Nojapyöräfoorumi

Mikäs tuo kaareva neliöputki, vetoakselin päällä on? Joku tukivarsi kait mut miks se on tuon muotonen?

PW kirjoitti:

Mikäs tuo kaareva neliöputki, vetoakselin päällä on? Joku tukivarsi kait mut miks se on tuon muotonen?

Se on ylätukivarsi ja lienee sisäänjoustotilanteessa rungon reunan väistämistä varten taivutettu.

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Mikäs tuo kaareva neliöputki, vetoakselin päällä on? Joku tukivarsi kait mut miks se on tuon muotonen?

Eiköhän se ole sisäänjoustotilanteessa rungon reunan väistämistä varten taivutettu.

Niinpä tietty - miulle liian monimutkasia rakenteita, yksinkertaselle ihmiselle

Tukivarsi on tosiaan taivutettu rungon väistämistä varten. Joustovaraa vetareiden ja tukivarsien osalta yli 20cm, edessä vieläkin enemmän. Tiedä mitä hyötyä tästä sitten on. Ainakin riittää pikku töyssyihin. Rajoittava tekiä on itse jousi ja edessä ilmasylinteri. Nyt joustoa on n.10cm edessä ja takana.
Takana sisäänjoustossa camper lisääntyy, ei pitäs kallistella mutkissa niin paljoa...

Aatu

Vetoakseleihin on siis käytetty pulttipyssyihin tarkoitettuja hylsyjä, niveliä ja varsia.
Liuku onkin sit traktorikamaa

https://www.ikh.fi/fi/sisaputki-ooa--23 ... m-t1071261

https://www.ikh.fi/fi/ulkoputki-oa--30x ... m-t1075251

Aika painavaa kamaa, jäi vaan turha kikkailu pois.

Aatu

Lokasuojat oli pitkään mietinnässä. Päädyin sitten mahdollisesti helppoon ratkaisuun.

https://m.motonet.fi/fi/tuote/783595/Ra ... -90-litraa

Pohjan halkaisia oli muistaakseni 55cm. Leikkelemällä vois tulla pari lokaria ämpäristä.

Aatu

Puutarhajyrsimen tasauspyörästö kuulostaa järeähköltä kapistukselta. Mä bongasin joskus romutetusta sähköavusteisesta pyörätuolista melko näppärän perän esim tämmöseen projektiin..

Fillarin osat jo aikaisemmin osoittatunut liian heikoiksi. En siis ota riskiä vieläkään. Mieluusti 2kg lisää painoa, kun kevyt hajoava rakenne.
Max tehot n.4kw+2*polkijaa_kaikki mahdollinen menee rikki. Varman päälle mennään
Näitä isoja tehoja ei toki käytetä yleisillä teillä.

Aatu

Heh.
Puolisattummalta löyty netistä sähköavusteinen rahti deltatrike, missä on käytetty samanlaista pyörätuolin perää mistä höpisin. Siinä ilmeisesti perä on kestänyt.

http://www.packratworkshop.com/trike10.htm

Linkissä piirustuksia ja hyviä kuvia tekniikan toteutuksesta.

Avoimin silmin mennään. Ei ole vaan koskaan tullu tuollaista vastaa.

Tänään kävin hetken puuhastelemassa hallilla. Mitään en oikeen saanu aikaiseksi.

Aatu

Kuvia kokeillaan taas...

Aatu

Valtava on työmaa ollu!

Mä näkisin että väliakseli kaipaa tukilaakeria liki keskiratasta, tai arviolta tuplasti suurempaa halkaisiaa keskivaiheille. Joustava väliakseli luonnollisesti hukkaa kallisarvoisia polkuvoimia.

Keskiakselin laakeri on itseasiassa jo tehty. Jäi vaan pois välistä.

Aatu

Ajatuksia tulevasta, jahka perus asiat saatu kuntoon.

Sähkömotille ajattelin lisätä vaihteiston, jyrkkään nousuun saattaa tarvita rajustikkin vääntöä kuorma päällä. Moottori on toki välitetty jo valmiiksi jonkin verran. Moottorissa 28 hampainen ja taka-akselilla 58 hampainen. Varmaan liian tiheät välitykset asfaltille, mutta noi alkuun. Koe-ajo alusta(jopo 24") menee sen 50km/h tasaisella, virtaa 500-600w. Kokeiltu tietysti suljetulla alueella viranomaisten valvomana

Toinen juttu alkoi kiinnostamaan nopeuden rajoitinta.
Tämä ca v3 tarjoaa nopeuden mittaamisen erillisellä anturilla vanteeseen asennettuna. Jos nopeuden tunnistus tulisi etuvanteesta ja moottori olis välitetty esim. 35km/h ja rajoitin asetetaan 25km/h, voisi pidon kannalta olla parempi. Joskus paras pito vaatii lievää sutimista.
Toinen mahdollinen etu koskee suoravetomoottorin vääntökäyrää. Huippukierroksilla vääntö on käytännössä nolla. Jos rajoitin astuu peliin ennen huippukierroksia, mahdollisesti vääntöä olisi tarjolla enemmän. Tässä tapauksessa ei ole väliä nopeus anturin paikalla.

