Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://nojapyorafoorumi.fi/
visiopetteri kirjoitti:
Miten noi nivelet menee oikeasti, siis missä on raidetanko ja mitkä nivelet pysyvät paikoillaan? Tuosta kuvastahan ei selviä mikä tai mitkä noista nivelpisteistä pysyy paikoillaan.
Nuo kaikki neljä punaista pistettä hoitavat olkatapin virkaa. Korvaavat siis yhden nivelen. 
Vasemmanpuoleiset pallukat pysyvät paikoillaan rungossa. Tuo t-kirjaimen muotoinen osa on siis runkoa. Raidetankoa ei noissa kuvissa ole lainkaan.
Jori
jori kirjoitti:visiopetteri kirjoitti:
Miten noi nivelet menee oikeasti, siis missä on raidetanko ja mitkä nivelet pysyvät paikoillaan? Tuosta kuvastahan ei selviä mikä tai mitkä noista nivelpisteistä pysyy paikoillaan.
Nuo kaikki neljä punaista pistettä hoitavat olkatapin virkaa. Korvaavat siis yhden nivelen.
Vasemmanpuoleiset pallukat pysyvät paikoillaan rungossa. Tuo t-kirjaimen muotoinen osa on siis runkoa. Raidetankoa ei noissa kuvissa ole lainkaan.Jori
Mihin kohtaan raidetanko sijoittuu? 
Sakari
Aloin tekemään kaaviokuvaa virtuaalinivelohjauksesta mahdollisimman tarkasti viestiketjun http://www.velomobilforum.de/forum/show ... php?t=1509
kuvien perusteella, Ongelma on että lopputulos on melko kehno ohjausgeometria, TAI olen tehnyt jonkun virheen kaaviossani. Tämähän ei tee mitään mitä pitäisi, ei siirrä pyörää ulos poterostaan käännöksessä eikä myöskään ole Ackermann- korjausta, ts. pyörät kääntyvät yhtä paljon.
Kuvassa siis punaiset pallot on niveliä, siniset raidetanko, tukitangot ja reaktiotangot alhaalta ylöspäin. Vihreät ovat ohjauksen välivipuja.
Jossain mättää mutta missä?
Eikös se ackermanin kompensaatio vaadi sen, että tuon alimman poikittaisen tangon päät ovat likempänä toisiaan. Eli pikaisella pähkäilyllä noi kolme nivelpistettä pitäs olla L-muodossa.. Alin vasemman ja oikean puolen yhdistävän tangon päät pitäs olla likempänä toisiaan.
Eli muut nivelpisteet paikoillaan, mutta sen alimman vaakatangon nivelpisteet likemmäksi toisiaan.
Vasemmalle L- muotoisesti ja oikealle _l
Tukitankojen jatkeet risteävät raidevälin sisäpuolella. Olkapoikkeama on siis vielä positiivinen.
Siirrä edestä tulevien tukitankojen ylemmät päät lähemmäs (alemmaksi kuvassa) tai ulkopäitä ylemmäs, jolloin tukitankojen (vaalean siniset) jatkeiden risteys siirtyy raidevälin ulkopuolelle.
Muuta vielä ohjausvarret eri värisiksi kuvan lukemisen helpottamiseksi.
Jori
visiopetteri kirjoitti:Eli muut nivelpisteet paikoillaan, mutta sen alimman vaakatangon nivelpisteet likemmäksi toisiaan.
Vasemmalle L- muotoisesti ja oikealle _l
... tai nivelpistettä ulommas raidetangon pysyessä samana.
Jättämää saat suurenemaan siirtämällä poikittaisten tukitankojen sisempiä nivelpisteitä kuvassa alemmas.
Jori
Tässä muutettu versio:
Muutokset:
Jarcco kirjoitti:Tässä muutettu versio:
- Siirretty pyörännapaa alemmas jolloin se tulee ulospäin käännöksessä, tosin minimaalisen vähän, muutaman millin. Samalla jättö kasvaa--> tarvitaan vähemmän casteria.
Pyörännavan siirtäminen alemmas siirtää kyllä vasenta pyörää ulommas, kun käännytään oikealle. Oikealla tilanne on kuitenkin päinvastainen.
