Nojapyöräfoorumi

irakas kirjoitti:

...

Voi olla ongelma löytää sopiva ohjausyksikkö, kun moottorit on hankittu Keski-Uudenmaan Elektroniikasta ja akut Motionmeestä. Edellisen laitteet toimivat 2-vaiheisesti ja jälkimmäisen laitteet 3-vaiheisesti.

Sakari

Entä akkulaturi? Ts. lataatko varmasti litiumakkuihin sopivalla laturilla motionme:n akkuja?

optimistx kirjoitti:

irakas kirjoitti:

...

Voi olla ongelma löytää sopiva ohjausyksikkö, kun moottorit on hankittu Keski-Uudenmaan Elektroniikasta ja akut Motionmeestä. Edellisen laitteet toimivat 2-vaiheisesti ja jälkimmäisen laitteet 3-vaiheisesti.

Sakari

Entä akkulaturi? Ts. lataatko varmasti litiumakkuihin sopivalla laturilla motionme:n akkuja?

Kyllä laturit on hankittu yhtäaikaa akkujen kanssa Motionmeestä.

Ensinhän minulla oli 12 V:n 9 Ah:n lyijygeeliakut, jota asensin sarjaan, ja hankin sitten Motionmeestä nämä 24 V:n 16 Ah:n latureineen. Samalla tilasin ohjausyksikön tilipehööreineen, mutta ei sen paikalleen asennus onnistunutkaan juuri tuon vaihe-eron vuoksi.

Sen tästä oppii, että olisi viisasta ostaa laitteet samasta paikasta.

Olen asentanut uuden moottorin SH15:een ja korjannut vauriot ja homma pelaa taas.

Sakari

Ei se ole kuin hiraste. Ohjainyksikkö ohjaamaan moottoria ja virta 24 V akusta . Ei se pitäs olla ihan mahdoton yhtälö. Otetaanhan sieltä nyt akulta suoraan se 24 V ulos. Ei pitäs minkän liikaa muuttua.

Nojanalle kirjoitti:

Kyllä minä harkitsisin ihan vakavasti kytkeä moottorit ohjainyksikön kylkeen ja laittaisin siihenkuuluvat ohjaimet. On ollut tässä sen verran ongelmia , Sakarin sähköpyörä projektissa. Sitten näkisit miten ne todella pitäisi niiden moottoreiden toimia. Eikä lähdettäs ohjaamaan moottori auki/ kiini toiminnolla pelkästään. Voi olla että akkujenkin kesto paranisi huomattavasti , kun yksikkö syöttäisi moottorille vain sille kuuluvaa syöttöä. Eikä aina lähdettäis täysillä joka hetki syöttämään sitä jännitettä.

Täysillä sitä virtaa lyödään päälle joissakin kaupallisissakin ohjaimissa, tässä erään kytkentäkaavio:

http://www.kuetron.fi/Espin2kytkent%C3%A4.jpg

Ohjain ohjaa relettä joka ohjaa akkuvirran suoraan moottorille. Mutta ei tuokaan anna virtaa jos ei poljeta.

Jukka

Nojanalle kirjoitti:

Ei se ole kuin hiraste. Ohjainyksikkö ohjaamaan moottoria ja virta 24 V akusta . Ei se pitäs olla ihan mahdoton yhtälö. Otetaanhan sieltä nyt akulta suoraan se 24 V ulos. Ei pitäs minkän liikaa muuttua.

No ei tää nyt ole ihan niin simppeliä: ohjainyksikkö pitäisi olla sellainen, että ei vedä akkuja liian tyhjäksi. Toisaalta, sen pitäisi huolehtia että moottorille ei mene liikaa virtaa, esim paikallaan kuormitettuna. Ainakin noin optimi-tapauksessa.

irakas kirjoitti:

Voi olla ongelma löytää sopiva ohjausyksikkö, kun moottorit on hankittu Keski-Uudenmaan Elektroniikasta ja akut Motionmeestä. Edellisen laitteet toimivat 2-vaiheisesti ja jälkimmäisen laitteet 3-vaiheisesti.

