1. Niitä, jotka näkevät paljonkin vaivaa viilatessaan nettikaupasta tilattavista osista 20 g sieltä ja 50 g täältä ja silloinhan todellakin lopputuloksena on 10650 g painoinen pyörä.
snip...
No, minä itse en voi väittää kuuluvani oikein kumpaankaan noista äärikoulukunnista
Ehdin jo kirjoittaa todella pitkän vastineen tähän mutta palvelu ei halunnutkaan ottaa sitä vastaan... joten tyydytään lyhyempään versioon.
Itse en mielestäni ole gramman viilaaja mutta en toisaalta tyhmillä valinnoilla pyri lisäämään kaluston painoa. Tärkeintä on toimivuus ja toimintavarmuus, sitten ehkä vähäisempi huollon tarve tai kuluminen ja vasta sitten katsotaan painoa jos vaihtoehtoja löytyy.
Sama kaava toimi 90-luvulla, aerodynamiikka ja sen optimointi toi huomattavasti parempia tuloksia kuin keveimpään kalustoon pyrkiminen. Ja viisailla valinnoilla ei tarvinnut sponsoreita ylläpitämään harrastusta.
Hmm, täällä foorumilla taitaa olla kahden koulukunnan nojapyöräilijöitä:
Niitä, jotka näkevät paljonkin vaivaa viilatessaan nettikaupasta tilattavista osista 20 g sieltä ja 50 g täältä ja silloinhan todellakin lopputuloksena on 10650 g painoinen pyörä.
Kun taas toiset kiinnittävät nojakkiinsa ison laatikon ja lastaavat siihen 10000 g tavaraa...
No, minä itse en voi väittää kuuluvani oikein kumpaankaan noista äärikoulukunnista
T. Ari
Mä olen vissiin vähän jakautunut persoona kun vahvoja piirteitä on kumpaankin koulukuntaan. Tietysti on helpompi ruveta viilaamaan painavaa pyörää kevyemmäksi kun jos lähtökohta olisi 10 kg pyörä. Vähän olen sillä kannalla nykyään, että jos jonkun osan haluaa päivittää niin parempi ostaa kerralla riittävän hyvä niin ei harmita myöhemmin. Yleensä ei kaivele jälkeenpäin, että "tulipa ostettua liian hyvä osa" vaan "olisipa sittenkin pitänyt ostaa pykälää parempi". Käyttöominaisuudet taitaa kuitenkin mennä painonviilauksen edelle.
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Jatketaanpa nyt tähän. Tuli googlailtua erilaisia lukollisia tavarankuljetus-tailboxeja ja vautsi millasia ovatkaan. Aloin vaan miettiä kun noita oli aika isoinakin versioina että mihinkä ne kiinnitetään? Tulevatko vain penkkiin kiinni? Miten penkki kestää sellasen rasituksen jos isoon koppaan lataa vaikka retkikamppeensa?
Tää on ehkä todellakin kaukaa haettua koska mitään kokemusta ei ole, mutta hiukan kiinnostaisi rakentelukurssilla kokeilla kuitutöitä ja mietin miten vaikeeta tollasta koppaa olisi työstää itse . Siis sellasta sulavalinjaista mutta pyörän kokoon nähden korkeaa, kuskin selän taakse jäävää mallia.
Tai ehkä vaan tyydyn korjailemaan sitä peräkärryä . Mutta kun ne takakopat on niin hienoja...
HP Velotechnik Scorpion 2009-, Optima Cheetah 2014-, Charge Cooker maxi 2 2016- ja VeloMotion Sequoia 2017.
Jatketaanpa nyt tähän. Tuli googlailtua erilaisia lukollisia tavarankuljetus-tailboxeja ja vautsi millasia ovatkaan. Aloin vaan miettiä kun noita oli aika isoinakin versioina että mihinkä ne kiinnitetään? Tulevatko vain penkkiin kiinni? Miten penkki kestää sellasen rasituksen jos isoon koppaan lataa vaikka retkikamppeensa?
Eiköhän nuo penkit tehdä kestämään ainakin 100kg kuljettajat, eli tuskin tuollaisella 55kg(?) kuskilla tulee kestävyyden kannalta ongelmia kunhan et sinne boksiin mitään hiekkasäkkejä tunge.
Premnas kirjoitti:
Tää on ehkä todellakin kaukaa haettua koska mitään kokemusta ei ole, mutta hiukan kiinnostaisi rakentelukurssilla kokeilla kuitutöitä ja mietin miten vaikeeta tollasta koppaa olisi työstää itse . Siis sellasta sulavalinjaista mutta pyörän kokoon nähden korkeaa, kuskin selän taakse jäävää mallia.
Ainakin saa motivaatiota opetella tekemään kun on joku päämäärä. Ensimmäinen ei luultavasti onnistu ja toisin kuin teräksestä runkojen nikkarointi niin epäonnistuneet kötöstykset on kaatopaikkakamaa.
Premnas kirjoitti:
Tai ehkä vaan tyydyn korjailemaan sitä peräkärryä . Mutta kun ne takakopat on niin hienoja...
Niin no, kuskin paino jakautuu tasaisesti penkin alueelle, boksin rasitukset tulevat kiinnityskohtien kannettaviksi. Välillä olen pelännyt nykyisenkin boksin kiinnityksien puolesta kun ajaa jossain hyvin epätasaisella alustalla, mutta ainakin toistaiseksi se on siinä pysynyt eikä boksi ole lähtenyt lohkeamaan mitenkään.
Kai sitä on vaan sitten kokeiltava kun niin paljon kiinnostaa . Mietin sitä että muoto varmaan kannattaa hakea ensin jollain toisella materiaalilla ja sitten kun noin suurin piirtein tietää mihin suuntaan koppaa lähtee muovaamaan, alkaa sitten vasta kuitutyöt. Jostain kun saisi sopivan köntän veisteltävää styrox- tai mitälie huokoista muovia, siitä saisi varmaan aika helposti muovailtua muottia?
Tuo boksiriippuvuus pistää kyllä naurattamaan . En vaan voi mitään sille että viistoperäisellä sulavalinjaisella boksilla varustettu nojakki on omaan silmään niin kaunis...
HP Velotechnik Scorpion 2009-, Optima Cheetah 2014-, Charge Cooker maxi 2 2016- ja VeloMotion Sequoia 2017.
Veistelyä siistimpää jälkeä styroksin leikkauksessa saa kuumalla metallilangalla. Ehkä yhtä projektia varten ei tarvitse ostaa tai tehdä vastuslankaa, kun liekilläkin lämpiää. Jotkut taideliikket varmaan myyvät kuvanveistoon tarkoitettuja vastuslankoja.
. Siis sellasta sulavalinjaista mutta pyörän kokoon nähden korkeaa, kuskin selän taakse jäävää mallia.
. Mietin sitä että muoto varmaan kannattaa hakea ensin jollain toisella materiaalilla ja sitten kun noin suurin piirtein tietää mihin suuntaan koppaa lähtee muovaamaan, alkaa sitten vasta kuitutyöt. Jostain kun saisi sopivan köntän veisteltävää styrox- tai mitälie huokoista muovia, siitä saisi varmaan aika helposti muovailtua muottia?