Vertaapas tätä siihen kuvaan, josta kaikki alkoi.
http://www.velomobilforum.de/forum/atta ... 1195383880
Kuvassa varsien leikkauspiste on paljon ulompana, ja sisempänä olevan iskunvaimentimen yläpään suhteen olkapoikkeama on ainakin kymmenen senttiä ellei jopa enemmän. Se pyörän siirtymä ulos kääntyessä perustuu juuri nivellinjan sijaintiin ajoneuvon ulkopuolella.
PS. Ei se herra Ackerman ole kiinnostunut vipujen asennoista vaan nivelpisteiden.
Jori
jori kirjoitti:Pyörännavan siirtäminen alemmas siirtää kyllä vasenta pyörää ulommas, kun käännytään oikealle. Oikealla tilanne on kuitenkin päinvastainen.
Vertaapas tätä siihen kuvaan, josta kaikki alkoi.
http://www.velomobilforum.de/forum/atta ... 1195383880
Kuvassa varsien leikkauspiste on paljon ulompana, ja sisempänä olevan iskunvaimentimen yläpään suhteen olkapoikkeama on ainakin kymmenen senttiä ellei jopa enemmän. Se pyörän siirtymä ulos kääntyessä perustuu juuri nivellinjan sijaintiin ajoneuvon ulkopuolella.PS. Ei se herra Ackerman ole kiinnostunut vipujen asennoista vaan nivelpisteiden.
Jori
Käännöksessähän lähinnä tarvitaan ulomman pyörän siirtymistä ulommas, kuten tapahtuukin. Kokonaisuuden hahmottamisen takia olisi hyvä olla kolmiulotteinen malli.
P.S. Yes sir, tulee välillä ilmaistua asioita epätieteellisen epätarkasti! Tämä virtuaalisuus tekee selvän asian hieman hankalaksi.
Jarcco kirjoitti:Käännöksessähän lähinnä tarvitaan ulomman pyörän siirtymistä ulommas, kuten tapahtuukin.
No voikos niitä tanko asetella niin että se virtuaalinen nivelpiste tulee reilusti ulkopuolelle, eikä vain 'pikkaisen'.
Ajatuksena, että saadaan renkaat tulemaan ulos ihan kunnolla, ja pyöräpesät minimalistisiksi?
Vai meneekös jotenkin muuten ties mitkä kulmat pieleen ettei vehjettä pysy ohjaamaan?
tavasti kirjoitti:Jarcco kirjoitti:Käännöksessähän lähinnä tarvitaan ulomman pyörän siirtymistä ulommas, kuten tapahtuukin.
No voikos niitä tanko asetella niin että se virtuaalinen nivelpiste tulee reilusti ulkopuolelle, eikä vain 'pikkaisen'.
Ajatuksena, että saadaan renkaat tulemaan ulos ihan kunnolla, ja pyöräpesät minimalistisiksi?
Vai meneekös jotenkin muuten ties mitkä kulmat pieleen ettei vehjettä pysy ohjaamaan?
Kyllä sen näillä keinoin saa vaikka sadan metrin päähän, kun panee tukivarret lähes yhdensuuntaisiksi. Mangossa se taitaa olla 15 cm luokkaa. Erittäin suurilla negatiivisilla olkapoikkeamilla ongelmaksi tullee kuitenkin kuopat ja töyssyt. joihin törmää vain toinen pyöristä: Nykäisee ohjausta. Negatiivinen olkapoikkeama toimii kuitenkin paljon stabiilimmin, kuin positiivinen: Rotvallirreunaan sipaseva etupyörä ohjautuu kauemmas, eikä lumipenkkakaan haukkaa toisin kuin positiivisen olkapoikkeaman vehkeissä.
Jori
jori kirjoitti:tavasti kirjoitti:No voikos niitä tanko asetella niin että se virtuaalinen nivelpiste tulee reilusti ulkopuolelle
Kyllä sen näillä keinoin saa vaikka sadan metrin päähän, kun panee tukivarret lähes yhdensuuntaisiksi.
...
Erittäin suurilla negatiivisilla olkapoikkeamilla ...
Rotvallirreunaan sipaseva etupyörä ohjautuu kauemmas, eikä lumipenkkakaan haukkaa toisin kuin positiivisen olkapoikkeaman vehkeissä.
