CdA on 0.0127 ja FA 0.19 m2 kuten mainitsit olisi Cd 0.0668 ( hyvin lähellä esittämääni ).

[jori]

Muuten onko vinyylirenkaita kokeiltu...kuten skeittilaudoissa ?

Tekis mieli pudottaa toi vierintävastus alle 0.001:den..kuten junissa.

Jos skeittilaudoissa tai rullaluistimissa olisi ilmarengasta paremmin vierivät pyörät, ei kai kukaan viitsisi tapella puhkeavien ilmarenkaiden kanssa polkupyörissä tai muissakaan ajoneuvoissa.

Kenen tahansa tekisi mieli pudottaa vierintävastus olemattomaksi. Tällä saavutettaisiin maailman mittakaavassa käsittämättömän suuret säästöt liikenteen energiankulutuksessa. Vierintävastuksen muodostuminen johtuu kuitenkin ilmiöistä, jota ei voi välttää. Teräs terästä vasten on kyllä erittäin hyvä, mutta senkään vierintävastus ei ole aivan olematon.

Vierintävastuksen muodostumisen olennaisin mekanismi johtuu pyöreän renkaan painumisesta ajoalustan tasomuotoon, ja jos alusta on suhteessa joustavaa, niin lisäksi alustan painumisesta kuopalle. Yleensä siis molemmista näistä. Vierintävastuksesta saa hyvän arvion, kun mittaa pyörän akselin painuman maan pintaan (vähän kauempaa mitattuna, jottei maan painuma sotke tuloksia) kun pyörän päälle asetetaan kuorma ja vertaa tätä painumaa vierivän pyörän halkaisijaan. Näistä mitoista voi sitten laskea kosketusalueen pituuden maan ja renkaan välissä ja siitä renkaan kosketuskulman maan kanssa. Tämä kosketuskulma korreloi hyvin tarkasti mitatun vierintävastuksen kanssa, milloin kyseessä on pehmeähkö rengasmateriaali ja suhteessa kova alusta.

Jos pyörä ei itse merkittävästi jousta, muodostuu vierintäkitka ajoalustan jouston hystereesistä ja painuma aiheuttamasta maan pinnan venymisestä kiertämään renkaan alakautta ympäri ja taas palaamisesta suoraksi. Tietenkin huomioiden koskettavien materiaalien keskinäiset (mikro)kitkakertoimet ja sisäiset viskoelastiset vastukset.

Tässäkin hyvä periaate on käyttää parhaita mitattuja reaalielämän menetelmiä lähtökohtana. Niissä ei ole merkittäviä virheitä. Tämä tarkoittaa, että renkaan vierintävastusarvoksi kannattaa käyttää asfaltilla mitattuja arvoja, eikä kiillotetulla kivipinnalla vierintäheilurilla saatujen teoreettisten sijaan. Ajarmamalan tieto 0,0035 on tällainen elävästä elämästä mitattu.

[Lizard100]

Muuten onko vinyylirenkaita kokeiltu...kuten skeittilaudoissa ?

Tekis mieli pudottaa toi vierintävastus alle 0.001:den..kuten junissa.

Jos skeittilaudoissa tai rullaluistimissa olisi ilmarengasta paremmin vierivät pyörät, ei kai kukaan viitsisi tapella puhkeavien ilmarenkaiden kanssa polkupyörissä tai muissakaan ajoneuvoissa.

Kenen tahansa tekisi mieli pudottaa vierintävastus olemattomaksi. Tällä saavutettaisiin maailman mittakaavassa käsittämättömän suuret säästöt liikenteen energiankulutuksessa. Vierintävastuksen muodostuminen johtuu kuitenkin ilmiöistä, jota ei voi välttää. Teräs terästä vasten on kyllä erittäin hyvä, mutta senkään vierintävastus ei ole aivan olematon.

Ahaaa..mä taas luulen, että nailonia ei käytetä koska se ei jousta..meno olisi epämukavaa.

Pienellä jumppaamisella sain tuon chopper laitteen profiili alaksi 0.86 m2..ilman pyörien osuutta..etupyörä 0.14 m2. Kokonaisprofiilipinnan jäädessä alle 1 m2 !!!

VARNA DIABLON IIn frontal arean alitus on enää hyvin pieni...vaan 0.188 m2 alkaa olla maksimi mihin 3 pyörällä pääsee. Pituus on nyt 2550 mm. Maavara 72 mm.

[Lizard100]

Tässä yläkuvannossa näkyy tuulilasi ja turbulattorina toimiva etupyörä !

Frontal area onnistui sittenkin.

[Lizard100]

Tuolla ohjausgeometrialla pienikin kääntöliikkeen aikaansaaminen vaatii helposti puolen metrin sivuttaisliikkeen käsillä, eli jep jep... 40cm...