Tämä kaikki on toistaiseksi vain arvaiua.

Aatu

Pajottaja kirjoitti:

Ajatuksia tulevasta, jahka perus asiat saatu kuntoon.

Sähkömotille ajattelin lisätä vaihteiston, jyrkkään nousuun saattaa tarvita rajustikkin vääntöä kuorma päällä. Moottori on toki välitetty jo valmiiksi jonkin verran. Moottorissa 28 hampainen ja taka-akselilla 58 hampainen. Varmaan liian tiheät välitykset asfaltille, mutta noi alkuun. Koe-ajo alusta(jopo 24") menee sen 50km/h tasaisella, virtaa 500-600w. Kokeiltu tietysti suljetulla alueella viranomaisten valvomana

Toinen juttu alkoi kiinnostamaan nopeuden rajoitinta.
Tämä ca v3 tarjoaa nopeuden mittaamisen erillisellä anturilla vanteeseen asennettuna. Jos nopeuden tunnistus tulisi etuvanteesta ja moottori olis välitetty esim. 35km/h ja rajoitin asetetaan 25km/h, voisi pidon kannalta olla parempi. Joskus paras pito vaatii lievää sutimista.
Toinen mahdollinen etu koskee suoravetomoottorin vääntökäyrää. Huippukierroksilla vääntö on käytännössä nolla. Jos rajoitin astuu peliin ennen huippukierroksia, mahdollisesti vääntöä olisi tarjolla enemmän. Tässä tapauksessa ei ole väliä nopeus anturin paikalla.

Tämä kaikki on toistaiseksi vain arvaiua.

Se vääntömomenttikäyrän loppupää, jossa momentti menee nollaan on samalla se kohta, jossa hyötysuhde on parhaimmillaan, virrat pienimmillään ja kuumenemin vähäisintä, siksi sähkömoottorin hyötysuhteen ja kuumenemisen kannalta olisi parempi, että nopeudenrajoitus tehdään ankkurireaktion avulla, eli käytetään niin pientä jännitettä ja suurta välitystä, että nopeus luonnostaan rajoittuu moottorin maksimipyörimisnopeuden takia. Akut kestävät pitempään ja kiipeämiskyky on parhaimmillaan yhden vaihteen ratkaisussa.

Tämä tarkoittaa, että välityssuhde kannattaa valita saman tien pieneksi ja tinkiä maksimivauhdeista. Moottorin maksimikierrosrajaa vasten ajaessa moottorin läpi menevä virta, eli moottorin momentti on pieni, mutta halutessaan sitä voi polkemalla vielä pienentää, jolloin vauhti kasvaa ja akkukapasiteettia säästyy.

Käsitin, että moottori olisi napamoottori ja se olisi tarkoitus asentaa rungon keskiputken päälle ja välittää tässä kuvassa keskellä tuolla takana pimeässä haarukassa väijyvälle suuremmalle takarattaalle.

Suunnitelmasi 28:58 välityssuhteesta on siinä mielessä hyvä, että välityssuhdetta on mahdollista moottorin pään rattaan piikkimäärää vaihtamalla vielä muuttaa molempiin suuntiin. Napamoottorin kierteelle saa helposti vielä 18 piikkisenkin, joka on vielä sekin rullaketjuvälityksen mielessä hyvällä hyötysuhdealueella, mutta välityssuhde on alkuperääiseen nähden puolitoistakertainen.

Minä suosittelisin noin raskaalle kuormalle välityssuhteen valitsemista noissa rajoissa mahdollisimman suurena, jotta liikkeellelähdöt ja ylämäet eivät niin paljon kuumentaisi moottoria ja hyötysuhde pysyisi parempana, siitäkin huolimatta, että maksiminopeus kenties putoaisi alle tuon laillisen 25 km/h.

28-piikkinen on hyvä, mutta pienempi piikkimäärä parantaa luotettavuutta, hyötysuhdetta, mäennousukykyä ja vähentää moottorin kuumenemista ja hieman tietenkin huippunopeutta, mikä tällaisessa ajoneuvossa ei liene se olennaisin seikka. Tarpeen vaatiessa huippunopeutta on helpointa lisätä nostamalla ajojännitettä step up-hakkurilla.