No, taitaisi kääntösäde kasvaa kohtuuttoman pitkäksi jos ihan sinne sadan metrin päähän asettelee. Näin maallikkona tulisi mieleen että 0.5-0.8x renkaan säteestä voisi olla ihan kohtuullinen, Rengas pysyisi aikalailla pois pahanteosta korin sisältä. Vai tuleekos jo tuossakin ongelmia kääntösäteen kanssa, pyörä ei pääse kääntymään tarpeeksi? No, se on aika helposti jopa bitti-insinöörin selvitettävissä, vaikka pahvimallilla kääntelemällä jos ei muuten.
Nuo kaikki muut pyörien kulmat on kyllä täyttä hepreaa 
No, eiköhän ne sitten tarvittaessa googlella selvene sitten kun tarvetta ilmenee mitä nuo casterit, camberit ja ackermanit ovat, ja miten ne saadaan oikein.
[quote="tavasti"][quote="jviirret"]
[img]http://i96.photobucket.com/albums/l169/ ... nneri2.gif[/img]
[/quote]
Pituutta tulee kyllä melkoisen reilusti. Ja kun kyseessä on kinneri, kate tuo vielä lisää pituutta.
[quote="jviirret"]
Perinteisessä tadpolen rungossahan etuakselia ei voi siirtää kovin eteen, kun kannat alkaa polkiessa ottaa siihen kiinni. Siitä johtuu sitten, että talvikäyttöön takapyörän pito heikohko ja pienillä etupyörillä raskas kuorma.[/quote]
Itsenäisyyspäivän jäätiköillä kävin toteamassa, että Anthrotech nastarenkailla nousee paikkoihin joissa ei uskalla nousta enää pois pyörän päältä.
Nousukyky loppui lähinnä vaihteiden loppumiseen, 7-vaihteinen takanapa ei tarjonnut riittävän pientä pykälää että olisi voimat riittäneet sutimisen kanssa pyöritykseen.[/quote]
Tuo valmiiden etuhaarukoiden käyttö on kiva.
Runko voisi olla kahdesta putkesta längen muotoinen. Leveimpään kohtaan olisi kiinnitetty etuhaarukat ja takapäähän takapyörä ja etupäähän poljinkeskiö ja välille istuin roikkumaan. Runkoajattelussa olisi ajataltava että runko on konkreettisesti kinnerin ylä kumissa eikä missään alhaalla.
Voisi olla sivu profililtaan pakoputkipyörän mallia mukana.
Putket olisivat runko joiden ylä - sivulle asennettaisiin kevyet airodynamiset kuoret esim, siitä ohut fanerista, alumiinipeltiä tai voisi olla kangastakin.
PS: Kuva jäi pois lainauksesta.
th64v kirjoitti:Runko voisi olla kahdesta putkesta längen muotoinen. Leveimpään kohtaan olisi kiinnitetty etuhaarukat ja takapäähän takapyörä ja etupäähän poljinkeskiö ja välille istuin roikkumaan. Runkoajattelussa olisi ajataltava että runko on konkreettisesti kinnerin ylä kumissa eikä missään alhaalla.
No, ketjulinjan rinnalla pitää runko kuitenkin mennä. Siinä on semmoiset voimat, ettei ole painon kannalta järkevästi muuten hoidettavissa. Tuossa mun ensimmäisessä deltassa ( http://www.omanetti.fi/ninajukk/trike.htm ) ketju pomppi hammasrattailta yli juuri rungon taipumisen vuoksi, vaikka runko on noin lähellä(30cm) ketjulinjaa.
Jukka
jviirret kirjoitti:No, ketjulinjan rinnalla pitää runko kuitenkin mennä. Siinä on semmoiset voimat, ettei ole painon kannalta järkevästi muuten hoidettavissa.
Jukka
Pohjarakenteen voisi tehdä sen verran vahvaksi että se ottaisi ketjuvoimat vastaan. Ketju otettaisi viistosti alas taittopyörällä, vetopuoli voi mennä sisäpuolella tai molemmat alapuolella niin pysyisi kajuutta siistinpänä. Keskiö olisi kiinni kolmiomaisessa konsolissa. Tämä kuva on lähellä mitä ajattelin ja huonosti yritin selittää:
