Alusta asti tuo miusta näyttäny ett eihän tuo voi toimia mutt oon ollu tässä hiljaa ku aatellu ett en vaan ymmärrä. Viimesestä kuvasta jotenkin hahmottaa tuon ketjun liikkeen ja ei miusta voi toimia vieläkään ainakaan noin. Kun vetää ni ketjua tulee sen verran ku kiristäjä antaa myöten mutt työntövaiheessa kiristäjä edelleen tiukalla ? Eikö ?
Petri
Taisin ajatella taas liian yksinkertasesti, liian paljon liikkuvia osia. Pitäs kokeilla käytännössä mutt helpompi ku Sakari tekee sen
Petri
Piirsin tuon kuvan toimivasta konkreettisesta mallista. On yllättävän vaikea tajuta miten se oikeasti toimii. Siinä täytyy jotenkin osata ajatella monta asiaa yhtäaikaa. Ketju ei missään vaiheessa joudu puristukseen, eikä veto- eikä työntövaiheessa ketjunkiristin joudu tiukalle. On tietenkin muita vaihtoehtoja olemassa, kunhan vaan vapaarattaat ja ketju ovat oikein päin.
Jos hommaa lähtee toteuttamaan, on edelleen ongelmana kejun pysyminen rattailla, kun ne ovat niin kaukana keskilinjasta, ja joka tapauksessa olisi laitettava toinen ketjunkiristin. On kai tehtävä kokonaan uudenlainen vetosauva.
Sakari
Viimeksi muokannut irakas, 24 Helmi 2012, 12:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Mukava että joku piirtää vielä "oikeasti". Minun mielestä vapaarattaat on piirretty väärinpäin, jos kynsistä päättelee mihinkä suuntaan ne pyörii. Itse piirtäsin kulkusuuntanuolia ketjuun ja vapaarattaisiin niin ei putois niin helpolla kärryiltä, tai rattailta.
Hienoa Sakari että avaat uusia latuja meille laiskemmille kokeilijoille.
Mukava että joku piirtää vielä "oikeasti". Minun mielestä vapaarattaat on piirretty väärinpäin, jos kynsistä päättelee mihinkä suuntaan ne pyörii. Itse piirtäsin kulkusuuntanuolia ketjuun ja vapaarattaisiin niin ei putois niin helpolla kärryiltä, tai rattailta.
Hienoa Sakari että avaat uusia latuja meille laiskemmille kokeilijoille.
Enpä muistanutkaan laittaa nuolia, mutta tässäpä nyt ovat.
Punaisella on nyt merkitty ketjun kulkusuunnat vetovaiheessa ja vihreällä työntövaiheessa. Työvaiheessa olevat ketjut on merkitty suuremmalla nuolella. Ne vapaarattaat, jotka ovat kulloinkin työssä on merkitty sen työvaiheen värillä. Hahmotusta helpottaa, kun ajattelee vetotangon muuttuvaa etäisyyttä takarattaasta ja etutaittopyörästä. Jokohan selviäisi!
Sakari
Liitteet
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Aion tehdä tällaisen vetotangon ketjujen saamiseksi mahdollisimman lähelle vetotangon keskilinjaa. Pudotin oikeanpuoleisen vapaarattaan alas pyöräyttäen sen toisinpäin.
Sakari
Liitteet
Vetotanko.jpg (56.16 KiB) Katsottu 4186 kertaa
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Kokeilin tänään kuvan mukaista työntö-veto-tankoa SH15:een. Tominnallisesti systeemi pelaa, mutta vaikka olen siirtänyt rattaat ja taittopyörät mahdollisimman lähelle keskilinjaa osoittautui Jori olevan oikeassa, että ketju ei tahdo pysyä rattaalla, kun keulassa oleva taittopyörä on niin lähellä. Taittopyörää pitäisi siirtää kauemmaksi ja laittaa ehkä hammasrattaaseen ohjainlevy. Myös toisen ketjun kiristimen systeemi vaatii.