Arvatenkin tarkoitit yksivaiheisesti kahdella johdolla ja kolmivaiheisesti. Kyllä tuohon tasavirta hiiliharjamoottoriin on saatavana jännitteensäätimiä. Minä ostin muistaakseni 100A kestävän säätimen 15 € kiinalaisesta nettikaupasta. Säädin oli tarkoitettu radio-ohjattaviin laitteisiin, joten sen haluama ohjaussignaali piti olla radio-ohjattavissa käytettyä 0,4V ja tuhannen hertsin sakara aaltoa. Laite on siis ilmeisimmin vain 100A feteillä toteutettu pääteaste. Toistaiseksi tämä ohjaussignaalin tuottava laite on hankkimatta. Tarkoitukseni oli tehdä tuosta auton lämmityslaitteen tuulettimelle sivistynyt ja sähköä tuhlaamaton nopeudensäädin. Normaalisti puhaltimen nopeutta säädetään autossa etuvastuksella. Minulla oli ajatuksena, että laittamalla jännitteensäädin etuvastuksen sijaan puhaltimen ottoteho pienenisi niin pieneksi, että voisin jättää puhaltimen hönkimään hiljalleen, kun jätän auton parkkiin aurinkoiselle paikalle tai kun joudun istuskelemaan autossa pidempään. Mietiskelin tuossa, josko laittaisin radio-ohjattavan puhaltimen. Laita Sakari sinäkin radio-ohjaus soutupyörääsi.
Tietääkös joku täällä noista RC vehkeiden tekniikoista. Mistä sellaisen 0,4V 1000Hz ohjauslaitteen saisi. Minulle riittäisi potikkaohjaus.

jori kirjoitti:

Tietääkös joku täällä noista RC vehkeiden tekniikoista. Mistä sellaisen 0,4V 1000Hz ohjauslaitteen saisi. Minulle riittäisi potikkaohjaus.

Ei ole tullut missään vastaan, mutta tuosta saisi edullisesti radio-ohjaimen ja vastaanottimen(tällä hetkellä loppu) josta tulee tuo moottorin ohjaus singaali: http://www.hobbyking.com/hobbyking/stor ... duct=10608
Tällähän voisi sopivan ohjaus servon avulla tehdä sähkönojakista radio-ohjattavan

Jukka

Kun lähdetään polkemaan sähköpyörää on se käytännössä oikosulkutilassa silloin kun moottori joutuu lähtemään täydellä kuormalla nolla pisteestä. Eikö siinä tilanteessa akulta tuleva virta ole suurimmillaan ja silloin hiilet voivat poltaa kolektorin pilalle. Sen takia pyörän pitää olla pienessä vauhdissa , että tätä ei pääsisi tapahtumaan. Ja mitä useammin lähdetään liikkeelle paikaltaan ilman että poljetaan. Sitä todennäköisemmin ollaan tässä suuressa virtapiikissä. Eikö tällöin tapahdu myös niin että akusta tulevat virrat ole suurimmillaan , ja aiheuttaa suurta pistekuormaa . Pienelle osalle kolektoria. Veikkaan että tämä on tuhonnut sen moottorin todennäköisesti. Samasta syystä moottorilla pitäisi olla elekroninen ohjaus , joka estäisi vahingollisen liikeelle lähdön ilman että poljetaan.

jviirret kirjoitti:

jori kirjoitti:

Tietääkös joku täällä noista RC vehkeiden tekniikoista. Mistä sellaisen 0,4V 1000Hz ohjauslaitteen saisi. Minulle riittäisi potikkaohjaus.

Ei ole tullut missään vastaan, mutta tuosta saisi edullisesti radio-ohjaimen ja vastaanottimen(tällä hetkellä loppu) josta tulee tuo moottorin ohjaus singaali: http://www.hobbyking.com/hobbyking/stor ... duct=10608
Tällähän voisi sopivan ohjaus servon avulla tehdä sähkönojakista radio-ohjattavan

Jukka

Haa, minullahan on aikanaan rakentamani suurikokoisen radiolla ohjattavan liidokin laitteet vielä tallella. Sen servomoottoreilla voisi hyvin välittää tiedon nojakin moottorien sähkökatkaisimille. Ohjauksen järjestely olisi jo monimutkaisempi juttu.

