LiFePo4 ei kait ole sama kuin Li-Ion ja Wikipediaan en nyt kyllä luottais, vaan ennemmin akkukennojen valmistajaan. Suosittelevat "fully charched" ylläpitoa (siis LiFePo4), mikä tietenkään ei tarkoita 100%.
Itse poistan akun kyllä ajokista latausta varten, Arcus kun on ulkona ja lataan akut sisällä.
irakas kirjoitti:
jori kirjoitti:
Vilijami kirjoitti:
-litiumiakkua ei saisi säilyttää täyteen ladattuna. Tämä ominaisuus on suuri miinuspuoli. Pitää aina kolme tuntia ennen lähtöä tietää että on lähdössä ja muistaa laittaa lataukseen. Kyllä se näin talvella menettelee, mutta ainoaksi pyöräksi sähköistetty ei sovellu, varsinkaan kesällä. Kyllä silloin pitää halutessaan päästä heti lähtemään. Tietenkin vapaakytkimellä varustettu keveä pikkumoottori voisi auttaa tähän vaivaan, niin voisi ajella ilmankin akkua?
Mikset tekisi niin, että lataat akuun vain 80% varaustasoon ja käytät sitä 20%-80% välillä –kuten se akun keston suhteen onkin parasta. Jos sitten tarvitset joskus aivan täyttä akkua, lataat sen lopun juuri ennen lähtöä. Voit myös tehdä niin, että lataat akun aivan täyteen ja käyt sitten pienen kierroksen, jolloin akkuun jää vähemmän haittaava alempi varaustaso. Ei tämä ihan niin tarkkaa taida kuitenkaan olla tuon täytenä säilyttämisen kanssa. Akkulaturit on suunniteltu lataamaan akut sopivaan lataustasoon. Ei ne normaalistikaan lataa akkuja akun näkökulmasta 100% tasoon.
Laitan tähän vielä lainauksen wikipediasta, jossa suositellaan jopa 90% lataustasossa säilyttämistä:
Li-ion-akut tulisi säilyttää varattuina; suositeltavin varaustaso on 70–90 %. Varaustaso ei saa päästä laskemaan niin alhaiseksi, että kennon napajännite putoaa alle 2,5 volttiin kolmea kuukautta pidemmäksi ajaksi. Jos niin pääsee käymään, osa akun kapasiteetista on mennyttä lopullisesti. Tällöin akku voi vuotaa ja sen lataaminen voi olla vaarallista. Toisinaan akun syväpurkaantuminen voi vaurioittaa sitä välittömästi. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat kannettavien tietokoneiden akut, jotka voivat menettää suurimman osan kapasiteetistaan jo yksittäisen syväpurkautumisen yhteydessä. Syväpurkautumista estämään akussa on yleensä erillinen ohjainpiiri. Piiri ei kuitenkaan suojele akkua, mikäli se ensin käytetään tyhjäksi ja tämän jälkeen jätetään lataamatta, jolloin se syväpurkaantuu hyvinkin pian itsestään.
Kylläpä menisi vaivalloiseksi, jos noudattaisi em. ohjeita. Minulla on ollut käytössä E-Spin4 systeemin 48V/10Ah LiFePO4/-akut 2 kpl. Lataan ne aina täyteen heti reissulta palatessa, ja ovat toimineet moitteettomasti jo pitkään. Täällä jossain ketjussa oli puhetta, että latauksen ajaksi olisi akku irroitettava collectorista. En ole niin tehnyt, eikä siitä ole ilmennyt mitään haittaa.
Minulla on tarkalleen samat E-Spin4 systeemin 48V/10Ah LiFePO4/-akut 2 kpl. Olen niillä ajellut viime alkukesästä lähtien läpi talven n. 3000 km. Minäkin lataan ne aina reissulta palatessa täyteen ja useimmiten lataus on päällä läpi yön. En myöskään ole irrottanut akkua latauksen ajaksi collectorista. Pieniä alkuhankaluuksia lukuun ottamatta akut ovat toimineet erittäin hyvin. Olisikohan yksi syy siihen, että moottorissa on tehoa 1kW.
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Tämän päivän lenkillä kului 4,8Ah kun oli -12 pakkasta, sama lenkki ja sama ajotyyli muutama päivä sitten vei 3,7Ah -2 asteen pakkasessa.
Huomasin mielenkiintoisen asian, kun päivänvalossa sai paremmin selvää virtamittarista. Avustuksessa on kolme asentoa low-med-high. Low asennossa avustus loppuu 15km/h, med asennossa 20km/h ja high asenossa 25km/h. Paikoiltaan lähtiessä avustustasot tuntuvat melko samanlaisilta, joten onkohan huippunopeus ainut ero?
Tänään oli hieno auringonpaiste eikä kiire mihinkään, niin ajoin peruslenkin low-asennolla. Ei se avustus ihan 15km/h lopukaan, vaan siinä 17,5 paikkeilla. Auravallin ylityksiä ja liikenteen takia pysähdyksiä oli useita. Virtaa kului 2,8Ah. Alkaa kantomatka hipomaan maagista 100km rajaa, ainakin kesäkelissä
Paljon vaikuttaa akunkestoon kun tiet on sulana ja osittain hiekoitushiekkaakin on harjattu. Tämän päivän lenkki 35km ja 2Ah kului sähköä. Vielä varmaan vähän pienee kulutus kesää kohti.
Ketjua lukiessa pälkähti päähän kysymys, olisiko teillä mielipiteitä tai faktaa tarjolla?
Jos takapyörää pyörittää sähkömoottori ja kuljettaja pyörittää polkimilla generaattoria niin onko kyseessä sähköavusteinen polkupyörä vai esim. Segway:hin verrattava laite. Sähkö moottorille tulisi tietenkin akusta eikä polkemisella olisi mitään vaikutusta laitteen nopeuteen.
Ketjua lukiessa pälkähti päähän kysymys, olisiko teillä mielipiteitä tai faktaa tarjolla?
Jos takapyörää pyörittää sähkömoottori ja kuljettaja pyörittää polkimilla generaattoria niin onko kyseessä sähköavusteinen polkupyörä vai esim. Segway:hin verrattava laite. Sähkö moottorille tulisi tietenkin akusta eikä polkemisella olisi mitään vaikutusta laitteen nopeuteen.
Tuohon ei ole lain laatijakaan vielä keksinyt vastausta. Erottelu sähköajoneuvojen kesken on keinotekoinen ja perustuu kai tällä hetkellä johonkin polkupyörän määritelmään, jossa kai puhutaan polkimista. Olisiko soutaminen siis sähköajoneuvokelpoista. En tiedä, enkä haluakaan, sillä laki on laadittu aivan ilman logiikkaa.
Polkupyörän määritelmä
Polkupyörä määritellään ajoneuvolain 19 §:ssa "Muut moottorittomat ajoneuvot" [1].
Normaalien poljettavien kaksipyöräisten polkupyörien lisäksi polkupyöräksi katsotaan ajoneuvolain mukaan myös seuraavat erikoistapaukset:
Sähköavusteinen polkupyörä
Potkupyörä (kickbike)
Polkimilla tai käsikammilla toimiva kaksi- tai useampipyöräinen nojapyörä
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Ketjua lukiessa pälkähti päähän kysymys, olisiko teillä mielipiteitä tai faktaa tarjolla?
Jos takapyörää pyörittää sähkömoottori ja kuljettaja pyörittää polkimilla generaattoria niin onko kyseessä sähköavusteinen polkupyörä vai esim. Segway:hin verrattava laite. Sähkö moottorille tulisi tietenkin akusta eikä polkemisella olisi mitään vaikutusta laitteen nopeuteen.
Tuohon ei ole lain laatijakaan vielä keksinyt vastausta. Erottelu sähköajoneuvojen kesken on keinotekoinen ja perustuu kai tällä hetkellä johonkin polkupyörän määritelmään, jossa kai puhutaan polkimista. Olisiko soutaminen siis sähköajoneuvokelpoista. En tiedä, enkä haluakaan, sillä laki on laadittu aivan ilman logiikkaa.
Polkupyörän määritelmä
Polkupyörä määritellään ajoneuvolain 19 §:ssa "Muut moottorittomat ajoneuvot" [1].
Normaalien poljettavien kaksipyöräisten polkupyörien lisäksi polkupyöräksi katsotaan ajoneuvolain mukaan myös seuraavat erikoistapaukset:
Sähköavusteinen polkupyörä
Potkupyörä (kickbike)
Polkimilla tai käsikammilla toimiva kaksi- tai useampipyöräinen nojapyörä
Eli tuon tekstin mukaan soutupyörä ei olisi polkupyörä Jos siinä olis sähkömoottori 1kw - verrattasko Segwayhyn, pitäs viel olla tasapainottuva
Ei tiedä itkiskö vai naurasko näitten määritelmien kanssa
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Jos autoritatiivisen tiedon lähteelle eli itse ajoneuvolakiin mennään, niin siellä täsmälleen ottaen lukee tätä kirjoitettaessa:
Finlex kirjoitti:
19 § (12.12.2014/1042)
Muut moottorittomat ajoneuvot
Polkupyörällä tarkoitetaan:
1) yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen valmistettua polkimin tai käsikammin varustettua ajoneuvoa, ...
Eli lienee tarkoitettu, ettei sillä ole väliä vatkaako mankelia jaloilla vai käsillä. Mutta ehkä jännempää on, että missään kohden 19 §:ää ei edes yritetä vihjata, että jalkakampien tai kädettimien tarvitsisi olla missään yhteydessä ajoneuvon voimansiirtoon. Lain silmissä siis todennäköisesti rullaluistimesta tulee polkupyörä, jos siihen pulttaa jonkin vivun jota voi vemputtaa.
Sitten taas juuri tätä kirjoittaessani huomasin, jotta polkupyörän saa varustaa:
Finlex kirjoitti:
...sellaisella enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla, joka toimii vain poljettaessa...
eli vain jaloilla vatkaamista saa avustaa? Taattua Suomi-lainsäädäntöä(tm).
Eli tuon tekstin mukaan soutupyörä ei olisi polkupyörä Jos siinä olis sähkömoottori 1kw - verrattasko Segwayhyn, pitäs viel olla tasapainottuva
Painuisi johonkin L:n määritelmään paitsi, jos istuin korkeus on alle 40 tai 54 cm luokasta riippuen. Itseasiassa suurin osa sähkömoottorillisista painuu johonkin L-luokkaan. Kevyt sähköajoneuvo ei voi määritelmänsä mukaan olla L-luokan ajoneuvo. Istuimeton eikä tasapainottuva mahdu koskaan
Painuisi johonkin L:n määritelmään paitsi, jos istuin korkeus on alle 40 tai 54 cm luokasta riippuen. Itseasiassa suurin osa sähkömoottorillisista painuu johonkin L-luokkaan. Kevyt sähköajoneuvo ei voi määritelmänsä mukaan olla L-luokan ajoneuvo. Istuimeton eikä tasapainottuva mahdu koskaan
Ne joutuu pian vaikeuksiin näiden määritelmiensä kanssa...
Onko sillä nyt niin kauheasti väliä, mikä sen ajoneuvon luokka on? Pääasia, että sillä pääsee jonnekin. Ei sen ole niin nökönuukaa, kunhan sillä vaan ajettaisiin kiltisti ja kohteliaasti. Tässä tuen kyllä Jorin ideaa ajoväylien nopeusluokittelusta.
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Ne joutuu pian vaikeuksiin näiden määritelmiensä kanssa...
Kovasti vaan rakentamaan kaikenlaisia vempaimia ja kulkineita, saavat päänvaivaa pohtiessaan mitä näille tehdään ja kuinka monta ajoneuvoluokkaa tarvitaan lisää vai pitäskö tehdä kieltolaki
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Ne joutuu pian vaikeuksiin näiden määritelmiensä kanssa...
Jep. Varsinkin kun tätä on markkinoitu ainoastaan 250 ja 1000 watin tehorajoilla. Aika moni yli 250 wattinen mahtuu L-luokkaan ja on siis mopo eikä kevyt sähköajoneuvo. Lakituvassa on sitten ikävä huomata ajaneensa laittomalla mopolla
L-luokkia koskevan eu-artiklan kohta joka määrittelee mitä se koskee:
Article 2
Scope
This Regulation shall apply to all two- or three-wheel
vehicles and quadricycles as categorised in Article 4 and
Annex I (‘L-category vehicles’), that are intended to travel on
public roads, including those designed and constructed in one
or more stages, and to systems, components and separate
technical units, as well as parts and equipment, designed and
constructed for such vehicles.