Jukka

Olisko tällanen normaali rattisysteemi miellyttävä ?

Uskomatonta tällanen laatikkokin kulkee 84.5 km/t;

[Lizard100]

Laskin ( ja kumien vierintävastuksen arvioin ) että nylon "kumeilla" tarvitaan 649 wattia tehoa 100 mph nopeuteen.

Itse en kehitä kuin tuosta puolet polkemalla ( eli siis 100 km/t max huippunopeusennuste ).

Itsekeksimällä menetelmällä ( siis vertaan ilmanvastuskertoimia [ CdA ] ja autojen huippunopeuksia suhteessa niiden tehoon ) sain laskettua myös tuloksen että 120 mph saavutettaisiin 1.3 kW teholla ( kutakuinkin mopon teholla ).

EIVIE II:n profiilin ala on kuvastani laskien 1.523 m2 ( Eazy Riderissä alle 1 m2 ja kilpaversiossa Damjanin tai Samin kokoiselle kaverille 0.93 m2 ). Toki Eivie II voi olla väärin päämitoista konstruoitu putkelleni.

---

edit:

Tuunattu kilpuriversio ( max 173 cm pilotti ) on CdA 0.0952 m2 ja otsapinta 0.17 m2..muoto saadaan myös entistä aerodynaamisemmaksi.

Runko-osan sivuprofiilin ala minimissään .77 m2 ja koko laitteen pituus n 2400 mm.

100 mph tulisi vasta 500 watin puristuksella + tehohäviöt ( 100 wattia ? ).

Avainsanoina aerodynamiikassa on ollut turbulaattori ja ns. "poor mans area ruling" !

Arvioimani saavutettava Cd on 0.055..se on kova kyllä.

[Syväri]

Noniin siitä sitten vaan tekemään kun alus kulkee paperilla 100km/h

[Lizard100]

Noniin siitä sitten vaan tekemään kun alus kulkee paperilla 100km/h

Joo kiitos Syväri.

Siinä on ikäänkuin vahingossa tullut aivan "ilmainen" uusi erinomainen ominaisuus tähän uuden lajityypin TRIKEen...huomaako kukaan ?

Pitäisikö yrittää patentoida se ?

Kuvassa olevan pelin akseliväli on 1480 mm !

[Lizard100]

Mikä mua hieman askarruttaa on tuo edelleen että kandeisko satsata ennätykseen vai suhteellisen nopeaan ja käytännölliseen sovellukseen ?

Esimerkiksi all year round käyttöön 2200 mm pitkä jousitettu laite 550 mm leveä ( 820 mm korkea ) ja hieman tavaratilaa takapyörien ja ohjaajan takana sekä turvakaari ja vyöt..jolla habamies sotkisi kuitenkin suoralla 70-100 km/t. Olisiko se parempi kui yrittää liikkua Nevadassa 150 km/t ?

[Lizard100]

Eli siis jotain tallaista voisi myös saman konzeptin pohjalta miettiä..märkäpintaa vähemmän kuin EIVIE II:ssa, mutta Cd hieman jo isompi koska tämä "kansanversio" on 120 mm leveämpi ja 210 korkeampi kuin raaceri-versioni !

Mitä mieltä..tavaratilaan mahtuu kauppakassi ja reppu !?

Hyvää I T S E N Ä I S Y Y S P Ä I V Ä Ä foorumilaiset !

[PW]

Oot jo siirtyny aika lyhkäsiin kampiin - hienoa. Silti en olis ihan varma ett kengät mahtuu tuolla pyörimään - arvio.

Petri

[Wacky]

Oon samaa mieltä petrin kanssa ettei tuolla mahdu polkemaan kunnolla.
Miksi ihmeessä noin tylppä perä kun sinne saisi tavaratilaa ja se vähentäisi ilmanvastusta, toki märkäpinta-ala kasvaa, mutta märkäpinta-alan kasvun vaikutus verrattuna tylppään perään on hyvin pieni.

[jori]

Tyylikäs siluetti.
Muutama huomio:
Tuulilasi noin kaukana silmistä ja noin vinona läpi katsottavasta kohdasta on erittäin vaikea saada märkänä pysymään kirkkaana. Pienikin määrä vesipisaroita tukkii näkymän. Tiedän, että on olemassa 5sateesta-aineita, mutta tuon tyyppiset yritykset mm. go one eivät ole olleet menestyksiä.
Kuten Petri arveli. jalat eivät mahdu pyörimään tuossa tilassa. Mikset käyttäisi sitä poljinperunan konstruointia, josta oli puhetta 100mph-ketjussa.
Käytät kahta väliakselia. Molemmista tulee lisävastusta polkemiselle, samoin painoa. Vertaa Sakarin SH16 ja SH18 runkoja tai SH16 ja PW3 runkoja. Sivuketjulla rakenteesta tulee kevyempi ja tehonsiirtoketjun hyötysuhde säilyy parempana.
Pyörä on nyt niin kapea ja korkea, että se kaatuu ennen kuin rengas luistaa sivulle. Näytäisi olevan karkeasti 60 asteen kulma suoraan sivulle. Deltassa tukikolmion raideväli vielä kapenee kuskin kohdalle. Painopiste on taka-akselista noin viidenneksen päässä akselivälistä, eli tukikolmio on painopisteen kohdalla tuon viidenneksen kapeampi, kuin raideväli takana = 540mm -20% =430mm. Painopiste on noin 400 mm korkeudella, joten kulma tukikolmion reunaan on vain (230/400). Tämä tarkoittaa, että se kestää kaatumatta vain noin 0,5 kitkakertoimen renkaan ja tien välissä. Asfaltilla pyörän renkaan kitkakerroin on asfaltilla luokkaa 0,8. Eipä tuo kaatumisvaara sinänsä mitään haittaa, kun sen tietää ja osaa varoa. Pikametrikin ajelee kahdella pyörällä Kettwieselillään.

[jviirret]

Oon samaa mieltä petrin kanssa ettei tuolla mahdu polkemaan kunnolla.

Onko sillä mitään merkitystä jos näitä ei ole tarkoitus tehdä valmiiksi?

Jukka

[Lizard100]

Tyylikäs siluetti.
Muutama huomio:
Tuulilasi noin kaukana silmistä ja noin vinona läpi katsottavasta kohdasta on erittäin vaikea saada märkänä pysymään kirkkaana. Pienikin määrä vesipisaroita tukkii näkymän. Tiedän, että on olemassa 5sateesta-aineita, mutta tuon tyyppiset yritykset mm. go one eivät ole olleet menestyksiä.
Kuten Petri arveli. jalat eivät mahdu pyörimään tuossa tilassa. Mikset käyttäisi sitä poljinperunan konstruointia, josta oli puhetta 100mph-ketjussa.
Käytät kahta väliakselia. Molemmista tulee lisävastusta polkemiselle, samoin painoa. Vertaa Sakarin SH16 ja SH18 runkoja tai SH16 ja PW3 runkoja. Sivuketjulla rakenteesta tulee kevyempi ja tehonsiirtoketjun hyötysuhde säilyy parempana.
Pyörä on nyt niin kapea ja korkea, että se kaatuu ennen kuin rengas luistaa sivulle. Näytäisi olevan karkeasti 60 asteen kulma suoraan sivulle. Deltassa tukikolmion raideväli vielä kapenee kuskin kohdalle. Painopiste on taka-akselista noin viidenneksen päässä akselivälistä, eli tukikolmio on painopisteen kohdalla tuon viidenneksen kapeampi, kuin raideväli takana = 540mm -20% =430mm. Painopiste on noin 400 mm korkeudella, joten kulma tukikolmion reunaan on vain (230/400). Tämä tarkoittaa, että se kestää kaatumatta vain noin 0,5 kitkakertoimen renkaan ja tien välissä. Asfaltilla pyörän renkaan kitkakerroin on asfaltilla luokkaa 0,8. Eipä tuo kaatumisvaara sinänsä mitään haittaa, kun sen tietää ja osaa varoa. Pikametrikin ajelee kahdella pyörällä Kettwieselillään.

Joo kiitos kommenteista....aerodynamiikalle on hieman annettu tilaa.

Ilmanvaihdon ja jalkatila on nyt onnistunut..pään takaa imee ilmaa ulos ( pikkureikiä ) ja happea tulee..eikä lasit huurru. Vesisateella tosiaan voi olla ongelma nähdä ulos..olisko tuulilasin pyyhkijä ratkaisu..alkeellinne itse operoitava sisältäkäsin ?

Tavaratila on pieni, mutta painoa ei liioin haluta lisää..varmaan 200-300 mm pidentäminen tuotantomalleissa voisi olla ok. Tää mahtuu nyt paremmin pyörätelineesen !

Tämä lienee priorisoitava ennen 150 km/t raaceria ?

Onhan tää 240 mm kapeampi raideväliltään kuin WAW, mutta en haluaisi madella vaan liikkua...ja painopisteen suhteen tää kapeus on kuitenkin aika optimi...eli tän kaatuminen on mielestäni hyvin hallittavissa...eli oikaisu ennen kuin kaatuu on erittäin helppoa. Tosiaankin myös kahdella pyörällä ajaminen saattaisi olla iaka helppoa myös...miksikäs niitä kutsutaankaan...ai niin polkupyöriksi !

Meinasitko että suora välitys takaakselille olisi parempi ? En haluaisi luopua 28 sta vaihteesta, jotka nyt mahtuu zydeemiin..paljonko se lisäakseli vähentää tehoa ?