Taitaa jäädä minun osalta idea-asteelle, kun hanke ei minun mielestä ole funktionaalinen

Sakari

Kyllä vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa rassatessa SH15:n kahden sähkömoottorin kanssa. Niin monessa kohtaa voi tulla sähkökatkoksia. Alkuviikosta sain sen taas kuntoon ja ajelin kaupunkiin Keskisuomalaisen toimitalon pihalle, kun olin luvannut koeajelun Ilkka Toikkaselle, joka teki sen jutun lehteen.

Onneksi ajelu sujui hyvin, mutta paluumatkalla jyrkässä vastamäessä ei toinen moottori käynnistynytkään ja riuhdoin täysillä yhden moottorin varassa. Vetotanko joutui liian tiukoille ja napsahti poikki ja matkanteko loppui siihen. Hain Toyotani ja pakkasin vempaimen siihen. Ei ihan mahtunut niinkuin kuvassa näkyy.

Sain vetotangon hitsautettua ja homman tänään muuten kuntoon, mutta toinen moottori ei edelleenkään käynnistynyt. Etsin vikaa pitkän aikaa, ja ajattelin, että moottorissa on vikaa ja ei ainakaan Mäntyharjulle kannata lähteä peliä tuomaan, kunnes viimein hoksasin putsata moottorin katkaisijan kärjet ja homma rupesi onneksi taas pelittään.

Sakari

"Saisipa vielä ohjauksen toimimaan käsillä."

Vuosikausia mielikuvitussoutupyörää rakentaneena olen ajatuksissani ratkaissut vedon siten, että veto lähtee suunnilleen jalkoterien kohdalta sellaisena teleskooppiputkena kuten esim. traktorin voimanottoakselin sisäkkäiset muotoputket, kevyemmät vain tietysti, jonka toisessa päässä on ohjaustanko jarru-, vaihde- ym kahvoineen ja alapäässä jonkinlainen ohjausvaihde. Teleskooppia niin pitkälti, ettei se rajoita koko soutuliikkeen täysimittaista hyväksikäyttöä etukyyrystä selkäkeikkaan.
Silloin yhdistyisivät veto ja ohjaus käsillä. Vetovaijeri tai -ketju voisi kulkea teleskoopin sisässä. Veto/ohjaustanko voisi olla vain alapäästään joustavasti kannateltu, jolloin se asettuisi kutakuinkin suoraan optimivedon linjalle, tosin kuin heilurivetotanko, joka määrää liikkeen muodon.
Istuinta en laittaisi liukuvaksi, vaan vaijerivedon alakääntörissa olisi jalkaojennuksella liikuteltavissa ja siten tehostamassa vetoa. Tälläin suurin osa kehosta pysyisi paikoillaan ja jalkojen ja selän liikkeet jakautuisivat painopisteen molemmin puolin. Tiedä sitten, edellyttäisivätkö voimat sitomista lannevyöllä istuimeen. Ehkä silloin, jos jalkojen koukistusliikettäkin hyödynnettäisiin. Varvasjarrutkin mahdolliset.

MM kirjoitti:

"Saisipa vielä ohjauksen toimimaan käsillä."

Vuosikausia mielikuvitussoutupyörää rakentaneena olen ajatuksissani ratkaissut vedon siten, että veto lähtee suunnilleen jalkoterien kohdalta sellaisena teleskooppiputkena kuten esim. traktorin voimanottoakselin sisäkkäiset muotoputket, kevyemmät vain tietysti, jonka toisessa päässä on ohjaustanko jarru-, vaihde- ym kahvoineen ja alapäässä jonkinlainen ohjausvaihde. Teleskooppia niin pitkälti, ettei se rajoita koko soutuliikkeen täysimittaista hyväksikäyttöä etukyyrystä selkäkeikkaan.
Silloin yhdistyisivät veto ja ohjaus käsillä. Vetovaijeri tai -ketju voisi kulkea teleskoopin sisässä. Veto/ohjaustanko voisi olla vain alapäästään joustavasti kannateltu, jolloin se asettuisi kutakuinkin suoraan optimivedon linjalle, tosin kuin heilurivetotanko, joka määrää liikkeen muodon.
Istuinta en laittaisi liukuvaksi, vaan vaijerivedon alakääntörissa olisi jalkaojennuksella liikuteltavissa ja siten tehostamassa vetoa. Tälläin suurin osa kehosta pysyisi paikoillaan ja jalkojen ja selän liikkeet jakautuisivat painopisteen molemmin puolin. Tiedä sitten, edellyttäisivätkö voimat sitomista lannevyöllä istuimeen. Ehkä silloin, jos jalkojen koukistusliikettäkin hyödynnettäisiin. Varvasjarrutkin mahdolliset.

Mielenkiintoisia ajatuksia!

Olen niin visuaalisesti hahmottava, että verbaalisesti esitetyt ideat eivät millään tahdo avautua ja tulla tajuttaviksi. Olisiko sinulla piirustushahmotelmia ideastasi

Sakari

irakas kirjoitti:

Mielenkiintoisia ajatuksia!

Olen niin visuaalisesti hahmottava, että verbaalisesti esitetyt ideat eivät millään tahdo avautua ja tulla tajuttaviksi. Olisiko sinulla piirustushahmotelmia ideastasi

Sakari

Saattaahan siihen olla esittäjän verbaliikallakin syynsä. Kaikenlaisia suttupiirroksia, mutta ei oikein julkaisukelpoista. Koetin tuolla sinun paperinukketekniikalla piirrettyä skannata, mutta en osannut liittää tähän.
Kun nyt olen tarkemmin katsonut valmista soutupyörääsi, ei se suora vetolinja taitaisi kovin paljon merkitä, koska vetosauvan liike näyttäisi olevan samalla kaarella kuin selän liike. Liukuvan istumen painonsiirto-ongelmasta luin kilpasoutupuolelta, että sielläkin on testattu jaloilla siirrettävät hankaimet tehokkaammaksi kuin liukupenkki, mutta kustannussyistä ne on kielletty kilpailuissa ja siksi ajattelin, että pyörässä kehon painon siirteleminen haittaisi enemmän kuin jalkojen ojentelu.

Itse asiassa ajatukseni olisi tuo sinun ketjujärjestelmä, mutta vetotangon sijasta olisi vaikka kahdesta sisäkkäisestä neliöputkesta tehty teleskoopinen ohjausakseli, jonka liikkuvaan osaan kiinnittyisi yksisuuntalaakerilla varustettu vetorissa. Mittanauhan kanssa testasin, että selän ja käsien yhteinen vetoliike olisi maksimissaan noin metri, joten teleskoopin pitäisi olla sen mittainen.

Olen kyllä ihmetellyt, ettei tällaista systeemiä ole protoissakaan esiintynyt. Onkohan siinä joku perustavanlaatuinen ongelma, joka on jäänyt minulta huomiotta. Ajatus lähti kuitenkin mahdollisimman monipuolisesti rasittavasta työmatkakulkimesta.

MM kirjoitti:

Saattaahan siihen olla esittäjän verbaliikallakin syynsä. Kaikenlaisia suttupiirroksia, mutta ei oikein julkaisukelpoista.

Täällä ja elämässä kaikki on julkaisukelpoista.

Vähän offtopik mutta kun opetan luovia prosesseja niin eniten ottaa päähän se että joku tulee näyttämää hienoa valmista duunia. Mitä oppimista siinä prosessissa on jos apinoi jotain valmista tuotetta ja tekee samanlaisen hyvin.

Kunnollinen itsensä mokaaminen ja keskeneräisen prosessin arviointi on se josta oppii.

Juuri niinkuin Sakarikin tekee - heittelee luonnoksia tänne kommentoitavaksi.

Kokeillaan sitten vaikka liitetiedostona. Sanottakoon tässä sellainen huvittava juttu, että ennen internettiä pähkäilin näitä luullen, ettei suunnilleen kukaan ole vastaavia ajatellut ja sitten sai huomata, että kaikki mahdollinen oli jo moneen kertaan keksitty.