Nojapyöräfoorumi

Mahe kirjoitti:

Muistaakseni tossa oli 12-millisiä kaikki. Ajoin mä tolla pyörällä joitain satoja kilsoja eikä mitään muodonmuutosta tms ollut havaittavissa. Painoin tuolloin kuitenkin sen toistasataa kiloa pahimmillaan.

Järeitä on osat jos ne on M12 kokoisia. Jotenkin kuvittelin M8 kokoisiksi

Tää on aika valasevaa seurata. Kertokaa onko olemassa yksinkertaista laskukaava koko tälle hommalle. Itse tässä piirtelen ja piirtelen , jos vaikka joskus saisin aikaiseksi sen mobiilin . Noita kulmia on aika paljon ja muita tärkeitä mittoja . Niin onko jossain sellaista maalaisjärjellä selitettyä maskuu.

Nojanalle kirjoitti:

Kertokaa onko olemassa yksinkertaista laskukaava koko tälle hommalle.

Ei kai sitä ole, kun on vähän sama kuin kaksipyöräisen ohjaus. Kaikki toimii, mutta ominaisuudet on erilaisia
Isossa osassa valmiita ratkaisuja on ohjauskulma 76-80 astetta, normi jättö ja olkapoikkeama on suurinpiirtein 0. Camberiakin saattaa olla.

Vilijami kirjoitti:

Hyvä oli selitys, mutta ei natsannut tässä tapauksessa. Samalla puolella ovat. Kikka on vinoissa raidetangoissa jolloin sisäkurvin puoleinen jatkuu ja ulkokurvinpuoleinen lyhenee käännettäessä.

Mutta päti kuitenkin siinä pyörässä, johon selitykseni oli. Tuossa kaareva-akselisessa on puolta lyhyemmät ohjainvivut ja tosiaan vinot raidetangonpuolikkaat, eikä tarvetta limitykselle. Alkuperäisessä kuvassa ohjainvivut olivat kiekon säteen mittaiset. Molemmissa tapauksissa ackermannit saa silti helposti mitoitettua "kaarenpiirtomenetelmällä".

jori kirjoitti:

Mutta päti kuitenkin siinä pyörässä, johon selitykseni oli. Tuossa kaareva-akselisessa on puolta lyhyemmät ohjainvivut ja tosiaan vinot raidetangonpuolikkaat, eikä tarvetta limitykselle. Alkuperäisessä kuvassa ohjainvivut olivat kiekon säteen mittaiset. Molemmissa tapauksissa ackermannit saa silti helposti mitoitettua "kaarenpiirtomenetelmällä".

Oikeassa olet. Tuijotin vain keskikohtaa, enkä vilkaissut sen verran sivulle, että olisin huomannut kääntövarren pituuden
Tuo kaarenpiirtomenetelmä on tosi nerokas ja yksinkertainen! Siitä pitäisi tehdä kuvallinen "ackerman for dummies" ohje.

Nojanalle kirjoitti:

Tää on aika valasevaa seurata. Kertokaa onko olemassa yksinkertaista laskukaava koko tälle hommalle. Itse tässä piirtelen ja piirtelen , jos vaikka joskus saisin aikaiseksi sen mobiilin . Noita kulmia on aika paljon ja muita tärkeitä mittoja . Niin onko jossain sellaista maalaisjärjellä selitettyä maskuu.

http://www.ihpva.org/Projects/Practical ... e%20Design
Tuolla on kuvia perusjutuista.

jori kirjoitti:

Geometrianmitoitusohje perustuu samaan ideaan, kuin kaksiraiteisen kolmipyörän ackermansäätö, joka tehtiin Nokialla. Pannaan pyörät oikeaan asentoon oikealle kääntyessä ja piirretään raidetangonpuolikkaiden päillä kaaret ohjausvivun kylkeen. Käännetään pyörät vasemmalle ja tehdään sama. Sitten vain porataan piirrettyjen kaarten leikkauspisteisiin reiät ja laitetaan nivelpäät noihin reikiin ja lähdetään ajamaan täydellisesti ackermannitetulla ajoneuvolla.

Mä en tajunnut tätä. Miten ne pyörät saa oikeaan asentoon kaaren piirtämistä varten??

Mahe kirjoitti:

Mä en tajunnut tätä. Miten ne pyörät saa oikeaan asentoon kaaren piirtämistä varten??

Valitaan toiselle eturenkaalle mielivaltainen kulma ja käännetään toinen siten että jokaisen renkaan akselilinjat leikkaavat samassa pisteessä Näin siis, jos haluaa Ackerman ohjauksen.

Miten ton saa muka tehtyä millään tarkkuudella?:)

Mahe kirjoitti:

Miten ton saa muka tehtyä millään tarkkuudella?:)

Vaikka parkkipaikalle menee ja laittaa taka-akselin viivan suuntaiseksi, sitten vaan sihtaamaan etuakseleita. Yllättävän tarkasti sen saa silmällä, kun sihtausmatkat on kohtuu pitkiä, niin muutamat sentit ei tee mitään.

Kannattaa mitata maksmikääntökulmalla, jotta mahdollinen virhe ei kerraannu lisää käännettäessä. Silmä on tarkka väline kolmen pisteen saamiseen samalle linjalle. Avotähtäimisellä kiväärillä ampuu 150 metriin yhteen röpelöiseen reikään
Voihan linjauksen tehdä laserillakin, jos ei näkemäänsä usko.
Suoraan ajettaessa ei virhettä joka tapauksessa ole. Kääntäessäkään ei taida pientä virhettä pystyä erottamaan iöman mittalaitetta

Maksimikääntökulmalla ackermani määritettäessä toiminta on hyvä pienissä vauhdeissa ja paljon käännettäessä.
Mutta nopeavauhtiseen rataohjukseen kannattaa ackermani määrittää pienemmillä kulmilla.

Muoks. Tehdasvalmisteisissa kinnereissä renkaat kääntyvät niin vähän, että koko ackermanin voi todennäköisesti unohtaa? Ompahan vakaampi kovassa nopeudessa, kun renkaat eivät ala harittamaan käännöksessä.
Hox! Onko tämä juuri vikana omassa lwb tadpolessa Siinä on määritetty ackerman maksimikulmalla (varmaan yli 45 astetta?) ja vauhdissa eturenkaat alkavat lepattamaan puolelta toiselle ilman ohjausiskaria

Laitan tämän Sakarin jigi kuvan tähän ketjuun malliksi.