Nojapyöräfoorumi

Mitenkäs tuossa on etäisyyden säätö? Kyllähän se toimii noinkin, mutta tuolla putkimäärällä tekisi jo normaali tadpole rungonkin ja riittäisi sitten ohutkin pohja.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Mitenkäs tuossa on etäisyyden säätö? Kyllähän se toimii noinkin, mutta tuolla putkimäärällä tekisi jo normaali tadpole rungonkin ja riittäisi sitten ohutkin pohja.

Jukka

Lasikuiturakenteiseen ei kannata tehdä sekä kantavaa koria että runkoa. Tälläinen apurunko keskiötä varten säästää varmastikin painoa siinä tapauksessa että halutaan alapuoli umpeen.

[quote="jviirret"][quote="th64v"]Runko voisi olla kahdesta putkesta längen muotoinen. Leveimpään kohtaan olisi kiinnitetty etuhaarukat ja takapäähän takapyörä ja etupäähän poljinkeskiö ja välille istuin roikkumaan. Runkoajattelussa olisi ajataltava että runko on konkreettisesti kinnerin ylä kumissa eikä missään alhaalla.[/quote]

No, ketjulinjan rinnalla pitää runko kuitenkin mennä. Siinä on semmoiset voimat, ettei ole painon kannalta järkevästi muuten hoidettavissa. Tuossa mun ensimmäisessä deltassa ( http://www.omanetti.fi/ninajukk/trike.htm ) ketju pomppi hammasrattailta yli juuri rungon taipumisen vuoksi, vaikka runko on noin lähellä(30cm) ketjulinjaa.

Jukka[/quote]

Tokko nuo länget leviää päittäispurustyksen voimasta. Välissä olisi pingottuva "konepelti".

http://www.wharram.eu/photos/index.cgi? ... 0Toroa.jpg

Tuollain windsboonkin kestää. Pituutta on yli 5 m ja joskus tuulee kovin, poljin voimat ovat vastaisia joustollee.

No jos tuntuu että kestää liikaa joustamatta, niin ei muuta kuin tekemään. Mulle on tuo lasikuitu vähän oudompi materiaali.

Jukka

[quote="jviirret"]No jos tuntuu että kestää liikaa joustamatta, niin ei muuta kuin tekemään. Mulle on tuo lasikuitu vähän oudompi materiaali.

Jukka[/quote]

Halusin tuoda nuo putkijutut vain "yleisten ajatusten" joukkoon.

Minulla on rakentaminen jäänyt jahnaus- asteelle, ei ole oikein vielä kirkastunut mitä tekisin. Ajattelin katsoa ensin mitä toisilta syntyy ja ottaa niistä sitten oppia. Se on tietysti hiukan luikurimaista mutta teillä toisilla tuntuu olevan enemmän ajatuksia pyörimässä. Nyt tulevana kesänäkautena yritän päästä näkemään näitä Teidän nojakkejanne ja kinnereitänne livenä, sellainen varmaan selvittää paljon.

On hyvin harvinaista, että me "lujitemuovirakentajat" käytettäisiin metalliputkia rakenneosina runkorakenteissa.

No nämä kinnerit nyt yleensäkkin jää suunnittelu asteelle, ikävä kyllä
Mitä nyt -04 kesästä asti olen keskusteluja ja kuva-albumeita selaillu, niin yhtään kinneriä ei ole suomessa tuona aikana valmistunut. Näillä kun on pahasti ollut tapana ajautua muutamassa viikossa "kun suunnittelee riittävän monimutkaisen, ei tarvi tehdä ollenkaan"-pisteeseen.

Jukka

jviirret kirjoitti:

No nämä kinnerit nyt yleensäkkin jää suunnittelu asteelle, ikävä kyllä :(
Mitä nyt -04 kesästä asti olen keskusteluja ja kuva-albumeita selaillu, niin yhtään kinneriä ei ole suomessa tuona aikana valmistunut. Näillä kun on pahasti ollut tapana ajautua muutamassa viikossa "kun suunnittelee riittävän monimutkaisen, ei tarvi tehdä ollenkaan"-pisteeseen.

Jukka

Mutta hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty - joten jonkin kinnerin valmistuminen on kai jo hyvällä mallilla?

th64v kirjoitti:

Ajattelin katsoa ensin mitä toisilta syntyy ja ottaa niistä sitten oppia. Se on tietysti hiukan luikurimaista mutta teillä toisilla tuntuu olevan enemmän ajatuksia pyörimässä. Nyt tulevana kesänäkautena yritän päästä näkemään näitä Teidän nojakkejanne ja kinnereitänne livenä, sellainen varmaan selvittää paljon.

On hyvin harvinaista, että me "lujitemuovirakentajat" käytettäisiin metalliputkia rakenneosina runkorakenteissa.

Minua ei ainakaan haittaisi jos joku sattuisi kopiomaan jonkun käyttämäni ratkaisun, päinvastoin! Toisten tekemisistä kannattaakin ottaa mallia, aikaa ja rahaa säästyy. Useimmat kinneristit varmaan haluavat haluavat edesauttaa kehitystä. Jos taas joku haluaa pitää keksintönsä omana tietonaan, niitä ei ole pakko laittaa nettiin.

Lasikuituun on hankala kiinnittää pyöränosia, poljinkeskiötä ja haarukoita ym. Siksi käytetään "apurunkoja" tarvittavissa kohdissa.

Vesi kuormittaa rakenteita ihan eritavalla kuin maa. Jos heität veteen korkittoman kanisterin ja hyppäät tasajalkaa sen päälle, niin tuskin menee lyttyyn. Mutta sama kanisteri ilman korkkia asfaltille ja saat polkaistua sen yhdellä jalalla kasaan.
Nojakin runkoon kohdistuvat pistemäiset kuormat vastaavat kai tilannetta jossa lasikuitu vene ajetaan kivikkoon, kärjistettynä. Lasikuitu venekkin törmäyksen kestää, jos tarkasti törmäyskohtaan rakennetaan oikeanlainen teräksinen apurunko. Samoin kai se lasikuitu runko saadaan nojakissakin kestämään, kun nämä suurimman rasituksen vastaanottavat kohdat vahvistetaan esim. tuon jarkon laittaman kuvan mukaisella teräs rakenteella.

Jukka

Taisi olla kuolleena syntynyt... pyyhitään pois

Kuvakin joutais romukoppaan.

th64v kirjoitti:

Eikös polkimet tule turhan pahasti kääntyvien pyörien tielle?

th64v kirjoitti:

Laitan hiukan viivoja selittelyjeni selventämiseksi, että mitä suurinpiirtein halusin sanoa.

http://www.elisanet.fi/turun.halinen/viivoja%205.jpg

Noista viivoista jo heti näkee ettei ne ole mitään "työkuvia". Isä aikoinaan piirteli omia hahmotelmiaan ( ei tosin kinnereistä ) Klubiaskin takakanteen, nuon on juuri sellaisia hahmotelmia kun ajatus yritetään ottaa lennosta kiinni ja saada jonkinlaiseen toisillekkin esitettävään muotoon.

Jos runko on kantava, menee hurja määrä putkea verrattuna vaikka perus-tadpolen monoputkirunkoon. Minä en tiedä lasikuidun ominaisuuksista paljon mitään, mutta kannattaisiko kuitenkin jättää kuorirakenteella enemmän kuormaa? Etuhaarukan laakeroinnit varmaan pitää yhdistää väliputkella, mutta voisi harkita keskiön kannakkeen ja takahaarukan kiinnittämistä suoraan koriin. Näin on tehty joissakin kaupallisissa malleissa. Jos taas tarkoitus on että runko kantaa kaiken kuorman ja kate on vain kevyt "säänsuoja", niin jukan runkomallin pystynee tekemään kevyemmäksi.
Siis tälläinen:

http://209.85.135.104/translate_c?hl=fi ... x/vv1.html
http://209.85.135.104/translate_c?hl=fi ... ndex2.html
Vihdoinkin tarkat ohjeet hiilikuitulaminaatti katteen valmistuksesta, tosin ei aivan valmiit vielä. Itse en kyllä tuohon rupea: Luulenpa että muotin saaminen sileäksi kestäisi ikuisuuden...
Ei kyllä ole käytettävissä tuollaista nurbs-mallinnintakaan, perus cad- ohjelmilla ei kaikkia muotoja pysty tekemään. Jos joku tietää hyvän, helppokäyttöisen ja halvan 3d-mallintajan niin kertokoon! Google sketchup ei kelpaa, jostain syystä ei oikein mulle auennut.

Jarcco kirjoitti:

Vihdoinkin tarkat ohjeet hiilikuitulaminaatti katteen valmistuksesta, tosin ei aivan valmiit vielä. Itse en kyllä tuohon rupea: Luulenpa että muotin saaminen sileäksi kestäisi ikuisuuden...

Jos moisen muotin tekee, niin samalla kannattaa perustaa 'kinneritehdas'.
Etenkin jos tekee korin johonkin kaupallisesti saatavilla olevaan nojakkiin.
Kun muotti on valmis, samalla syntyy helposti muutama kori lisää.

Tietysti harrastelijan ilmainen työ on uusiutuva ja loppumaton luonnonvara, mutta ei sitä silti kannata tuhlata
Ellei itsellä riitä aika muotin jatkohyödyntämiseen, kannattaa se myydä tai vaikka lahjoittaa!

Laitan tämän löydöksen tännekin, koska se mainiosti konkretisoi ketjun alussa olleita suunnitelmia. Olen yhä vakuuttuneempi, että KINNERIn rakenteeseen liittyy kampiakselimainen polkemavarustus.

jviirret kirjoitti:

Väittäisin että vain edessä on 16", ainakin se on pienempi kuin takarenkaat:
Selkeä puute on, ettei ole mitään säädettävyyttä. Kammet ovat kiinteät, penkki ei siirry eikä nojakulmaa voi muuttaa.

Säädöt on helppo järjestää. Kampiakselin kiinnitys voisi olla sivuputkiin laippalaakerilla, jolloin sen etäisyyttä voisi säätää pultin paikkoja lisäämällä tai pitkällä reiällä. Penkin kaltevuus on sekin vain konstruktiokysymys. Tuo runkomuoto sallii vaikka riippumaton penkiksi. Arvelisin säätöjen puuttuvan, koska tässä on pyritty äärimmäiseen yksinkertaisuuteen ja keveyteen. Sitäpaitsi kinnerissä ei tuota selkänojan kulmaa voi paljon laskea, jottei mene näkyvyys katteen reunan yli. Ainakin silmien olisi hyvä olla yläpuolella.

Viimeeksi usko loppui tuon kampiakselin valmistuksen suhteen. Tässä on nyt esimerkki, että se todella onnistuu hitsaamalla putken pätkiä jiiriin. Polkimien laakeroinnin rakenteesta en saa selvää, mutta halkaistava neulalaakeri sai viimeeksi eniten kannatusta.

Minusta kantavan runkokaaren tulisi olla takapyörien sisäpuolella. Näin päästään kevyemmillä rakenteilla kampiakselin ja istuimen suhteen. Lisäksi ketjuvoimat tulevat suoremmin runkoputken kohdalle. Katteen ja tietenkin takapyörän akselien ulkopäiden kannattamiseksi täytyy runkoon tehdä haara

Jori