This Regulation also applies to enduro motorcycles (L3e-AxE
(x = 1, 2 or 3)), trial motorcycles (L3e-AxT (x = 1, 2 or 3)) and
heavy all terrain quads (L7e-B) as categorised in Article 4 and
Annex I.
This Regulation does not apply to the following vehicles:
(a) vehicles with a maximum design speed not exceeding
6 km/h;
(b) vehicles exclusively intended for use by the physically handi
capped;
(c) vehicles exclusively intended for pedestrian control;
(d) vehicles exclusively intended for use in competition;
(e) vehicles designed and constructed for use by the armed
services, civil defence, fire services, forces responsible for
maintaining public order and emergency medical services;
(f) agricultural or forestry vehicles subject to Regulation (EU)
No 167/2013 of the European Parliament and of the
Council of 5 February 2013 on the approval and market
surveillance of agricultural and forestry vehicles (
1
),
machines subject to Directive 97/68/EC of the European
Parliament and of the Council of 16 December 1997 on
the approximation of the laws of the Member States relating
to measures against the emission of gaseous and particulate
pollutants from internal combustion engines to be installed
in non-road mobile machinery (2) and Directive 2006/42/EC
of the European Parliament and of the Council of 17 May
2006 on machinery (3) and motor vehicles subject to
Directive 2007/46/EC;
(g) vehicles primarily intended for off-road use and designed to
travel on unpaved surfaces;
(h) pedal cycles with pedal assistance which are equipped with
an auxiliary electric motor having a maximum continuous
rated power of less than or equal to 250 W, where the
output of the motor is cut off when the cyclist stops
pedalling and is otherwise progressively reduced and
finally cut off before the vehicle speed reaches 25 km/h;
(i) self-balancing vehicles;
(j) vehicles not equipped with at least one seating position;
(k) vehicles equipped with any seating position of the driver or
rider having an R-point height
≤ 540 mm in case of
categories L1e, L3e and L4e or
≤ 400 mm in case of
categories L2e, L5e, L6e and L7e.
Kevyellä sähköajoneuvolla tarkoitetaan sellaista muuta sähkömoottorilla varustettua ajoneuvoa kuin 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua sähköavusteista polkupyörää tai 11 §:ssä tarkoitettua L-luokan ajoneuvoa, jonka moottorin suurin nimellisteho on enintään 1 kilowattia ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilometriä tunnissa. Kevyeen sähköajoneuvoon sovelletaan moottorittoman ajoneuvon vaatimuksia.
Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa Euroopan unionin lainsäädännön vaatimusten taikka liikenneturvallisuuden tai ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia määräyksiä kevyen sähköajoneuvon luokittelusta.
Eli käytännössä jos on penkki ja se on yli 40(useampi pyöräiset) tai 54cm(kaksipyöräiset) korkeudella on kyse L-luokan ajoneuvosta (moposta). Alta 250 wattinen sähköpyöräkään ei ole eikä itsetasapainottuvakaan.
Uusi "tosi salliva" laki siis sallii aikaisemman lisäksi vain enintään 25km/h kulkevat 1 kilowattiset segwayn(ei aitoa ), moottoripotkulaudan ja tosi matalat laitteet.
Edit. Näytti tuossa artiklassa olevan apumoottorilla varustetun polkupyörän L1a tehoraja 1kW. Mulla oli mielessä kotimaan kielinen määritelmä ajalta ennen lakiuudistusta En tutkinut asettaako artikla l1a:lle lisäehtoja verattuna enintään 250 wattiseen verattuna. Luulisi siellä jotain olevan.
Edit2 eihän lakiuudistuksessa artiklan l1a kohta tietenkään muuttunut. Sama se oli ennenkin Sekavammaksi muutettu laki, mutta sallii l-luokkiin kuulumattomat vehkeetkin.
Jos siinä olis sähkömoottori 1kw - verrattasko Segwayhyn, pitäs viel olla tasapainottuva 
En tutkinut asettaako artikla l1a:lle lisäehtoja verattuna enintään 250 wattiseen verattuna. Luulisi siellä jotain olevan.