Kinnerin rakentaminen

Suunnitteletko velomobiilin tai polkuauton rakentamista? Täällä voit keskustella projektistasi ja hakea ratkaisua mahdollisiin ongelmiin.
aniaraina
Viestit: 43
Liittynyt: 04 Tammi 2008, 10:05
Paikkakunta: Vaajakoski
Viesti:

ViestiKirjoittaja aniaraina » 08 Tammi 2008, 21:10

jori kirjoitti:
aniaraina kirjoitti:
Eikö tässä ole laakerikaula keskellä? Ja hommahan tässä perustuu vakio-osien kättöön. Kampiakselin rasitus kovasti pieninisi, jos se laakeroitaisiin vakiokeskiöllä keskeltä. Paino tietenkin taas kasvaisi.


Jos laitat laakerirungon keskelle, et tarvitse oikean kyljen kampea lainkaan. Keskikampien vasemman puolen poljinakseli pyörittää rataskampea sen polkimen akselilta. Välissä riittää pelkkä holkki. Kampiosat eivät joudu tiukoille, mutta sekä keskelle, että vetokyljelle, tarvitaan laakeripari esim. kampikeskiö. Painoa kertyy laakereista ja laakerirungoista sekä keskellä, että vasemmalla kyljellä.

Erikseen tätä varten valmistettu korin poikki menevä kampiakseli on toki erikoisosa, mutta sen laakerointi on helppoa. Kaksi laippalaakeria kylkilevyihin ja siinä kaikki. Sitäpaitsi oikean puolen laakeriksi riittää 10-12 mm akselille tarkoitettu mitättömän pieni laakeri.

Jori


Hieno oivallus sekä Jarcolta että Jorilta tuo, että, jos kampiakselin laakeroi keskeltä, ei oikeaan päähän tarvita laakerointia ollenkaan! :idea:
Säästyy painoakin.

Mutta, jos tehdään jäykkä ja yhtenäinen kampiakseli ilman keskitukea, miten laakeroidaan polkimien jalansijat? Onko siihen olemassa joku laakeriratkaisu?

topsu kirjoitti:
/miten te noisssa teijän suunnittelemissa pyörissä aijotte tuo kääntymisen tehä ku eikö siinä pitäs olla semmonen ratti että sitä ei tarvisko "pyörittää" vaan eikä sillai että sitä pitäs kääntäää?? Confused en kyllä usko että tajusitte mutta kumminki Smile Very Happy [/url]
Jarcco:
/Minun kuvissa ei ohjausrakenteita näy, mutta tangot penkin sivulla on tällä hetkellä vahvoilla tulla valituksi. Mutta jos tarkoitat Sakarin mallia, niin siinä näyttäisi olevan kapea v-tanko, väliputki joka nivelöity haarukkaputkeen paineletkulla.
Kuhmoisten kinnerissä on ratti:
http://www.kotiposti.net/t0247/kuhmoinen/kinneri.html /

Joo, Jarcco on oikeassa. Olen kokeillut 30 mm:in (seinämä jotain 5 mm) ristisidevahvisteisella paineputkella 90 asteenkin mutkia ja hyvin kääntyy. Joustoa on aivan hivenen, mutta arvelen, että siitä ei ole tässä tapauksessa haittaa, kun ei ole kysymys pystyssä pysymisestä. Sen, kuinka paljon ohjaustankoa täytyy tukea eri suunnissa, voi kokeilla sitten käytännössä. Se voi toimia hervottomasti ilman tukeakin ja ponnahtaa itekseen ylös. :D

Ohjaushan toimii vain kiertämällä tankoa sen päässä olevista sarvista, jotka kääntyvät saman verran kuin etupyöräkin.

Sakari
Kävi niin tai näin aina jotenkin päin.
http://webbisivu.com/sakariholma.aspx?pageid=74775

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11842
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

ViestiKirjoittaja jviirret » 12 Tammi 2008, 22:11

Tässä ecotrip 2000 kuvassa on sama kampi systeemi kuin mitä Jarcco kaavailee:

Kuva

Tosin ketju menee "korin" sisäpuolella. oispa muuten "helppo" kattaa, kun neliöputki kiertää ympäri asti.

Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...

kinneri
Viestit: 29
Liittynyt: 18 Marras 2007, 20:53
Paikkakunta: Tuusula

ViestiKirjoittaja kinneri » 14 Tammi 2008, 19:47

Olette näköjään kaivaneet minun "Heteka" triken kuvan esiin.
Siinä tosiaan on omatekemä kampiakseli ja poljinlevyjen laakerointi oli yksinkertaisesti halkaistu nailonlaakeri. Ei siinä mitään, homma pelitti monia tuhansia kilometrejä, kunnes Karkaistu hiiliteräsakseli oikeanjalan alta murtui kovan rasituksen alla. Seuraavan teen, jos teen, profiiliputkesta ja pyöreästä putkesta, aivan kuten Jori aikaisemmin mainitsi.
Leitran ilmanvaihto toimii siten, että edessä on ilmanottoaukko n. 10x20cm ja siitä ilma johdetaan kabiinin lasien alareunaan, joka kiertää koko ikkunapinnan alateunassa ja on n. 3mm kapea.
Tuuletus laseille pelaa mielestäni hyvin, ja oli yksi syy ostaa aikanaan Leitra. Ilman täytyy myös kulkea pois kabiinista ja Leitrassa se menee ulos ylhäällä olevan periskooppitakapeilin aukosta, pitäen samalla peilin kirkkaana.
Toinen tärkeä asia on tuulilasi.
Jos tuulilasi on kovin kaukana, ja vielä kovin viisto (virtaviivainen) niin homma ei toimi. Pienimäärä sadepisaroita kaukana viistossa olevassa tuulilasissa estää näkemisen tehokkaasti verrattuna siihen jos lasi on lähempänä silmiä ja pystympänä. Sama ilmiö, kun katsoo rautalankaverkon läpi kauenpaa, tai ihan läheltä.
Tuulilasi on hyvä olla vielä lasia, että se kestää pyyhkijän naarmuuntumatta.
Muistakaa myös että paino ja välityksen mutkat ovat myrkkyä nopeudelle .
Myös kovin pitkät ajokit eivät ole käytännöllisiä säilyttämisen vaikeuden takia.
Tässä muutamia vinkkejä itsekin rakentaneelta ja kuitenkin Leitralla tänäänkin töissä käyvältä.
Terveisin Heikki
Kinneri

Jarcco
Sisällöntuottaja
Viestit: 1684
Liittynyt: 05 Syys 2006, 17:06
Paikkakunta: Hamina
Viesti:

ViestiKirjoittaja Jarcco » 14 Tammi 2008, 22:23

kinneri kirjoitti:...
Leitran ilmanvaihto toimii siten, että edessä on ilmanottoaukko n. 10x20cm ja siitä ilma johdetaan kabiinin lasien alareunaan, joka kiertää koko ikkunapinnan alateunassa ja on n. 3mm kapea.
Tuuletus laseille pelaa mielestäni hyvin, ja oli yksi syy ostaa aikanaan Leitra. Ilman täytyy myös kulkea pois kabiinista ja Leitrassa se menee ulos ylhäällä olevan periskooppitakapeilin aukosta, pitäen samalla peilin kirkkaana.
Toinen tärkeä asia on tuulilasi.
Jos tuulilasi on kovin kaukana, ja vielä kovin viisto (virtaviivainen) niin homma ei toimi. Pienimäärä sadepisaroita kaukana viistossa olevassa tuulilasissa estää näkemisen tehokkaasti verrattuna siihen jos lasi on lähempänä silmiä ja pystympänä. Sama ilmiö, kun katsoo rautalankaverkon läpi kauenpaa, tai ihan läheltä.
Tuulilasi on hyvä olla vielä lasia, että se kestää pyyhkijän naarmuuntumatta.
Muistakaa myös että paino ja välityksen mutkat ovat myrkkyä nopeudelle .
Myös kovin pitkät ajokit eivät ole käytännöllisiä säilyttämisen vaikeuden takia.
Tässä muutamia vinkkejä itsekin rakentaneelta ja kuitenkin Leitralla tänäänkin töissä käyvältä.
Terveisin Heikki


Hyviä vinkkejä, Tnx!
Leitra on pisimmin aikaa valmistettu kinneri, yksityiskohdat on varmaan pisimmälle viety. Jos hakee joka lähtöön sopivaa kinneriä niin ei taida parempaa olla? Lyhyt akseliväli tekee siitä vähän hassun näköisen, mutta C.G Rasmussenilla lienee ollut hyvät perustelut tähän. Ketteryys varmaankin ja koska penkki on lähellä takapyörää niin pitokin lienee hyvä?
Mukava saada vahvistusta omalle arviolle tuulilasista. Eikös Leitrassa ole käsikäyttöinen lasinpyyhinkin? Pleksi naarmuuntuisi hetkessä.
Jostain luin että Wawin huurtumisongelmaan auttoi kun kiinnitti lasin (vai onko se muovia) kumipaloilla irti korista. Ilmanvaihto patopaineella hoituu varmaan ajossa mutta mitäs kun ajaa hitaasti tai peräti pysähtyy?

Juuri tuo suora voimalinja deltatrikessä houkuttaa käyttämään tuota Hetekan vetosysteemiä. Paino saisi olla alle 40 kiloa, se on kova tavoite kun raudasta tekee rungon. Suuri koko lisää painoa, muuten sillä ei ole väliä, ei tarvi tuoda sisälle ja tallissa on tilaa kun jättää auton ulos :)

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11842
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

ViestiKirjoittaja jviirret » 14 Tammi 2008, 22:53

Jarcco kirjoitti:Juuri tuo suora voimalinja deltatrikessä houkuttaa käyttämään tuota Hetekan vetosysteemiä.


Kuinka matalaa istumakorkeutta tavoittelet? Kovin matala ei voi olla, kun kampien korkeuden takia et näe polvet peittävän katteen yli eteesi, ainakaan riittävän lähelle.
Jos käytät 20" renkaita, niin onnistuis tuollainen deltawolfin tyylinen ketju keskellä veto n.35cm:n istumakorkeudella, kammet olisi tällöin vajaa 5cm penkkiä ylempänä. Toisaalta tuollainen kuulalaakeroitu taka-akseli on varmaan vähän kankeampi pyörimään ku normaali polkupyörän napa?

Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...

Jarcco
Sisällöntuottaja
Viestit: 1684
Liittynyt: 05 Syys 2006, 17:06
Paikkakunta: Hamina
Viesti:

ViestiKirjoittaja Jarcco » 15 Tammi 2008, 14:22

jviirret kirjoitti:
Jarcco kirjoitti:Juuri tuo suora voimalinja deltatrikessä houkuttaa käyttämään tuota Hetekan vetosysteemiä.


Kuinka matalaa istumakorkeutta tavoittelet? Kovin matala ei voi olla, kun kampien korkeuden takia et näe polvet peittävän katteen yli eteesi, ainakaan riittävän lähelle.
Jos käytät 20" renkaita, niin onnistuis tuollainen deltawolfin tyylinen ketju keskellä veto n.35cm:n istumakorkeudella, kammet olisi tällöin vajaa 5cm penkkiä ylempänä. Toisaalta tuollainen kuulalaakeroitu taka-akseli on varmaan vähän kankeampi pyörimään ku normaali polkupyörän napa?

Jukka


Näyttää olevan vähän päälle 30 cm:
Kuva
Näkyvyys lienee parempi kuin useimmissa tadpole- malleissa, kun istutaan korkeammalla ja pystympänä. Tässä mallissa näkee n. 4 metrin päähän keulasta ja kurkottamalla huomattavasti lähemmäs.
Kuvassa on väliakseli vetosysteemi vanhasta deltatrikestä. Akselin paikka on muutettu ja vaihtaja siirretty pyörän sivuun kun nyt on väliakselilla. Vapaalla rullatessa pyörii vähemmän rautaa mukana näin. Runko täytyy tehdä kokonaan uudestaan.
Deltawolfin akseli painaa varmaan puolitoista kiloa, suuren pyörivän massan kiihdyttely syö energiaa.
Jori varmaan osaa sanoa miten paljon laakerin koko vaikuttaa vierintäkitkaan?

Avatar
tavasti
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 2529
Liittynyt: 06 Elo 2007, 10:55
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

ViestiKirjoittaja tavasti » 15 Tammi 2008, 14:36

Jarcco kirjoitti:Kuva

Selkänoja näyttää aika pystyltä, kuten Anthrotechissä.
Oma kokemukseni on, että tuollaisessa liian pystyssä ajoasennossa puutuu.
Pystyn selkänojan takia ajoasentoa ei pääse muuttamaan muuten kuin säätämällä puomia, tai irrottamalla lukkopolkimista ja polkemalla kantapäillä.
Jalat puutuvat nopeammin kuin Paseolla, ja toisinaan meinaa alkaa jumittaa nivustaipeista. Jos haluat kokeilla niin tervetuloa kokeilemaan ajaa Anterolla muutaman tunnin lenkki.

Tietysti kinnerissä ei voi olla kovin makaavaa asentoa ottaa, tai ei näe eteensä, mutta ainakin piirroksesi perusteella ajokin madaltamiseen olisi vielä varaa.
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python

"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"

Jarcco
Sisällöntuottaja
Viestit: 1684
Liittynyt: 05 Syys 2006, 17:06
Paikkakunta: Hamina
Viesti:

ViestiKirjoittaja Jarcco » 15 Tammi 2008, 14:59

tavasti kirjoitti:Selkänoja näyttää aika pystyltä, kuten Anthrotechissä.
Oma kokemukseni on, että tuollaisessa liian pystyssä ajoasennossa puutuu.
Pystyn selkänojan takia ajoasentoa ei pääse muuttamaan muuten kuin säätämällä puomia, tai irrottamalla lukkopolkimista ja polkemalla kantapäillä.
Jalat puutuvat nopeammin kuin Paseolla, ja toisinaan meinaa alkaa jumittaa nivustaipeista. Jos haluat kokeilla niin tervetuloa kokeilemaan ajaa Anterolla muutaman tunnin lenkki.

Tietysti kinnerissä ei voi olla kovin makaavaa asentoa ottaa, tai ei näe eteensä, mutta ainakin piirroksesi perusteella ajokin madaltamiseen olisi vielä varaa.


Selkänojasta tulee säädettävä, nyt kulma on suurinpiirtein sama kuin aiemminkin mainitussa delta- nojakissani. Pysty ajoasento on hyvä kun siihen tottuu. Penkissä pitää olla tarpeeksi pehmustetta, oletko kokeillut laittaa solumuovin palaa Antron istuimeen? Enhän minä koskaan yhtämittaan aja tuntitolkulla, verryttelytauko on hyvä pitää kerran tunnissa niinkuin kaikessa istumatyössä:)
Kiitos kutsusta, mielelläni tulen kokeilemaan pyöriäsi mikäli sielläpäin liikun!

Avatar
tavasti
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 2529
Liittynyt: 06 Elo 2007, 10:55
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

ViestiKirjoittaja tavasti » 15 Tammi 2008, 16:00

Jarcco kirjoitti:Selkänojasta tulee säädettävä, nyt kulma on suurinpiirtein sama kuin aiemminkin mainitussa delta- nojakissani. Pysty ajoasento on hyvä kun siihen tottuu.

No, sitten ei ongelmaa jos moinen asento on tuttu. Ajattelin vaan varoitella ettei käy niin että uurastuksesi jälkeen saat ajokin jolla ei ole kiva ajaa.

Itse en tunnu varsinaisesti tottuvan moiseen asentoon, tai sitten ehdin pyöräilemään aivan liian harvoin.
Ja silloin harvoin ajan pidempiä matkoja (tai ainakin aikoja, matkat melko vaatimattomia). Aika usein ajelen 1.5-2h välillä penkistä nousematta.

Jarcco kirjoitti:Penkissä pitää olla tarpeeksi pehmustetta, oletko kokeillut laittaa solumuovin palaa Antron istuimeen? Enhän minä koskaan yhtämittaan aja tuntitolkulla


En ole pehmustellut penkkiä lisää, pelkällä istuimen omalla verkolla on ajeltu. Olen kaavaillut vaihtavani penkin sellaiseksi muovi-kaukaloksi, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi.
Ajokkina Nazca Paseo 26/26 ja opeteltavana kiertopalkinto-Python

"... mutta ei se toimi kuoppaisella savisella soratiellä, varsinkaan jyrkässä ylämäessä!"

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11842
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

ViestiKirjoittaja jviirret » 15 Tammi 2008, 20:37

Jarcco kirjoitti:Kuvassa on väliakseli vetosysteemi vanhasta deltatrikestä. Akselin paikka on muutettu ja vaihtaja siirretty pyörän sivuun kun nyt on väliakselilla. Vapaalla rullatessa pyörii vähemmän rautaa mukana näin.


Kannattaisiko muuttaa välityksiä niin, että väliakseli pyörisi hitaammin? Eikös noihin laakereihin huku sitä enempi voimaa mitä kovempaa akseli pyörii?

Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11842
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

ViestiKirjoittaja jviirret » 15 Tammi 2008, 20:41

Jarcco kirjoitti:Deltawolfin akseli painaa varmaan puolitoista kiloa, suuren pyörivän massan kiihdyttely syö energiaa.
Jori varmaan osaa sanoa miten paljon laakerin koko vaikuttaa vierintäkitkaan?


Eikä pelkästään laakerin koko, vaan tyyppi myös. Ainakin nuo 20mm reiällä olevat muovisuojatut kuulalaakerit on monin verroin jäykemmät käsin pyörittää kuin polkupyörän akselit rengasta kädessä pidettäessä. Deltawolfin huono puoli on tuo, että akseli pyörii vaikkei polkisikaan.

Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...

Jarcco
Sisällöntuottaja
Viestit: 1684
Liittynyt: 05 Syys 2006, 17:06
Paikkakunta: Hamina
Viesti:

ViestiKirjoittaja Jarcco » 15 Tammi 2008, 21:08

jviirret kirjoitti:
Kannattaisiko muuttaa välityksiä niin, että väliakseli pyörisi hitaammin? Eikös noihin laakereihin huku sitä enempi voimaa mitä kovempaa akseli pyörii?

Jukka


En tiedä onko merkittävä tehohäviö kyseessä. Mutta pari syytä miksei kannattaisi muuttaa:
- Iso ratas ei oikein mahdu väliakselille.
- Jos pyörii hitaammin niin momentti kasvaa. --> tarvitaan vahvempi akseli.

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 9778
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

ViestiKirjoittaja jori » 15 Tammi 2008, 21:19

Jarcco kirjoitti:Jori varmaan osaa sanoa miten paljon laakerin koko vaikuttaa vierintäkitkaan?

Jos tarkoitit maata pitkin vierivää kumirengasta ja sen akseloivaa laakeria, niin vastaan: ei paljon mitään.
Ilmarenkaan vierintävastus on noin 1/100 kuormituksesta. Jos urakuulalaakeri on yhtä suuri, kuin rengas sen vierintävastus on esim. viisi prosenttia tästä. Koska laakeri on tyypillisesti noin 1/50 renkaan koosta, tarkoittaa tämä, että vierintälaakerin osuus vierintävastuksesta on noin yksi tuhannesosa kokonaisvierintävastuksesta. Eli akselin halkaisijan kymmenkertaistaminen 12 mm:stä 120 mm, nostaa vierintävastusta yhdellä prosentilla. Tässä ei ole mukana mahdollisten laakerin tiivisteiden kitkoja, joiden osuus on samaa luokkaa, kuin tämän varsinaisen laakerikitkan. Laakerien osuus on joka tapauksessa vain yksittäisiä prosentteja vierintävastuksesta.

Edes rullaluistimessa ei laakerikitkalla ole kymmentä prosenttia suurempaa osuutta kokonaisvastuksesta, vaikka laakerin vierintäkehä on näissä yli 10% pyörän halkaisijasta.