Sakari
Liitteet
01042012 Vetotanko.jpg (83.99 KiB) Katsottu 4116 kertaa
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Etutaittopyörää voisi kallistaa sen verran, että sen ylä- ja alareunat olisivat heiluritangossa olevien rattaiden mukaisilla linjoilla. Mitä suurempi taittopyörän halkaisija, sitä pienempi kallistus. Tarvitseeko järjestelmän toiminta ketjunkiristimen kahteen paikkaan vai vai riittäisikö yksi suuremmalla toiminta-alueella varustettu, jolloin ohjainrissoja tulisi vähemmän.
Etutaittopyörää voisi kallistaa sen verran, että sen ylä- ja alareunat olisivat heiluritangossa olevien rattaiden mukaisilla linjoilla. Mitä suurempi taittopyörän halkaisija, sitä pienempi kallistus. Tarvitseeko järjestelmän toiminta ketjunkiristimen kahteen paikkaan vai vai riittäisikö yksi suuremmalla toiminta-alueella varustettu, jolloin ohjainrissoja tulisi vähemmän.
Taas tuli hyviä ja oivaltavia ehdotuksia. Kiitos!
Taidankin laittaa suuremman etutaittopyörän samanlaisella nivelellä kuin olen käyttänyt etuvetoisissa nojiksissani. Silloinhan se kääntyy mahdollisimman luontevaan asentoon ja saattaa jopa estää ketjun poishyppäämisen.
Takavaihtajiahan on tosiaan eri pituisia. Täytyy kokeilla pitempää.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Etutaittopyörää voisi kallistaa sen verran, että sen ylä- ja alareunat olisivat heiluritangossa olevien rattaiden mukaisilla linjoilla. Mitä suurempi taittopyörän halkaisija, sitä pienempi kallistus. Tarvitseeko järjestelmän toiminta ketjunkiristimen kahteen paikkaan vai vai riittäisikö yksi suuremmalla toiminta-alueella varustettu, jolloin ohjainrissoja tulisi vähemmän.
Taas tuli hyviä ja oivaltavia ehdotuksia. Kiitos!
Taidankin laittaa suuremman etutaittopyörän samanlaisella nivelellä kuin olen käyttänyt etuvetoisissa nojiksissani. Silloinhan se kääntyy mahdollisimman luontevaan asentoon ja saattaa jopa estää ketjun poishyppäämisen.
Takavaihtajiahan on tosiaan eri pituisia. Täytyy kokeilla pitempää.
Sakari
SH15:n rakentelu on ollut pitkään tauolla, mutta tänään asensin nivelellä varustetun suuremman etutaittopyörän, ja sehän kääntyy melkein vaakasuoraan, eikä ketju enää hypi pois päältä. Kun yksi ketjunkiristin ei riitä, asensin toisen, ja homma lähti ainakin työpöydällä pelittämään. Sellainen ongelma kahdessa ketjunkiristimessä on, että ovat eri jäykkiä. Toinen menee kohta oikoseksi, kun toinen on vielä alkuasennossa. Yhdessä pitkävartisessa ketjunkiristimessä on se ongelma, että se ei mahdu, kun jo tavallinenkin melkein ottaa kiinni maahan.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Niin kuin videosta hyvin näkyy, suurin ongelma on ketjun kireellä pito. Olen tehnyt pieniä koeajoja, ja tasaisella kohtalaisesti kulkee, mutta vastamäessä täytyisi saada aikaan pienempiä vaihteita tai sähköavustus, niinkuin siinä jo sellainen olikin. Oletin, että työnnöstä olisi vastamäessä riittävästi apua, ja sähköistystä ei tarvittaisi. Tuntuu, että homma toimi kuitenkin paremmin vain veto-systeemillä.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Olet nyt muuttanut mekanismia siten, että välityssuhde sekä veto- että työntösuuntaan on sama ja soutuliike tuottaa syvenevän zetan soudun vedon loppua kohti. Tämän aikaisemman kuvan järjestelyssä työnnon välityssuhde oli paljon pienempi ja siinä olevat ketjuzetat syvenevät vastakkaisiin suuntiin tasaten ketjulenkin pituuseroa soutuliikkeen eri vaiheissa.
Molemmat vetävät rattaat ovat lisäksi nykyisessä versiossa melko ylhäällä vivussa ja taittopyörä kiinni alhaalla. Tämä tuottaa lisää ketjun pituuseroa vedon eri vaiheissa. Nostamalla etumaisen taittopyörän ylemmäs ketjun pituusero tasoittuu. Paras korkeus on summittain soutuvivun ylempien pyörien keskimääräinen poikkeama (korkeus) vetolinjalta siten, että aivan edessä ja aivan takana ketjut lähtevät vivulta yläviistoon ja keskiasennossa alaviistoon, kuten tuossa kuvassa yllä. Lähes saman vaikutuksen saat aikaan tekemällä soutuvipuun mutkan siten, että tämä, tai vähän edempi taittopyörien asento on keskiasento, josta soutaminen liikuttaa niitä molempiin suuntiin.
Liitteet
Soutuvipu.png (200.93 KiB) Katsottu 3939 kertaa
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Erittäin mielenkiintoista tutkimustyötä. Jospa tuloksena olisi jalkoja, käsiä ja selkää monipuolisesti liikuttava ja kuormittava kulkine. Mikäli liukupenkki on vielä toiminnassa missä työvaiheessa sen palauttaminen eteen onnistuu?
Erittäin mielenkiintoista tutkimustyötä. Jospa tuloksena olisi jalkoja, käsiä ja selkää monipuolisesti liikuttava ja kuormittava kulkine. Mikäli liukupenkki on vielä toiminnassa missä työvaiheessa sen palauttaminen eteen onnistuu?
Lähtökohtaisesti on ollut ajatuksena, että pää- ja tärkein vaihe on vetovaihe, jolloin myös jalkoja käytettäisiin ja silloinhan penkki liukuu taaksepäin. Kun ohjauksen takia jalat sidotaan ohjaustankoon, on siitä apua myös työntövaiheeseen, jolloin jalan koukistaja- ja vatsalihakset joutuvat koville, mutta siinäpä harjaantuvat.
Kiitos Jorille hyvästä vinkistä! Tein sen pohjalta pahvimallin. Jos olisi hitsauslaitteet, tietenkin hitsaisin jatko-osan rungon päähän, mutta käynee se näinkin kokeilua varten. Pulteilla kiinnitettävän jatko-osan ajattelin tehdä 50x50x1,5 mm:n neliöputkesta. Kun pääsee hitsaamaan, ehkä kannattaisi laittaa vielä jonkinlainen vinotuki.
27062012 SH15 taittopyörämuutos.jpg (73.46 KiB) Katsottu 3914 kertaa
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Laitoin 50x50x1,5 mm neliöputken avulla keulan taittopyörän ylemmäksi:
Saumat on vielä hitsaamatta. Kun keulapuolella tahtoi ketju vetosauvan ollessa etuasennossa jäädä löysälle ja ketjun hyppi helposti pois päältä, asensin eteenkin ketjun kiristimen taittopyörän ja kumijousen avulla. Mekanismi toimii nyt aika hyvin. Vetovaiheessa, kun vipuvarsi on noin pitkä on liikkeelle lähtö hidasta vaikka takarattaassa on suurin ratas käytössä. Vipuvartta pitäisi saada lyhyemmäksi. Työntövaiheessa vipuvarsi on turhankin lyhyt, mutta eihän siihen niin helposti voimaakaan löydy.
Sakari
Sakari
You were born an original.
Don´t die a copy!
John Mason
Noita vipusuhteita saat muutettua rakentamalla taitto- ja vapaanapaketjupyöräblokin "teliksi", joka voidaan asentaa kiinteästi soutuvipuun, paitsi vivun suuntaan, kuten nyt, myös eri asentoihin taakse päin kiertämällä lähes siihen asti, kun se on vaaka-asennossa. Aivan vaaka-asentoon asti ei kuitenkaan voi mennä, koska vivun ollessa takana ketju ei saa hangata itseensä edessä olevien taittopyörien päällä. Tällä tekniikalla ketjun pituuden muutoskin vedon eri vaiheilla pienenee korkeuden pienenemisen suhteessa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