Vaikka laakerina käytettäisiin vanhaa kunnon pultti reikään ja rasvaa väliin laakeria, ja kitkakerroin olisi vauhtiin päästyään noin 10% kuormasta laakerin säteellä, tulisi laakerin kitkavastuksesta 2/1000 kuormasta eli 20% vierinnän kokonaisvastuksesta, kun alla on täyteen pumpattu hyvin rullaava rengas. Pumppaamalla renkaaseen hiukan lisää ilmaa vierintävastus pienenee tuon 20%

= Unohtakaa laakerit, kun puhutte vierintävastuksesta.

Toinen asia:

Katselin tuota kinnerisuunnitelmasi kuvaa ja huomasin, että olet asettanut jalat varsin huolettomasti polkimille, vai onko toisen kammen pituus tosiaan 250 mm ja toisen normaali.

Tarkoitus on sanoa, että konepeiton korkeus on kiinni kampien pituudesta. Lyhentämällä kampia saadaan ulkomittoja pienennettyä merkittävästi. Näkyvyys paranee, paino pienenee ja kulku paranee. Tämä mitta kertautuu kaikkialla. Se vaikuttaa istuma-asetoon, kokonaiskorkeuteen, otsapinta-alaan, korkeuden kautta leveyteen ym. Tässä kohdin mitoituksen kanssa kannattaa olla niukka.

Jori

Avatar
jviirret
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 11842
Liittynyt: 27 Elo 2006, 10:25
Paikkakunta: Raahe

ViestiKirjoittaja jviirret » 15 Tammi 2008, 21:38

Jarcco kirjoitti:En tiedä onko merkittävä tehohäviö kyseessä. .


Johonkin se teho hukkui, kun mun hipparion on nopeampi kuin mitä delta oli. Ero n. 10% luokkaa. Paino ja ilman vastus selittää paljon, mutta ei kaikkea, luulisin.

Jarcco kirjoitti:- Iso ratas ei oikein mahdu väliakselille.


Eikö edes ulompaan päähän, keskellehän riittää pieni ratas, kun polkimillekkin laittaa pienen.

Jukka
Riman ali ja suoraa ohi maalin...

kinneri
Viestit: 29
Liittynyt: 18 Marras 2007, 20:53
Paikkakunta: Tuusula

ViestiKirjoittaja kinneri » 15 Tammi 2008, 21:49

Leitrasta vielä vähän lisää.
Tuulilasin pyyhin on tosiaan käsikäyttöinen.
Huurteenpoisto ei Leitrassakaan toimi kovalla pakkasella kun puuskutetaan jyrkkää ylämäkeä pienellä nopeudella.
Lyhyt akselinväli on osoittautunut hyväksi, paitsi että sillä on pystynyt laskettelemaan 82,6km:vauhdilla, niin myös siinä että jyrkässä ylämäessä siirtyy painopiste helposti vetävälle takapyörälle.
Myös Leitran selkänoja on pysty, jos mahdollista niin vielä pystympi kuin kuvan selkänoja. Silti olen sillä ajanut yhdenpäivän aikana 275km ja viimekesänä yhdellä istumalla 130km.
Pehmusteita ei hiilikuitupenkissäni ole kuin lampaan talja.
Kuulalaakereista peltisuojatut laakerit pyörivät kitkattomammin, jos pelkkä pölysuojaus riittää. Viimesen virityksen laakeriin saa, jos avaa peltisuojan ja pesee rasvat pois ja panee tilalle ohuen öljyn, mutta kuten Jori totesi ei laakerin kitka ole merkittävä.
Yksi neuvo vielä, mitä ainakin Rasmussen käytti Leitraa rakentaessa oli, että punnitsee joka osan minkä kiinnittää kinneriin.
Myöhemmin voi sitten katsoa listaa ja päättää mitä osaa keventämällä saadaan paras hyöty. Taitaa olla se kuskin paino silti merkittävin.
Seuraavat kammet teen 150mm.
Leitraan tein muutoksen, jossa poistin välirattaan, ja teetin 70 piikkisen eturattaan ja käytin vihreää muovista taittokulmaa ketjun ohjjmiseksi penkin alla. Jori muistaa varmaan sen muovin oikean kauppanimikkeen.
t.HMa
Kinneri


Palaa sivulle “Rakentaminen”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa